Tekijä (14.11.2018 - Heikki Jokinen) Yhdysvaltain pakotteet venäläistä miljardööri Oleg Deripaskaa vastaan voivat johtaa Kubal-alumiinisulaton sulkemiseen Sundsvallissa Ruotsissa. Yli 400 ihmistä menettäisi työpaikkansa.

Vuonna 1942 perustettu tehdas siirtyi vuonna 2007 venäläiselle Rusal-yhtiölle, joka on maailman suurimpia alumiinin tuottajia. Presidentti Jeltsinin vävy Deripaska aloitti alumiinibisneksen vuonna 1991. Nyt hän hallitsee jättiyhtiö Rusalia EN+ Group -yhtiönsä kautta ja on kerännyt miljardiomaisuuden.

Huhtikuussa 2018 Yhdysvallat kielsi maan kansalaisilta ja yrityksiltä liiketoiminnan Deripaskan ja hänen yhtiöidensä kanssa. Venäläisten oligarkkien katsottiin sekaantuneen Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin.

Rusalin pörssiarvo romahti ja alumiinin hinta nousi. Sundsvallissa varauduttiin jo tehtaan pikaiseen sulkemiseen, mutta Yhdysvallat antoikin lisäaikaa lokakuulle Deripaskan vetäytymiselle omistajuudesta.

Tekijä (14.11.2018 - Heikki Jokinen)Viisi teollisuuden luottamusmiestä aloitti yhdeksän kuukauden mandariinikiinan kurssin Malawissa voidakseen keskustella työnantajien kanssa.

Kiinalaiset ovat vankasti mukana Malawin taloudessa, mutta moni maassa työskentelevä ei puhuu vain kiinaa. Kun liiton edustaja haluaa kertoa työpaikan pulmista, työnantaja sanoo usein, ettei ymmärrä englantia.

Työolojen valvonta ja alan lainsäädännön noudattaminen on jo ennestään heikkoa. Ummikkotyönantajien lisääntyminen heikentää tilannetta lisää.

Tekijä (14.11.2018 - Heikki Jokinen) Palkat nousevat reippaasti Saksan puu- ja taimitarhoissa. IG BAU - liitto on solminut tänä syksynä aloille työehtosopimuksia 8,6 prosentin korotuksilla. Sopimukset ovat yleensä 16 kuukauden pituisia.

Sopimukset tehdään osavaltioittain, joita Saksassa on 16. Esimerkiksi viiden osavaltion lokakuussa solmittu puutarha-alan sopimus nostaa palkkoja tänä syksynä 6,1 prosenttia ja ensi toukokuussa 2,5 prosenttia.

Tekijä (17.10.2018 - Heikki Jokinen) Meksikon kaivostyöläisten Los Mineros -liiton puheenjohtaja Napoleón Gómez Urrutia vannoi valansa Meksikon senaatin jäsenenä elokuun lopussa. Uusi senaatti ratifioi heti syyskuussa kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimuksen 98. Se takaa järjestäytymis- ja sopimisoikeuden.

Gómez johti liittoa vuonna 2006 kun räjähdys Grupo Méxicon omistamassa Pasta de Conchos -hiilikaivoksessa vaati 65 työntekijän hengen. Liitto syytti yhtiötä yli 40 turvallisuusmääräyksen laiminlyömisestä.

Maan hallitus siirsi Gómezin syrjään liiton johdosta ja tappouhkauksia alkoi kertyä. Hänen oli pakko paeta perheineen Kanadaan Yhdysvaltain United Steelworkes -liiton tuella.

Pian Gómezin paon jälkeen häntä vastaan nostettiin syyte, jonka mukaan hän kavaltanut yli 46 miljoonaa euroa liitolta. Meksiko jätti Interpolille etsintäkuuluksen Gómezista, eikä hän voinut poistua Kanadasta.

Tekijä (17.10.2018 - Heikki Jokinen) Oikeus tuomitsi elokuussa Valko-Venäjällä kaksi ay-johtajaa ehdollisen vankeuteen sekä sakkoihin laajaa kansainvälistä huomiota herättäneessä jutussa. Heiltä kiellettiin lisäksi luottamustoimien hoitaminen viideksi vuodeksi.

