Arkisto

Tekijä (13.12.2023 - Heikki Jokinen) Presidentti Zelenskyi allekirjoitti elokuussa 2022 lain numero 5371. Se peruutti useita työntekijöiden oikeuksia. Laki lakkautti työehtosopimukset 70 prosentilta Ukrainan työntekijöistä.

Nyt heidän on sovittava itse kaikista työehtoihinsa liittyvistä asioista työsopimuksessaan. Irtisanomisille ei enää tarvita laillista syytä.

Presidentin Kansan palvelija -puolue oli ajanut lakia jo vuodesta 2021. Se sai lain läpi sotatilan aikana, koska lakia vastustaneet mielenosoitukset olivat kiellettyjä.

Laki herätti vahvaa vastusta kotimaassa ja kansainvälisesti. Kansainvälinen työjärjestö ILO totesi lain olevan selvästi kansainvälisten sopimusten ja EU:n lakien vastainen. Huomio auttoi: aivan viime hetkellä laki muutettiin vain sotatilan aikana voimassa olevaksi.

Tekijä (13.12.2023 - Heikki Jokinen) Voice of America raportoi, että Israelin hallitus pyysi Intiaa jo ennen Gazan sotaa lähettämään satatuhatta työläistä maahansa. Tarkoitus on korvata Israelissa työssä käyvät 130 000 palestiinalaista. Sodan alkamisen jälkeen heitä ei ole enää päästetty töihin.

Intialaislehti The Hindu kertoo, että maat sopivat jo toukokuussa 42 000 intialaisen työläisen lähettämisestä Israeliin. Heistä 34 000 oli menossa rakennustöihin palestiinalaisten tilalle.

Kymmenen intialaista ammattiliittojen keskusjärjestöä tyrmää suunnitelman, kertoo rakennus- ja puutyöläisten maailmanliitto BWI. Intialainen liittojohtaja Rama Chandra Khuntia sanoo BWI:n sivuilla, että työläiset eivät ole kauppatavaraa. Hän sanoo, että he vastustavat aina yritystä asettaa työläiset toisiaan vastaan.

Tekijä (13.12.2023 - Heikki Jokinen) Maaliskuussa 2022 Azerbaidžanissa perustettu vapaa ammattiliitto johti puheenjohtaja Afiaddin Mammadovin ja monen muun aktiivin pidätyksiin. Heidät tuomittiin tänä syksynä lyhyisiin vankeusrangaistuksiin selvästi tekaistujen rikossyytteiden nojalla.

Helsingissä sijaitsevan Wolt-konsernin azerbaidžanilaiset ruokalähetit järjestäytyivät tähän liittoon. He järjestivät lakkoja etujensa puolesta. Mediatietojen mukaan Mammadov pidätettiin hänen palatessaan Wolt-lähettien mielenosoituksesta.

(Tekijä 15.11.2023 - Heikki Jokinen) Venäjän valtakunnasyyttäjän toimisto julisti kansainvälisen kuljetustyöläisten järjestö ITF:n epätoivotuksi järjestöksi. Se sanoo järjestön olevan uhka Venäjän perustuslailliselle järjestykselle.

Päätös tekee kanssakäymisestä maailmanjärjestön kanssa rikoksen Venäjällä. Lokakuussa epätoivottujen listalla oli 115 tahoa, lähinnä järjestöjä ja säätiöitä.

ITF:n liitoilla oli päätöksen aikaan 1,65 miljoonaa jäsentä Venäjällä. Maan 200 000 merimiehestä iso osa työskentelee ITF:n sopimusten suojaamina.

(Tekijä 15.11.2023 - Heikki Jokinen) Valkovenäläinen ay-aktiivi Alla Tsvirko karkotettiin Ruotsista, kertoo valkovenäläisten Zerkalo-verkkolehti. Ruotsin siirtolaisvirasto tarjosi hänelle sen sijaan ilmeisen vakavissaan menolippua Venäjälle.

