Tekijä (11.03.2020 - Heikki Jokinen) Euroopan komissio käynnisti tammikuussa lupaamansa keskustelun eurooppalaisesta lakisääteisestä vähimmäispalkasta.
Sellainen on käytössä 22 EU-maassa. Ilman pärjäävät Suomi, Ruotsi, Tanska, Itävalta, Italia ja Kypros sekä kolme Efta-maata Islanti, Norja ja Sveitsi.
Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC laskee vähimmäispalkan tarkoittavan tuloa, jolla saa elämiseen riittävän palkan. Tämän katsotaan yleensä olevan 60 prosenttia kansallisesta mediaanipalkasta, siis siitä jonka alle ja päälle jää puolet palkansaajista.
Ymmärrys asiasta kuitenkin vaihtelee: OECD laski, että yhdessäkään vähimmäispalkasta säätäneessä EU-maassa se ei nouse tuohon 60 prosentin tasoon. Sen sijaan 17 EU-maassa vähimmäispalkka painuu alle 50 prosenttiin mediaanipalkasta.
Tämä tarkoittaa riskiä pudota köyhyyteen, ETUC sanoo.
Suhteessa tulotasoon heikoimmat vähimmäispalkat maksetaan Espanjassa, Tsekin tasavallassa ja Virossa. Pienimmät euromäärät ovat Bulgariassa, 286,33 euroa kuukaudessa viime heinäkuun tilastoissa, Latviassa, 430 euroa sekä Romaniassa, 446,02 euroa.
Pohjoismaissa ehdotuksesta ei pidetä vaan luotetaan työehtosopimuksiin. Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa samalla kannalla ovat tiukasti sekä työntekijöiden että työnantajien järjestöt.
Ne eivät halua poliitikkoja sekaantumaan palkoista sopimiseen ja sanovat toimivan työehtosopimusjärjestelmän takaavan paremman tuloksen.
Näin onkin, tehokkaan tes-sopimisen maissa tulot ovat yleensä suhteessa korkeammat. Samalla sovitaan palkkaan kuuluvasta sosiaali- ja sairausturvasta sekä eläkkeestä - näitä ei vähimmäispalkka käytännössä paranna.
Itävallassa työehtosopimusten kattavuus on 98 prosenttia ja maa suhtautuu epäillen EU-vähimmäispalkkaan. Yllättävä vastustaja on Portugali, jossa ei haluta Unionia sotkeutumaan maan palkkoihin.
Muistissa on, kuinka EU:n neuvosto vuonna 2013 kehotti Sloveniaa leikkaamaan vähimmäispalkkaansa, joka oli jo alle virallisen köyhyysrajan.
Suomessa korostetaan, että toimivan neuvottelujärjestelmän tulee aina olla ensisijainen. Niin työnantajat kuin ammattiliitotkin pelkäävät hallituksen puuttumista työmarkkina-asioihin.
EU vakuuttaa, että ei aio haitata kansallisten tes-järjestelmien toimivuutta.
Eräät oikeistopoliitikot tukevat aloitetta, koska uskovat ammattiliittojen sekä työehtosopimusten menettävän merkitystään, mikäli laki määrää alimmat palkat. Näissä haaveissa palkatkin laskisivat ja yleissitovuus heikentyisi.
Lue lisää:
Lakisääteinen vähimmäispalkka nousi taas keskusteluun EU:ssa (30.10.2019)