Tekijä (12.06.2019 - Heikki Jokinen) Euroopan unionissa kuolee joka vuosi lähes 200 000 työntekijää työstä saatuihin sairauksiin tai onnettomuuksiin työssä.

Kansainvälinen työjärjestö ILO sanoo, että työ aiheuttaa 2,78 miljoonan ihmisen kuoleman vuodessa. Vähintään neljän päivän sairauslomaan johtavia työhön liittyviä tauteja ja onnettomuuksia kohtaa lisäksi 374 miljoonaa ihmistä.

Joka päivä siis 7 500 ihmistä kuolee vaarallisen työympäristön vuoksi, ILO laskee. Yli miljoona loukkaantuu päivittäin töissä. ILO viettikin maailman työturvallisuuden päivää 28. huhtikuuta.

Tekijä (12.06.2019 - Heikki Jokinen) Autonasentaja Hatem Abu Ziadehin johtama ammattiosasto sai kaksi vuotta sitten työehtosopimuksen Zarfatin autokorjaamolle Palestiinassa. Se on historiallista, sillä miehitysalueen israelilaisyrityksissä työntekijöillä ei ole käytännössä oikeuksia valvoa etujaan.

Abu Ziadehiin kohdistettiin useita sortotoimia, kuten miehittäjien jakaman työluvan lakkauttaminen sekä tekaistuja varoituksia työpaikalla.

Viha ay-aktiivia kohtaan jatkuu. Nyt 30 israelilaisen siirtokuntalaisen joukko hyökkäsi hänen kotiinsa. Perhe yritti paeta autolla, mutta hyökkääjät paiskoivat kiviä rikkoen tuulilasin ja haavoittaen perhettä.

Tekijä (12.06.2019 - Heikki Jokinen) Kymmenen viikon lakko Elektroluxin Satu Maren tehtaalla Romaniassa päättyi voitollisesti. Yhtiö suostui nostamaan palkkoja kahdessa erässä 11 prosenttia, yhteensä 150 euron kertabonuksen, 66 euron ruokakupongit kuukausittain sekä vuosibonuksen, 28 päivän loman, lomaseteleitä ja eläkkeelle siirtyvän bonuksen.

Varaa korotuksiin ruotsalaisyhtiöllä on, sillä palkat tehtaalla olivat noin 360 euroa kuussa, ruokakuponkien kanssa 400 euroa. Elämiseen riittäväksi summaksi lasketaan Romaniassa 537 euroa kuussa.

Tekijä (15.05.2019 - Heikki Jokinen) Suomen edustajat EU-parlamenttiin valitaan vaaleissa toukokuun 26. päivänä. Palkansaajien kannalta ei ole yhdentekevää, keitä parlamentissa istuu.

Työelämän kysymykset olivat vahvasti kautensa päättäneen europarlamentin asialistalla, ja niin ovat seuraavankin. Euroopan tason säädöksillä ei välttämättä ole suoraa vaikutusta Suomeen, jossa työelämän lakien turva on usein parempi.

Mutta ei aina: esimerkiksi EU-parlamentin kannattama työolodirektiivi antaisi nollasopimuksilla työskenteleville osin paremman aseman kuin Juha Sipilän jo autuaasti poisnukkuneen hallituksen läpi ajama Suomen laki. EU-direktiivi tosin muuttui hiukan jäsenmaiden käsittelyssä.