Arkisto


Tekijä (17.08.2022 - Heikki Jokinen) Ammatillisen järjestäytymisen tavat vaihtelevat todella paljon maasta toiseen. Niihin vaikuttavat suuresti lait ja perinteet.

Pohjoismaissa tyypillisiä ovat korkea järjestäytymisaste, vahva läsnäolo työpaikoilla sekä työttömyyskassojen yhteys liittoihin. Keskusjärjestöt ovat itsenäisiä ja kattavia, eivät jakautuneita poliittisten syiden vuoksi.

Näin ei aina ole. Intiassa kamppailee 11 keskusjärjestöä, joista useilla on poliittinen tausta hindunationalismista eri kommunistipuolueisiin.

Malli on tuttu Euroopastakin: esimerkiksi Belgiassa on 1,6 miljoonan jäsenen kristillisten ammattiliittojen keskusjärjestö ACV-CSC. Se sai alkunsa vuonna 1886 perustetusta Puuvillatyöläisten antisosialistisesta liitosta.

Tekijä (17.08.2022 - Heikki Jokinen) Työntekijöiden oikeuksia yritetään murskata Ukrainassa sodan varjossa. Syksyllä 2021 rajun vastustuksen vuoksi pysäytetty laki 5371 on taas esillä parlamentissa. Se hyväksyttiin heinäkuussa ja odottaa nyt presidentin allekirjoitusta.

Presidentti Zelenskyin puolueen edustajien ajama muutos lopettaisi työehtosopimukset alle 251 työntekijän yrityksistä kokonaan.

Tilalle tulisivat henkilökohtaiset työsopimukset, joissa sovitaan käytännössä kaikista työsuhteen ehdoista. Esityksen tukijat kutsuvat nykylakia neuvostoaikojen jäännökseksi.

Tekijä (17.08.2022 - Heikki Jokinen) Ruotsin IF Metall -liiton puheenjohtaja Marie Nilsson visioi vuosia sitten liittonsa ja Unionen-toimihenkilöjärjestön yhdistymistä. Yksi työpaikka, yksi sopimus, hän perusteli.

Keväällä Nilsson kysyi Arbetsvärldenin haastattelussa, olisiko teollisuuden ammattiliitoilla syytä liittyä yhteen. IF Metall tekee jo paljon yhteistyötä puu- ja graafisen alan liitto GS:n, paperiliitto Pappersin ja elintarviketeollisuuden Livsin kanssa.

Tekijä (22.06.2022 - Heikki Jokinen) Saksan teollisuuden ammattiliitto IG Metall hakee terästeollisuuden neuvotteluissa 8,2 prosentin palkankorotusta vuoden sopimuksella. Vaateen taustalla ovat inflaation kiihtyminen sekä teollisuuden hyvä taloudellinen tilanne.

Kuluttajahinnat nousevat jyrkästi Saksassa. Maan tilastotoimiston mukaan toukokuun inflaatio oli 7,9 prosenttia. Eniten nousi energian hinta, mutta elintarvikkeetkin kallistuvat jyrkästi.

Samalla maan teräs- ja rautateollisuudella menee hyvin, IG Metalll sanoo. Vuonna 2020 alan liikevaihto oli 26,6 miljardia euroa, viime vuonna 36,1 miljardia euroa.

Tekijä (22.06.2022 - Heikki Jokinen) Teslan 2 100 autoa päivässä valmistava jättitehdas käynnistyi huhtikuussa muutaman viikon koronasulun jälkeen Kiinan Shanghaissa. Se on mahdollista, koska tuhannet työläiset elävät erityskuplassa.

He nukkuvat makuupusseissa tehtaan lattialla ja tekevät 12 tunnin työvuoroja kuusi päivää viikossa. Pesutilat ovat rakenteilla tehtaaseen, samoin ruokailu- ja vapaa-ajan tilat.

Tekijä (22.06.2022 - Heikki Jokinen) Enemmistö ruotsalaisista valitsisi mieluummin lyhyemmän työpäivän kuin lisää palkkaa, ay-liikkeen Arbetet-lehden teettämä kysely kertoo. Lyhyemmän työajan ottaisi 52 prosenttia vastanneista, korkeamman palkan 40 prosenttia.

