Arkisto


Tekijä (11.10.2023 - Heikki Jokinen) Palkkatyötä tekevien vahvin tapa vaikuttaa asemaansa työpaikalla on lakko. Siihen turvaudutaan vasta, kun muut keinot on käytetty. Oikeus lakkoon on kuitenkin usein uhattuna eri puolilla maailmaa.

Rajoituksia ajavat yleensä osa työnantajista sekä jotkin oikeisto- ja markkinaliberaalit puolueet. Orpon-Purran hallituksen tavoite rajoittaa lakko-oikeutta Suomessa on osa tätä yleismaailmallista liikehdintää lisätä työnantajien valtaa.

Oikeus lakkoon on suojattu kansainvälisillä sopimuksilla ja useiden maiden lainsäädännössä. Euroopan Unionin perusoikeusasiakirjan 28 pykälä kirjaa selkeästi oikeuden työtaistelutoimiin, lakko mukaan lukien.

Tekijä (11.10.2023 - Heikki Jokinen) Ammatillisen järjestäytymisen haittaaminen on nyt rikos Bulgariassa. Parlamentti hyväksyi tätä koskevat muutokset rikoslakiin elokuussa. Rangaistus voi olla sakkoa tai jopa viisi vuotta vankeutta.

Laki kieltää teot, joilla pyritään estämään ammattiliittoon liittyminen tai sen perustaminen. Nämä teot voivat olla uhkailua, pakottamista tai muita laittomia temppuja.

Tekijä (11.10.2023 - Heikki Jokinen) Etelä-korealaisen Kumho-rengastehtaan työntekijät solmivat elokuussa työehtosopimuksen Georgian osavaltiossa Yhdysvalloissa. Tavanomaiselta kuulostava uutinen, mutta saavutus kesti vuosia. Tämä on ensimmäinen kerta 30 vuoteen, kun maassa saatiin työehtosopimus millekään rengastehtaalle.

Tekijä (13.09.2023 - Heikki Jokinen) Kansainvälisen työjärjestö ILO:n pääsihteeri Gilbert F. Houngbo esitti kesällä järjestön yleiskokoukselle laajan raportin työntekijöiden olosuhteista Israelin miehittämässä Palestiinassa.

Selvitys on karua luettavaa, mutta erityisesti nousee esiin Israelin luoma nöyryyttävä työlupajärjestelmä. Kymmenet tuhannet epätoivoisesti Israelista työtä etsivät palestiinalaiset joutuvat maksamaan välittäjille luvistaan.

Israelin Pankin tutkimusosasto laskee, että maassa työskentelee työluvalla 53 000 palestiinalaista, 39 000 tulee töihin laittomasti muurin aukoista ja 58 000 on ostanut työluvan laittomilta välittäjiltä.

Tekijä (13.09.2023 - Heikki Jokinen) Ainakin 42 työntekijää kuoli kuumuuden vuoksi Texasissa vuosien 2011 ja 2022 välillä, Yhdysvaltain työtilastotoimisto laski. Se uskoo määrän olevan tätäkin isompi.

Viime aikojen helle on nostanut työntekijöiden suojelun kuumuudelta vahvasti esille. Texasissa Dallasin ja Austinin kaupungit määräsivät rakennustyöläisille yhden 10 minuutin vesi- ja varjotauon joka neljäs tunti.

Texasin republikaanikuvernööri Greg Abbot piti tätä kohtuuttomana. Hän hyväksyi kesällä lain, joka mitätöi kaikki kaupunkien vastaavat määräykset.

Tekijä (13.09.2023 - Heikki Jokinen) IG Metall -liitto pääsi kesällä sopimukseen Vestas-tuuliturbiinivalmistajan kanssa Saksassa ennätyksellisen 123 lakkopäivän jälkeen. Lakot jatkuivat marraskuusta 2022, jonka ajan yrityksen saaminen ensin neuvotteluihin ja sitten sopimukseen kesti.