Minskin autotehtaalla työskennellyt Tsvirko toimi maan riippumattomassa metallityöläisten liitossa. Tehtaan ammattiosaston neljästä hallituksen jäsenestä kaksi on tuomittu pitkiin rangaistuksiin, yksi pakeni Puolaan ja Tsvirko Ruotsiin.

KGB yritti pidättää Tsvirkon, mutta hän onnistui pakenemaan. Kotona odottaisi vankila.

(Tekijä 15.11.2023 - Heikki Jokinen) Kansainväliset vaatejätit Inditex ja H&M lakkauttavat tuotantonsa Myanmarissa. Syynä on helmikuussa 2021 vallan kaapanneen sotilasjuntan raaka toiminta työtekijöiden oikeuksia vastaan.

Kansainvälisen työjärjestö ILO:n tutkimuskomissio selvitti hiljan perusteellisesti maan tilannetta. Se totesi, että kansalais- ja järjestäytymisoikeuksia loukataan laajasti, samoin osallistumista ay-toimintaan.

ILO vaatikin lokakuussa ay-aktiivien kidutuksen ja väkivaltaisen kohtelun lopettamista sekä ay-toiminnasta nostettujen rikossyytteiden kumoamista. Sotilasjuntan käyttämää pakkotyötä ILO vaatii lopetettavaksi.

Tekijä (11.10.2023 - Heikki Jokinen) Palkkatyötä tekevien vahvin tapa vaikuttaa asemaansa työpaikalla on lakko. Siihen turvaudutaan vasta, kun muut keinot on käytetty. Oikeus lakkoon on kuitenkin usein uhattuna eri puolilla maailmaa.

Rajoituksia ajavat yleensä osa työnantajista sekä jotkin oikeisto- ja markkinaliberaalit puolueet. Orpon-Purran hallituksen tavoite rajoittaa lakko-oikeutta Suomessa on osa tätä yleismaailmallista liikehdintää lisätä työnantajien valtaa.

Oikeus lakkoon on suojattu kansainvälisillä sopimuksilla ja useiden maiden lainsäädännössä. Euroopan Unionin perusoikeusasiakirjan 28 pykälä kirjaa selkeästi oikeuden työtaistelutoimiin, lakko mukaan lukien.

Tekijä (11.10.2023 - Heikki Jokinen) Ammatillisen järjestäytymisen haittaaminen on nyt rikos Bulgariassa. Parlamentti hyväksyi tätä koskevat muutokset rikoslakiin elokuussa. Rangaistus voi olla sakkoa tai jopa viisi vuotta vankeutta.

Laki kieltää teot, joilla pyritään estämään ammattiliittoon liittyminen tai sen perustaminen. Nämä teot voivat olla uhkailua, pakottamista tai muita laittomia temppuja.

Tekijä (11.10.2023 - Heikki Jokinen) Etelä-korealaisen Kumho-rengastehtaan työntekijät solmivat elokuussa työehtosopimuksen Georgian osavaltiossa Yhdysvalloissa. Tavanomaiselta kuulostava uutinen, mutta saavutus kesti vuosia. Tämä on ensimmäinen kerta 30 vuoteen, kun maassa saatiin työehtosopimus millekään rengastehtaalle.

Tekijä (13.09.2023 - Heikki Jokinen) Kansainvälisen työjärjestö ILO:n pääsihteeri Gilbert F. Houngbo esitti kesällä järjestön yleiskokoukselle laajan raportin työntekijöiden olosuhteista Israelin miehittämässä Palestiinassa.

Selvitys on karua luettavaa, mutta erityisesti nousee esiin Israelin luoma nöyryyttävä työlupajärjestelmä. Kymmenet tuhannet epätoivoisesti Israelista työtä etsivät palestiinalaiset joutuvat maksamaan välittäjille luvistaan.

Israelin Pankin tutkimusosasto laskee, että maassa työskentelee työluvalla 53 000 palestiinalaista, 39 000 tulee töihin laittomasti muurin aukoista ja 58 000 on ostanut työluvan laittomilta välittäjiltä.