Erityisesti naiset kaipaisivat lisää omaa aikaa, heillä luvut olivat 58 prosenttia ja 35 prosenttia. Miesten vastaavat prosentit olivat 46 ja 44.

Tekijä (18.05.2022 - Heikki Jokinen) Lokakuussa 2020 vasemmistopuolueet ja oikeistopopulistinen Tanskan kansapuolue sopivat, että Tanskaan luodaan eläke nuoresta asti työtä tehneille. Virallisesti se on varhainen eläke, mutta sitä kutsutaan nimellä Arne-eläke asiaa ajaneen panimotyöläinen Arne Juhlin mukaan.

Sopimus muuttui laiksi ja astui voimaan tämän vuoden alusta. Sen mukaan 61-vuotias, 44 vuotta työssä ollut voi päästä eläkkeelle kolme vuotta ennen kansaneläkeikää. 42 ja 43 työvuotta antavat oikeuden eläkkeeseen vuotta tai kahta ennen kansaneläkeikää.

Sopimus lupasi uusiin eläkkeisiin valtion budjetista 470 miljoonaa euroa vuodessa. Eläkettä maksetaan 1 848 verotettavaa euroa kuussa. Se vähenee, jos eläkesäästöjä on kertynyt merkittävästi.

Tekijä (18.05.2022 - Heikki Jokinen) Maailman katsoessa Ukrainaan Kiina pidätti maaliskuun lopussa kolme entistä ay-johtajaa Hongkongissa. Samalla se teki ratsian viime lokakuussa lakkautetun keskusjärjestö HKCTU:n tiloihin ja pidätettyjen koteihin. Entinen pääsihteeri Lee Cheuk Yan istuu jo vankilassa.

Yhtä pidätetyistä, järjestön entistä varapuheenjohtaja Tang King-Wahia syytetään kapinan lietsomisesta, kertoo Amnesty International. Syyte perustuu siihen, että hän olisi taputtanut oikeudessa käsiään. Tuomio voi olla kaksi vuotta vankeutta.

Tekijä (18.05.2022 - Heikki Jokinen) Huhtikuussa Venäjän ay-keskusjärjestö FNPR ilmoitti vetäytyvänsä ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC:n toiminnasta. Näin se ehti toimia ennen erottamistaan.

FNPR tukee tiukoin sanoin hyökkäyssotaa Ukrainaan. Se syyttää kaikesta lännen johtamia ukrainalaisia nationalisteja, jotka tekivät vallankaappauksen 2014. Ukraina murhasi kansalaisiaan, vainosi venäjänkielisiä ja oli hankkimassa ydinaseita hyökätäkseen Venäjälle, FNPR analysoi.

Tekijä (20.04.2022 - Heikki Jokinen) Joulukuussa 2021 Chilen kansa valitsi selvällä enemmistöllä Gabriel Boricin presidentikseen. Laajan vasemmiston ja keskustan liittouman sekä ammattiliittojen tukema Boric (s. 1986) haluaa ohjata maan pois 1973 vallan kaapanneen kenraali Pinochetin verisen diktatuurin varjoista.

Muutos korostui presidentin virkaanastujaisissa maaliskuussa. Boric saapui presidentinpalatsi La Monedaan samalla Cadillacilla, jota presidentti Salvador Allende käytti 1971 virkaan astuessaan. Ennen La Monedaan siirtymistään Boric kumarsi kaappauksessa kuolleen Allenden patsaalle.

Uusi presidentti teki eron vanhaan hallituksessaankin. Hän nimitti ministeriksi 14 naista ja 10 miestä.

Chile tuotti viime vuonna 27 prosenttia maailman kuparista ja sen kuparivarat ovat selvästi maailman suurimmat. Kaikesta litiumista maa tuottaa 22 prosenttia ja Chilellä on tätäkin metallia enemmän kuin millään muulla maalla.