Uutta

Tekijä (11.09.2024 - Heikki Jokinen) Työväenpuolueen uusi hallitus ryhtyy heti työntekijöiden oikeuksien parantamiseen pitkän konservatiivihallinnon jäljiltä, kertoo Observer-lehti. Ensimmäiseksi saa kyytiä Rishi Sunakin hallituksen viime vuonna säätämä lakko-oikeutta rajoittava laki. Konservatiivien laki sääti kuudelle alalle, kuten liikenne, tulli ja opetus, vain osittaisen lakko-oikeuden. Työnantajilla on oikeus nimetä ihmiset, jotka eivät saa lakkoilla. Jos joku meneekin lakkoon, on laillista antaa hänelle potkut. Ammattiliittojen on ryhdyttävä "kohtuullisiin toimiin" estääkseen työhön määrättyjen jäsentensä lakot. Mikäli liitto ei siinä onnistu, sille voidaan määrätä mittava vahingonkorvaus.

Lue lisää: Käyttökelvoton laki roskiin Britanniassa

Tekijä (11.09.2024 - Heikki Jokinen) Laittomasti erotettu saa mittavat korvaukset periaatteellisesti tärkeässä asiassa työntekijän sananvapaudesta. Irlannissa toimiva israelilainen tietotekniikkayhtiö Vix erotti lokakuussa Courtney Careyn tämän arvosteltua sosiaalisessa mediassa Israelin sodankäynnin tapaa Gazassa. Yhtiön toimitusjohtaja ilmoitti julkisesti erottamisen syyksi "We don't hire assholes", kertoo Irish Independent -lehti. Tämä ei laittomia erottamisia valvovalle komissiolle syyksi riittänyt. Se määräsi Vixin maksamaan 35 000 euroa Careylle.

Lue lisää: Emme palkkaa paskiaisia

Tekijä (11.09.2024 - Heikki Jokinen) Milloin yhdysvaltalaisen työntekijän olisi ollut aloitettava uransa, jotta hän pääsisi toimitusjohtajan yhden vuoden tuloihin, kysyy keskusjärjestö AFL-CIO. Maan 500 suurimman pörssiyhtiön työntekijälle se tarkoittaisi vuotta 1755 - siis aikaa, kun Yhdysvaltoja ei vielä ollut olemassakaan. Avokätisimmässä yhtiössä mediaanipalkkaisen työntekijän olisi yltääkseen toimitusjohtajansa vuoden 2023 tuloihin ollut aloitettava työt vuonna 8345 ennen ajanlaskun alkua. Siis vajaat 8000 vuotta ennen Ateenan Akropoliin temppelien rakentamista.

Lue lisää: Vuosituhansien työrupeama

Tekijä (11.09.2024 - Heikki Jokinen) In Finnish political history, there has seldom been, if ever, any proposed legislation that has come in for such fierce criticism as the new proposal for amendment of the Aliens Act by the right-wing Orpo-Purra Government. As always, new bill proposals are sent out for comments that may be submitted by all interested parties. These are published on the website lausuntopalvelu.fi. One of the key proposals concerns the holder of a residence permit issued based on employment. Should he or she become unemployed, according to the dream of the right-wing Government, he or she must leave Finland with their family in three months, if the residence permit has been valid for under two years.

Lue lisää: Strong opposition to Alien Act amendment plan

Tekijä (11.09.2024 - Heikki Jokinen) The Industrial Union sees no grounds for the Government proposal for amendments in the Alien Act. Nor are the planned changes reasonable. The draft does not answer the needs of society and is based on an inadequate understanding on how the labour market works. The proposed three months time to find new employment is too short for anyone, the union says. Especially difficult for a person coming from abroad. Lack of networks and language skills, insufficient knowledge of how Finnish society works and discrimination when it comes to recruiting hinder finding employment. The risk to use illegal paid employment services or to grab other suspicious jobs will grow, the union stresses.

