Ay-uutiset maailmalta
Tekijä (13.05.2020 - Heikki Jokinen) Teollisuuden uusi työehtosopimus avaa tietä varttuneiden työntekijöiden siirtymiselle nelipäiväiseen työviikkoon Tanskassa. Se tuo viisi vuotta ennen kansaneläkeikää mahdollisuuden 38 vapaapäivään, joilla voi lyhentää työaikaansa.
Eräs kolmivuotisen sopimuksen keskeisistä parannuksista on fritvalgskonto, työntekijän henkilökohtainen tili. Aiemmin sille kertyi vuodessa neljä prosenttia palkasta, uudella sopimuskaudella kertymä nousee seitsemään prosenttiin.
Työnantaja siirtää tämän summan palkan päälle työntekijän tilille. Hän saa itse päättää, mihin raha käytetään. Rahat eivät häviä tililtä, vaikka niitä ei jonakin vuonna käyttäisikään. Tilin saldon tulee näkyä selvästi palkkatositteessa. Sopimuskauden lopulla tilille kertyy keskiverto palkansaajalla hiukan yli 3 000 euroa vuodessa.
Tekijä (13.05.2020 - Heikki Jokinen) Chilen keskusjärjestö CUT:n puheenjohtaja Bárbara Figueroa sai tämän vuoden Arthur Svensson -palkinnon. Se on norjalaisen Industri Energi -liiton kansainvälinen tunnustus toiminnasta ay-oikeuksien hyväksi.
Palkinnon perusteluissa korostetaan Figueroan roolia Chilen viime vuoden laajoissa mielenosoituksissa. Hän loi yhteistyötä ammattiliittojen, opiskelijaliikkeen ja muiden sosiaalista oikeudenmukaisuutta ajavien kanssa.
CUT on onnistunut joukkojen mobilisoinnin ja neuvottelujen yhdistelmällä lyhentämään työaikaa ja nostamaan vähimmäispalkkoja vaikeissa oloissa.
Tekijä (13.05.2020 - Heikki Jokinen) Metallityöläisten Vasas-liitto arvostelee muun ay-liikkeen tavoin ankarasti Unkarin oikeistopopulistisen hallituksen pääsiäisenä muuttamaa työlakia. Se sääti 24 kuukauden tasaantumisajan, jolloin työnantaja voi yksipuolisesti määrätä työajasta. Yritys voi tänä aikana esimerkiksi keskeyttää työt tai vaatia erittäin pitkiä työpäiviä.
Aiemmassa, jo paljon vastustusta herättäneessä laissa työnantajan määräysvalta kattoi kuuden kuukauden jakson. Nyt hallitus toimi poikkeusvaltuuksiensa nojalla kuulematta ammattiliittoja tai parlamenttia.
Tekijä (15.04.2020 - Heikki Jokinen) Helmikuussa 1920 Saksassa astui voimaan laki myötämääräämisoikeudesta yrityksissä. Satavuotias laki oli hyllyllä natsien valtakauden, mutta sen perusperiaatteet pitävät yhä. On työntekijöiden, yritysten ja yhteiskunnan etu, että työntekijät voivat vaikuttaa työpaikallaan.
Laki ei syntynyt kivuttomasti. Osa ammattiliitoista ja vasemmistosta vaati laajempia oikeuksia työntekijöille. Yli satatuhatta työläistä kokoontui tammikuussa 1920 valtiopäivätalolle mielenosoitukseen tukemaan ehdotusta.
Tilanne johti siihen, että poliisi alkoi ampua mielenosoittajia. Kuolleiden määräksi arvioidaan 42 ja haavoittuneiden 105.
Lakia on muutettu monta kertaa. Nyt yritysneuvosto voidaan perustaa yli viiden työntekijän yrityksiin. Saksassa niitä onkin yli satatuhatta.
Sivu 1 / 20