Tekijä (11.12.2024 - Heikki Jokinen) Moni ammattiliittojen heikentämistä tiukasti ajava poliitikko tai työnantaja väittää, että liitot kärjistävät ristiriitoja ja lisäävät lakkoja.
Todellisuus on kuitenkin muuta. Jos maassa on liittojen kautta kanavoituvia neuvottelujärjestelmiä, kuten tehokas luottamusmiesverkosto, pienet ristiriidat eivät aiheuta helposti sitkeitä tai äkillisiä yhteentörmäyksiä.
China Labour Bulletin kerää tiedostoa Kiinan lakoista. Syistä näkee, että ne olisi monesti vältetty neuvottelemalla luottamusmiehen tai ammattiliiton kanssa. Mutta Kiinassa ei aitoja ammattiliittoja tai reiluja neuvottelujärjestelmiä ole, ja tuloksena on iso määrä lakkoja.
Yliopistotutkija Josef Ringqvist tutki, kuinka järjestäytymisaste vaikuttaa konfliktien kokemiseen työelämässä. Ruotsalainen, ay-liikkeen rahoittama mutta riippumaton ajatuspaja Arena Idé julkaisi lokakuussa hänen raporttinsa.
Tutkimuksen pohjana on 31 maassa tehty, 16 822 työntekijää kattanut kyselytytkimus. Sen laati International Social Survey Programme, joka taas on 44 teollisuusmaan yhteinen tutkimusohjelma.
Ringqvist tutki miten työntekijät kokevat konfliktit työmarkkinoilla. Vahvojen ammattiliittojen maissa tulos oli erikoisella tavalla kahtalainen. Näissä maissa sekä liittojen jäsenet että ei-jäsenet näkivät työmarkkinoilla olevan enemmän ristiriitoja kuin heikkojen liittojen maissa. Samalla he kuitenkin kokivat ne vähäisempinä.
Maissa, joissa liitot olivat heikompia, työntekijät kokivat olevan paljon enemmän konflikteja työelämässä. Tutkituissa maissa näitä koki keskimäärin 44,4 prosenttia. Suomessa oli kaikkein korkein järjestäytymisaste ja konflikteja koki 35,1 prosenttia.
Vertailu maan tulotasoon ja työehtosopimusten kattavuuteen osoitti järjestäytymisen lisäävän niitä enemmän sopua työmarkkinoilla.
Ammattiliittojen vaikutusmahdollisuus poliittiseen päätöksentekoon vähentää osaltaan työmarkkinoiden konflikteja. Liittojen heikentyminen taas voi johtaa useampiin ja avoimempiin ristiriitoihin työmarkkinoilla, raportti tiivistää.