Arkisto


Tekijä (20.03.2024 - Heikki Jokinen) Kuolemaan johtaneet työtapaturmat lisääntyivät Ruotsissa viime vuonna. kaikkiaan työssä menetti henkensä 61 ihmistä. Luku on korkein sitten vuoden 2011. Keskustelu työturvallisuudesta tuli traagisen ajankohtaiseksi, kun joulukuussa yhden viikon aikana työssään kuoli yhdeksän ihmistä.

Joulukuun 11. päivänä viisi rakennustyöläistä kuoli, kun rakennushissi putosi 20 metriä maahan. Asian eduskuntakeskusteluun nostanut Vasemmmistopuolueen Ciczie Weidby muistutti, että yksikään hissionnettomuudessa kuollut ei ollut pääurakoitsijan palkkalistoilla. Työpaikalla toimi 119 alihankkijaa neljään tasoon ketjutettuina.

Työympäristöviraston osastonjohtaja Per Nylén sanoo Dagens Arbete -lehdessä, että piittaamattomuus työturvallisuuslaeista lisääntyy, kuta alemmas yritysketjussa mennään. Onnettomuudet eivät kuitenkaan keskity joillekin aloille.

Tekijä (20.03.2024 - Heikki Jokinen) Ruotsalaisen suuryrityksen toimitusjohtaja ansaitsee 67,2 -kertaisesti teollisuustyöläisen keskipalkan, laski keskusjärjestö LO. Se vertasi 50 suurimman yhtiön toimitusjohtajien 2022 tuloja työläisten tuloihin.

Demokraattisen eliitin tulot olivat 4,2 kertaa teollisuustyöläisten. Ryhmään kuuluvat muun muassa poliitikot, korkeat virkamiehet, työmarkkinajärjestöjen johto ja päätoimittajat.

Tekijä (20.03.2024 - Heikki Jokinen) Maailman teollisuustyöläisten kattojärjestö Industriall on "epätoivottu" järjestö Venäjällä, päätti maan oikeusministeriö helmikuussa. Järjestö muodostaa "vaaran valtion turvallisuudelle ja perustuslailliselle järjestykselle".

Epätoivottavan järjestön toimintaan osallistumisesta saa ensimmäisellä kerralla sakon, toisella vankeutta neljään vuoteen asti. Sen rahoittamisesta tai organisoinnista voidaan tuomita vankeutta kuuteen vuoteen asti.

Tekijä (14.02.2024 - Heikki Jokinen) Argentiinan laitaoikeistolainen presidentti Javier Milei julkisti joulukuussa lakipaketin, jonka hän aikoo ajaa läpi.

Suuri linja on sama kuin hänen aateveljillään maailman eri kolkissa. Kaikki yksityistetään, mikä irti lähtee. Julkista sääntelyä ja hallintoa kutistetaan, yritysten valtaa lisätään. Taustansa Milei varmisti erottamalla 22 kenraalia ja vaihtamalla kaikkien aselajien johdon.

Tammikuussa Milei toimitti edustajahuoneelle ja senaatille 664 pykälän lakiesityksen. Se muuttaisi kerralla yli 300 eri lakia. Jos jompikumpi tai molemmat parlamentin kamareista hyväksyy maaliskuussa esitykset, ne tulevat voimaan.

Kuten Orpon-Purran hallituksella, Mileilläkin työelämän ehtoihin tehtävät rajut heikennykset ovat politiikan ydintä. Milein lakiesitys muun muassa sallisi lyhytaikaiset työsopimukset, pidentäisi koeaikaa kolmesta kahdeksaan kuukauteen sekä laillistaisi 12 tunnin työpäivät.

Tekijä (14.02.2024 - Heikki Jokinen) Tesla-autotehtaan taisto työehtosopimuksia vastaan Ruotsissa saa uusia muotoja. Yhtiö väitti, että kukaan ei ole lakossa Teslan korjaamolla. Erään lakkolaisen vaimo kirjoitti x-palveluun, että hänen miehensä kyllä on lakossa. Vaimo mainitsi, että mies oli tehnyt ylitöitä, mutta ei ollut saanut siitä korvausta.

Pian miehen esimies soitti hänelle ja siirsi puhelimen välittömästi yhtiön henkilöstöjohtajalle. Tämä kertoi, että mies oli luovuttanut muille liikesalaisuuksia. Johtaja viittasi Teslan automekaanikoiltaankin vaatimaan työsopimukseen. Se on 40 – 70 -sivuinen Teslan juristien englanniksi kirjoittama vihko.