Väitetyistä veropetoksia rangaistut ovat radio- ja sähköteollisuuden REP-liiton puheenjohtaja Gennadi Fedinich sekä liiton rahastonhoitaja Ihar Komlik.

Tekijä (17.10.2018 - Heikki Jokinen) Syyskuussa solmittu kemianteollisuuden sopimus nostaa palkkoja 3,6 prosenttia ja kaksinkertaistaa lomarahan. Korotus palkkoihin on yhteensä 4,6 prosenttia, laskee kemianliitto IG-BCE.

Kaikille maksetaan myös 280 euron kertakorvaus 15 kuukauden sopimuksen astuessa voimaan. Lomaraha on jatkossa 1 200 euroa, vuorotyötä tekeville 1 320 euroa.

PAM (26.09.2018 - Heikki Jokinen) Norjassa on viime vuosina julistettu monien alojen työehtosopimuksia yleissitoviksi. Viimeksi vuorossa olivat majoitus-, ravintola- ja catering-alojen 91 000 työntekijää.

Kun Norja liittyi Euroopan talousalueeseen haluttiin estää ulkomaisen työvoiman palkkojen polkeminen. Siksi säädettiin laki, joka tekee mahdolliseksi määrätä jonkin alan työehtosopimus yleissitovaksi kokonaan tai osin.

Tällöin jokaisen työnantajan on noudatettava sopimuksen määrittelemiä vähimmäispalkkoja tai muita työehtoja. Keino on havaittu toimivaksi ja vuosien mittaan yleissitovuutta on laajennettu useille aloille. Päätökset tekee valtiollinen Tariffnemnd.

Tekijä (Heikki Jokinen - 12.09.2018) Kansainvälinen työjärjestö ILO raportoi viime vuonna, että nykyajan orjuudesta kärsii ainakin 40,3 miljoonaa ihmistä. Heistä 25 miljoonaa on pakkotyössä ja 15 miljoonaa pakotettu avioliittoon.

Työhön pakotetuista 16 miljoonaa oli yksityisillä aloilla. Eniten heitä työskenteli kotitalouksissa, rakennustyömailla, teollisuudessa sekä maataloudessa.

Valtiot orjuuttivat neljä miljoonaa ihmistä ja seksityöläisiksi pakotettuja lasketaan olevan liki viisi miljoonaa.

Kaikkiaan 152 miljoonaa 5 - 17 vuotiasta lasta oli töissä opintojen sijasta. Heistä maataloudessa työskenteli 71 prosenttia ja teollisuudessa 12 prosenttia.

Tekijä (Heikki Jokinen - 12.09.2018) Tammikuussa 2015 Turkin metalliliitto Birleşik Metal-İş aloitti lakon 22 tehtaassa tukeakseen työehtosopimusneuvotteluja. Lakkoon olivat liittymässä vielä 20 muun yrityksen työntekijät.

Heti lakon alettua Turkin hallitus siirsi lakkoa 60 päivällä väittäen sen uhkaavan kansallista turvallisuutta. Käytännössä siirto oli kielto, sillä sen päätyttyä päätösvalta sopimuksesta siirtyy pois ammattiliitolta.

Tekijä (Heikki Jokinen - 12.09.2018) Afrikkalaisen kuningaskunta Lesothon ammattiliitot saavuttivat merkittävän voiton. Maan hallitus ilmoitti elokuussa nostavansa teollisuustyöntekijöiden vähimmäispalkan 74,60 eurosta 120,50 euroon kuussa.

Tämä on suunnilleen se summa, jonka kansainvälinen työjärjestö ILO laski olevan elämiseen riittävä palkka maassa. Lesothon tekstiiliteollisuus työllistää 40 000 työntekijää, joista suurin osa on naisia.

Yritykset kävivät heti vastaiskuun. Maan suurin alan yritys Nein Hshing Group ilmoitti, ettei se avaa syyskuussa uutta tehdastaan, ellei palkankorotusta peruta.