Saavutettu sopimus tuo 5,4 prosentin korotuksen ensi vuoden alusta ja vuodesta 2025 alan sopimuksen mukaiset korotukset. Yhtiö maksaa lisäksi kaikille 2 750 euron inflaatiokorvauksen kahdessa erässä. Osa-aikaeläke määräytyy jatkossa alan yleisen sopimuksen mukaan.

Tekijä (16.08.2023 - Heikki Jokinen) Ammattiyhdistysliike on aina yhdistänyt paikallisuuden ja kansainvälisyyden. Se toimii työpaikoilla jäsentensä arjessa ja hyväksi, mutta ei käännä selkäänsä muunkaan maailman köyhille ja sorretuille.

Yhteisten etujen puolustaminen vaatii usein rohkeutta. Ay-aktiiveja murhattiin vuonna 2022 kaikkiaan 13 maassa, kertoo maailman ay-liikkeen kattojärjestö ITUC. Aktiivien pahoinpitelyt, pidätykset ja työstä erottamiset ovat yleisiä.

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on suomalaisen ay-liikkeen yhteinen työelämän ihmisoikeusjärjestö. SASK toimii eri puolilla maailmaa ja Teollisuusliitolla on monia yhteisiä hankkeita sen kanssa.

Pienikin sijoitus solidaarisuustyöhön tuo tuloksia. Hankkeiden voimaa kasvattaa ulkoministeriöltä saatu hanketuki. Kumppaneina on paikallisia ammattiliittoja sekä ay-liikkeen maailmanjärjestöjä.

Tekijä (16.08.2023 - Heikki Jokinen) Madagaskarin presidentti armahti kesäkuussa E-toile -tekstiili- ja vaatetehtaan ammattiosaston edustaja Sento Changin. Hän istui vankilassa yhdeksän kuukautta vuoden tuomiostaan.

Vankilaan hän joutui teosta, jota edes Suomen uusi oikeistohallitus ei vielä ole keksinyt kieltää. Hän raportoi sosiaalisessa mediassa työtovereilleen tehtaan johdon kanssa käymistään neuvotteluista työolojen parantamiseksi.

Tekijä (16.08.2023 - Heikki Jokinen) Joskus sopimukseen pääsy kestää. Brasilialaiselta lentokonevalmistaja Embraerilta se kesti 32 vuotta. Yhtiö sopi loppukeväästä Sao Paolon osavaltiossa sijaitsevan tehtaansa metalliliiton kanssa vuoden 1990 työehtosopimukseen liittyvän palkkakiistan.

Yhtiö jätti maksamatta sopimuksen mukaiset korotukset ja liitto vei asian työoikeuteen kesäkuussa 1991. Yhtiö maksoi vuosien mittaan korotuksia joillekuille, ei kaikille.

Nyt työoikeus sai aikaan sovun 160 kansiota asiapapereita synnyttäneessä jutussa.

Tekijä (14.06.2023 - Heikki Jokinen) Presidentti Macronin esitys eläkeiän nostamisesta 62 vuodesta 64 vuoteen synnytti pitkän ja laajan mielenosoitusten aallon Ranskassa. Sadattuhannet marssivat esitystä vastaan.

Lopulta esitys hyväksyttiin. Sen tuki parlamentissa kuitenkin hupeni vähitellen. Presidentti käytti lain sallimaa, harvoin käytettyä tapaa ohittaa parlamentti päätöksenteossa.

Muutos ei tunnu eurooppalaisittain rajulta. EU-maissa 65 vuotta on yleinen eläkeikä. Moni maa on kuitenkin nostanut tätä 67 vuoteen tai jo päättänyt tulevasta nostosta. Me ihmiset elämme kaikkialla yhä pidempään.

Mekaaninen eläkeikään tuijottaminen ei ole koko totuus. Oleellista on, kauanko eläkkeellä ehtii olla ja onko silloin vielä terve. Etelä-Afrikassa miesten keskimääräinen eläkkeelle siirtymisen ikä on 60, mutta odotettavissa oleva elinikä 62,2 vuotta.