Tekijä (14.02.2024 - Heikki Jokinen) Joukko tunnettuja vaatemerkkejä kuten PVH ja Barbour maksaa korvauksia Mauritiuksen tekstiilityöläisille. Syynä on yhdysvaltalaisen hankintaketjuja seuraavan Transparentem-järjestön raportti. PVH omistaa vaatemerkit Calvin Klein ja Tommy Hilfiger.

Transparentem seurasi kaksi vuotta neljän Mauritiuksen tekstiilitehtaan työläisten oloja. Se haastatteli raporttiinsa 83 bangladeshistä tullutta työläistä. Työolot muistuttivat monelta osin sitä, minkä Kansainvälinen työjärjestö ILO määrittelee nykyajan orjuudeksi. Huonon kohtelun ja ala-arvoisen majoituksen lisäksi moni joutui maksamaan työpaikastaan.

Tekijä (17.01.2024 - Heikki Jokinen) Ruotsin teollisuusliitto IF Metallin lokakuussa aloittama Tesla-autojen korjaamojen lakko on saanut paljon julkisuutta. Ei ihme, sillä kyse on koko pohjoismaisesta työmarkkinamallista.

Teslan toimitusjohtaja ja suuromistaja Elon Musk kieltää yhtiöiltään työehtosopimusten teon koko maailmassa. Ruotsissa toimitaan työehtosopimusten pohjalla, kuten muuallakin Pohjoismaissa.

Teslan sähköteknikko Olof Sjöström kertoi Dagens Nyheterille, kuinka Tesla pisteyttää työntekijänsä viiteen luokkaan. Ykköseen joutuminen tuo periaatteessa potkut, kakkonen merkitsee erityistä valvontaa ja kolmosessa hän sai kahden prosentin palkankorotuksen.

Neloset ovat erityisen ansiokkaita "tai imartelevia" ja vitoseen pääsemisen perusteita Sjöström ei tiedä. Johto kutsuu työntekijät yksitellen kuulemaan luokkansa ja määrää palkan.

Tekijä (17.01.2024 - Heikki Jokinen) Turkkilaisen Özak Tekstil -vaatetehtaan työntekijöiden halu vaihtaa tehtaan sallimasta ammattiliitosta toiseen liittoon ei käynyt työnantajalle. Urfassa sijaitsevan tehtaan johto erotti liittoa vaihtaneen työntekijän. Tehtaan 450 työläistä aloitti lakon vaatien työsuhteen palauttamista ja oikeutta valita itse ammattiliittonsa.

Työnantaja vastasi hankkimalla rikkureita. Santarmit hajottivat kaasulla ja väkivallalla työläisten mielenosoituksen joulukuussa. Kolme ammattiosaston johtajaa ja 19 muuta työläistä pidätettiin lyhyeksi aikaa.

Tekijä (13.12.2023 - Heikki Jokinen) Presidentti Zelenskyi allekirjoitti elokuussa 2022 lain numero 5371. Se peruutti useita työntekijöiden oikeuksia. Laki lakkautti työehtosopimukset 70 prosentilta Ukrainan työntekijöistä.

Nyt heidän on sovittava itse kaikista työehtoihinsa liittyvistä asioista työsopimuksessaan. Irtisanomisille ei enää tarvita laillista syytä.

Presidentin Kansan palvelija -puolue oli ajanut lakia jo vuodesta 2021. Se sai lain läpi sotatilan aikana, koska lakia vastustaneet mielenosoitukset olivat kiellettyjä.

Laki herätti vahvaa vastusta kotimaassa ja kansainvälisesti. Kansainvälinen työjärjestö ILO totesi lain olevan selvästi kansainvälisten sopimusten ja EU:n lakien vastainen. Huomio auttoi: aivan viime hetkellä laki muutettiin vain sotatilan aikana voimassa olevaksi.

Tekijä (13.12.2023 - Heikki Jokinen) Voice of America raportoi, että Israelin hallitus pyysi Intiaa jo ennen Gazan sotaa lähettämään satatuhatta työläistä maahansa. Tarkoitus on korvata Israelissa työssä käyvät 130 000 palestiinalaista. Sodan alkamisen jälkeen heitä ei ole enää päästetty töihin.

Intialaislehti The Hindu kertoo, että maat sopivat jo toukokuussa 42 000 intialaisen työläisen lähettämisestä Israeliin. Heistä 34 000 oli menossa rakennustöihin palestiinalaisten tilalle.

Kymmenen intialaista ammattiliittojen keskusjärjestöä tyrmää suunnitelman, kertoo rakennus- ja puutyöläisten maailmanliitto BWI. Intialainen liittojohtaja Rama Chandra Khuntia sanoo BWI:n sivuilla, että työläiset eivät ole kauppatavaraa. Hän sanoo, että he vastustavat aina yritystä asettaa työläiset toisiaan vastaan.