-
Työehtosopimus vai vähimmäispalkka?
Tekijä (05.03.2025 - Heikki Jokinen) Monissa maissa on lakisääteinen vähimmäispalkka, Suomessa ei. Miksi ei? Kasvavan teollisuuden palkat johtivat kurjuuteen, joka 1800-luvun lopulla huomattiin jo laajemminkin. Amsterdamin kaupunki tilasi vuodesta 1894 työtä vain yrityksiltä, joissa maksettiin vähimmäispalkkaa. Uusi-Seelanti sääti vähimmäispalkasta 1896 ja Victorian osavaltio Australiassa 1899. Nykyään valtaosassa maailman maita säädellään ainakin joltakin osin vähimmäispalkkaa. Kansainvälinen työjärjestö ILO kirjasi vuoden 2025 alussa, että vain neljässä Afrikan 54 maasta niistä ei ole määräyksiä. ILO:n mukaan 90 prosentissa sen jäsenmaista määrättiin vähimmäispalkasta. Säädökset ja niiden kattavuus tosin ovat kirjavia.
-
Audi sulkee Brysselissä
Tekijä (05.03.2025 - Heikki Jokinen) Audin 2 910 työntekijän autotehdas Brysselissä suljettiin helmikuun lopussa. Volkswagen-konsernin tehdas valmisti täyssähköisiä Audi Q8 e-tron -katumaastureita. Vuonna 2023 niitä valmistui 53 555, mutta viime vuonna vain 15 193. Tuotanto pysähtyi vaikeuksien vuoksi marraskuussa. Kiinalaistehtaat ovat kovia kilpailijoita Suomessa 80 000 - 100 000 euroa maksavalle autolle. Muutoinkin vaikeuksissa oleva Volkswagen päätti lopettaa koko tehtaan, ja viimeinenkin kiinnostunut luopui sen ostoaikeista alkuvuodesta.
-
Saksan tekstiiliteollisuuden vaateet
Tekijä (05.03.2025 - Heikki Jokinen) Saksan IG Metall -liitto määritti tammikuun lopussa vaatimuksensa tekstiili- ja vaatetusteollisuuden työehtosopimusneuvotteluun. Liitto haluaa 6,5 prosentin korotuksen yhden vuoden sopimuksella. Jokaisen on saatava kuitenkin vähintään 200 euron korotus palkkaansa. Lisäksi liitto hakee parannusta järjestelyyn, jolla 57 ikävuoden jälkeen voi vähentää työaikaansa tuetulla palkalla. Ammattiliiton jäsenille vaaditaan oma bonus. Vastaava kohta on mukana useissa työehtosopimuksissa.
-
What do municipalities do?
Tekijä (05.03.2025 - Heikki Jokinen) The decision-making process in Finland is based on a democratic state underpinned by the rule of law. According to the principle of separation of powers, law-making, execution of decisions, and juridical power are separated. Parliament stipulates the laws, decides on the state budget, and oversees the Government's work. Executive power lies with the Government and the President of the Republic. Independent courts represent the judiciary. All of Finland's 21 wellbeing services counties (hyvinvointialue) and 308 municipalities are under regional control. Each enjoys autonomy. 108 municipalities call themselves cities (kaupunki), 200 municipalities (kunta).
-
Venäjällä kasvava pula ihmisistä
Tekijä (15.01.2025 - Heikki Jokinen) Venäjän sota Ukrainassa syö satojatuhansia miehiä. Ulkomaisten työntekijöiden kasvanut syrjintä sai monet heistä palaamaan kotimaahansa. Sodan alkamisen jälkeen maasta on lisäksi lähtenyt pysyvästi arviolta 650 000 venäläistä. Venäjän tiedeakatemia laski, että 2023 maan työvoimapula ylti 4,8 miljoonaan työntekijään, ja tilanne paheni 2024. Työttömyys on 2,4 prosenttia, iloitsi Vladimir Putin puheessaan joulukuussa. Työttömistä ei siis uutta reserviä löydy. Työvoimapula näkyy erityisesti korkeaa koulutusta vaativissa tehtävissä sekä matalapalkka-ammateissa. Maasta muuttaneet ovat usein erikoisosaajia. Matalapalkkaiset työt taas hoitivat maahanmuuttajat. Sodassa kuolleet olivat parhaassa työiässä. Jegor Gaidar -instituutin tutkimuksessa elokuussa 42 prosenttia teollisuusyrityksistä kärsi työvoimapulasta. Puute näkyi kaikissa työtehtävissä ja joka alalla. Joissakin kaupungeissa ei enää saa taksia.