Lue lisää: A growing risk for exploitation

Tekijä (14.08.2024 - Heikki Jokinen) Orpon-Purran hallitus linjaa, että se pyrkii toimillaan vähentämään Suomen vetovoimatekijöitä maahanmuuttajille. Samalla nämä toimet tietysti heikentävät kaikkien suomalaisten sosiaali- ja työttömyysturvaa. Työelämän oikeuksien heikentämisessä hallitus on onnistunut erityisen hyvin: Suomi putosi tänä vuonna maailman työntekijöille parhaimpien maiden ryhmästä, ainoana pohjoismaana. Vertailun laatii ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC. Sen yhdestoista vuosittainen raportti ITUC Global Rights Index julkaistiin kesäkuussa. ITUC jakaa maailman maat viiteen ryhmään sen perustella, miten työelämän oikeudet toteutuvat käytännössä. Suomi on aina ollut kärkijoukossa, yksikään aiemmista hallituksistamme ei ole pystynyt Suomea siitä pudottamaan.

Lue lisää: Suomi luisussa

Tekijä (14.08.2024 - Heikki Jokinen) Toisin kuin Suomessa, Nigeriassa voi järjestää poliittisen lakon. Kaksi maan keskusjärjestöä aloitti kesäkuussa poliittisen lakon ilman päättymispäivää. Ne vaativat vähimmäispalkan korottamista yli hallituksen tarjoaman 60 000 nairan (37 euroa). Liitot kuitenkin lopettivat lakon pian, jotta neuvottelut saadaan käyntiin.

Lue lisää: Poliittinen lakko Nigeriassa

Tekijä (14.08.2024 - Heikki Jokinen) Autotyöläisten UAW-liitto ei saanut enemmistöä taakseen Mercedes-Benzin tehtailla Alabamassa. Järjestäytymistä vastusti 56 prosenttia 4 200 äänestäneestä työläisestä. Tuloksen takana oli yhtiön kattava kampanja ammattiliittoa vastaan. Työntekijöiden tuli seurata järjestäytymisen vaaroista kertovia esityksiä ja videoita. Yritys rajoitti liiton näkymistä tehtailla sekä valmistutti laajan liiton vastaisen aineiston. UAW:n mukaan se jopa erotti perustettomasti liiton aktiivin. Liitto tekikin valituksen Yhdysvaltain ja Saksan viranomaisille.

Lue lisää: Yksi askel taakse

Tekijä (19.06.2024 - Heikki Jokinen) Perusasia koko maailman mitassa on selvä: kuta autoritaarisempi, uskonnollisesti ahdasmielisempi tai oikeistolaisempi johto maalla on, sitä herkemmin se haluaa rajoittaa lakko-oikeutta. Tätä oikeutta vastaan ovat liittoutuneet pyhään ajojahtiin niin Saudi-Arabian kuningasperhe, Kiinan kommunistinen puolue kuin Yhdysvaltain republikaanitkin. Ja Suomen oikeistohallitus seuraa perässä. Lakko-oikeus on tunnustettu Suomenkin ratifioimissa kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimuksissa 87 ja 98 sekä Euroopan unionin perussopimuksen artiklassa 28. Käytännössä lakko-oikeutta rajoitetaan maailmalla monin tavoin, kielloista pikkutarkkaan säätelyyn. Orpon-Purran hallitus ajoi toukokuussa läpi eduskunnassa poliittisten lakkojen rajoittamisen. Työ- ja elinkeinoministeriö selvitti perustuslakivaliokunnalle, kuinka paljon tällaisia on Suomessa ollut. Tulos oli, että "lähes kaikki" poliittiset lakot liittyivät Sipilän hallituksen työelämäheikennysten vastustamiseen 2018.

Lue lisää: Politiikkaa lakoista vai poliittisia lakkoja?

Tekijä (19.06.2024 - Heikki Jokinen) Lokakuusta 2023 jatkunut Tesla-autojen korjaamoiden lakko Ruotsissa saa yhä uusia käänteitä. Työehtosopimuksesta kieltäytyvä yhtiö alkoi helmikuussa lennättää rikkureita maahan, myös Suomesta. Dagens Arbete -lehti laski toukokuussa ainakin 41 tällaista tapausta. Tiedot perustuvat yhtiön viranomaisille lähetetyistä työntekijöistä tekemiin ilmoituksiin. EU-säädökset sallivat tällaiset lyhytaikaiset työkeikat toiseen maahan.

Lue lisää: Tesla lennättää rikkureita Ruotsiin