-
Municipalities will take over TE offices' tasks
Tekijä (15.01.2025 - Heikki Jokinen) From the beginning of 2025, the municipalities will take care of employment and economic development services. Up until now this has been the responsibility of TE offices, run by the state. There will be 45 employment areas which will, for the large part, serve several municipalities. Only the local authorities of Lahti, Kouvola, Helsinki and Vantaa will organise this service themselves. From the point of view of public administration, this is a major change. For the unemployed job-seeker, the reform should not bring any change to vital services.
-
Financial carrot for municipalities
Tekijä (15.01.2025 - Heikki Jokinen) The state will provide more money to the municipalities for their new employment undertakings. The amount of support will be calculated on the basis of the number of working-age people and unemployed in the municipality in question. However, the amount to be paid for integration training will be based on the number of people with mother tongues other than the national languages. As the payment of unemployment benefits is to be transferred to the municipalities, the latter will receive compensation from the state.
-
Näin palkat nousevat Saksassa
Tekijä (16.12.2024 - Heikki Jokinen) Palkat kasvoivat Saksassa keskimäärin 5,5 prosenttia vuonna 2024, selvitti WSI-instituutti vuosikatsauksessaan. Kuluttajahinnat nousivat 2,2 prosenttia, joten ostovoima lisääntyi 3,2 prosenttia. Itäisen Saksan tekstiiliteollisuuden 22 kuukauden sopimus tuo 10 prosentin korotukset ja 750 euron kertasumman. Saman alueen puusepänteollisuus saa kahden vuoden sopimuksella 6,5 prosentin korotukset. Painoteollisuudessa kertyy 29 kuukaudessa lisää palkkaa 7,8 prosenttia ja yksityinen pankkiala saa 28 kuukaudessa 10,5 prosenttia. Westfalen-Lippen puu- ja muoviteollisuus sopi 23 kuukauden sopimuksella 8 prosentin korotukset sekä 2 300 euron kertakorvaukset.
-
Vahvat liitot vähentävät konflikteja
Tekijä (11.12.2024 - Heikki Jokinen) Moni ammattiliittojen heikentämistä tiukasti ajava poliitikko tai työnantaja väittää, että liitot kärjistävät ristiriitoja ja lisäävät lakkoja. Todellisuus on kuitenkin muuta. Jos maassa on liittojen kautta kanavoituvia neuvottelujärjestelmiä, kuten tehokas luottamusmiesverkosto, pienet ristiriidat eivät aiheuta helposti sitkeitä tai äkillisiä yhteentörmäyksiä. China Labour Bulletin kerää tiedostoa Kiinan lakoista. Syistä näkee, että ne olisi monesti vältetty neuvottelemalla luottamusmiehen tai ammattiliiton kanssa. Mutta Kiinassa ei aitoja ammattiliittoja tai reiluja neuvottelujärjestelmiä ole, ja tuloksena on iso määrä lakkoja. Yliopistotutkija Josef Ringqvist tutki, kuinka järjestäytymisaste vaikuttaa konfliktien kokemiseen työelämässä. Ruotsalainen, ay-liikkeen rahoittama mutta riippumaton ajatuspaja Arena Idé julkaisi lokakuussa hänen raporttinsa.
-
Saksassa 5,5 prosentin sopimus
Tekijä (11.12.2024 - Heikki Jokinen) Metalli- ja elektroniikkateollisuuden työehtosopimus nostaa palkkoja Saksassa 25 kuukauden sopimuksella 5,1 prosenttia. Lisäksi alkuvuodesta 2025 kaikki saavat 600 euron kertakorvauksen. Ensi huhtikuussa korotus on 2 prosenttia ja 3,1 prosenttia huhtikuussa 2026. Sopimus tuo enemmän vapaapäiviä. Oppisopimuksella työskentelevien palkat nousevat 140 euroa kuussa. IG Metall -liitto laskee sopimuksen arvoksi yhteensä 5,5 prosenttia. Molemmat sopijaosapuolet vakuuttavat tyytyväisyyttään. IG Metallin puheenjohtaja Christiane Benner painottaa, että työmarkkinaosapuolet ovat epävarman aikamme tärkein yrityksille ja työntekijöille vakautta tuova tekijä.
