Tekijä (14.08.2024 - Heikki Jokinen) Orpon-Purran hallitus linjaa, että se pyrkii toimillaan vähentämään Suomen vetovoimatekijöitä maahanmuuttajille. Samalla nämä toimet tietysti heikentävät kaikkien suomalaisten sosiaali- ja työttömyysturvaa.

Työelämän oikeuksien heikentämisessä hallitus on onnistunut erityisen hyvin: Suomi putosi tänä vuonna maailman työntekijöille parhaimpien maiden ryhmästä, ainoana pohjoismaana. Vertailun laatii ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC. Sen yhdestoista vuosittainen raportti ITUC Global Rights Index julkaistiin kesäkuussa.

ITUC jakaa maailman maat viiteen ryhmään sen perustella, miten työelämän oikeudet toteutuvat käytännössä. Suomi on aina ollut kärkijoukossa, yksikään aiemmista hallituksistamme ei ole pystynyt Suomea siitä pudottamaan.

Tekijä (14.08.2024 - Heikki Jokinen) Toisin kuin Suomessa, Nigeriassa voi järjestää poliittisen lakon. Kaksi maan keskusjärjestöä aloitti kesäkuussa poliittisen lakon ilman päättymispäivää. Ne vaativat vähimmäispalkan korottamista yli hallituksen tarjoaman 60 000 nairan (37 euroa).

Liitot kuitenkin lopettivat lakon pian, jotta neuvottelut saadaan käyntiin.

Tekijä (14.08.2024 - Heikki Jokinen) Autotyöläisten UAW-liitto ei saanut enemmistöä taakseen Mercedes-Benzin tehtailla Alabamassa. Järjestäytymistä vastusti 56 prosenttia 4 200 äänestäneestä työläisestä. Tuloksen takana oli yhtiön kattava kampanja ammattiliittoa vastaan.

Työntekijöiden tuli seurata järjestäytymisen vaaroista kertovia esityksiä ja videoita. Yritys rajoitti liiton näkymistä tehtailla sekä valmistutti laajan liiton vastaisen aineiston. UAW:n mukaan se jopa erotti perustettomasti liiton aktiivin. Liitto tekikin valituksen Yhdysvaltain ja Saksan viranomaisille.

Tekijä (19.06.2024 - Heikki Jokinen) Perusasia koko maailman mitassa on selvä: kuta autoritaarisempi, uskonnollisesti ahdasmielisempi tai oikeistolaisempi johto maalla on, sitä herkemmin se haluaa rajoittaa lakko-oikeutta.

Tätä oikeutta vastaan ovat liittoutuneet pyhään ajojahtiin niin Saudi-Arabian kuningasperhe, Kiinan kommunistinen puolue kuin Yhdysvaltain republikaanitkin. Ja Suomen oikeistohallitus seuraa perässä.

Lakko-oikeus on tunnustettu Suomenkin ratifioimissa kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimuksissa 87 ja 98 sekä Euroopan unionin perussopimuksen artiklassa 28. Käytännössä lakko-oikeutta rajoitetaan maailmalla monin tavoin, kielloista pikkutarkkaan säätelyyn.

Orpon-Purran hallitus ajoi toukokuussa läpi eduskunnassa poliittisten lakkojen rajoittamisen. Työ- ja elinkeinoministeriö selvitti perustuslakivaliokunnalle, kuinka paljon tällaisia on Suomessa ollut. Tulos oli, että "lähes kaikki" poliittiset lakot liittyivät Sipilän hallituksen työelämäheikennysten vastustamiseen 2018.

Tekijä (19.06.2024 - Heikki Jokinen) Lokakuusta 2023 jatkunut Tesla-autojen korjaamoiden lakko Ruotsissa saa yhä uusia käänteitä. Työehtosopimuksesta kieltäytyvä yhtiö alkoi helmikuussa lennättää rikkureita maahan, myös Suomesta.

Dagens Arbete -lehti laski toukokuussa ainakin 41 tällaista tapausta. Tiedot perustuvat yhtiön viranomaisille lähetetyistä työntekijöistä tekemiin ilmoituksiin. EU-säädökset sallivat tällaiset lyhytaikaiset työkeikat toiseen maahan.

Tekijä (19.06.2024 - Heikki Jokinen) Itävallan teollisuuden Pro-Ge-liitto on solminut kevään neuvottelukierroksella useita asialliset palkankorotukset takaavia työehtosopimuksia. Ne on mitoitettu inflaatiota korkeammiksi ja ovat vuoden mittaisia. Lasiteollisuuden palkkataulukkoa nostetaan kesäkuusta 6,5 prosentilla. Tekstiiliteollisuuden korotusprosentti oli huhtikuun alusta 7,1. Lisäksi maksetaan 300 euron erillinen korvaus.

Tekijä (15.05.2024 - Heikki Jokinen) Kesäkuussa 2019 Vietnam ratifioi Kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimuksen 98. Se takaa perustason ammatillisen järjestäytymis- ja sopimusvapauden. Lokakuussa maa aikoo ratifioida myös yleissopimuksen 87, joka takaa laajan järjestäytymisoikeuden.

Päätösten taustalla on maan vahva riippuvuus viennistä. Kauppakumppanit, kuten Euroopan unioni, vaativat Vietnamia sallimaan järjestäytymisen vapaakaupan ehtona.

Kommunistinen yksipuoluemaa loikin pakon edessä mallin, joka kelpaisi Suomen paperiteollisuudellekin. Nyt Vietnamissa on mahdollista perustaa yritystasolla työntekijöitä edustavia elimiä. Ne eivät kuitenkaan saa liittyä yhteen tai tehdä yhteisiä työehtosopimuksia.

Mutta maassa on yhä vain yksi ammatillinen keskusjärjestö, maan hallintoa varauksetta tukeva VGCL. Sen yhteys yritysten johtoon on läheinen.

Tekijä (15.05.2024 - Heikki Jokinen) Moni pitää vähimmäispalkkaa toimivana järjestelmänä. Ainakin Georgiassa se toimii hyvin. Niin hyvin, että sitä ei ole korotettu vuoden 1999 jälkeen. Nyt vähimmäispalkka on 20 laria, 7 euroa. Kuukaudessa, ei tunnissa. Litra maitoa maksaa 4,85 laria.

Tekijä (15.05.2024 - Heikki Jokinen) Myanmarin teollisuustyöläisten liiton puheenjohtaja Khaing Zar Aung sai tämän vuoden Arthur Svensson -palkinnon. Hän aloitti työn tekstiilitehtaassa 16-vuotiaana ja opiskeli työn ohessa taloustieteitä.

Hän on joutunut lähtemään Myanmarista useita kertoja, ja palannut sorron taas hellittäessä. Hänen johdollaan tekstiiliteollisuuden järjestäytyminen eteni voimakkaasti. Vuoden 2021 sotilasvallankaappauksesta Khaing Zar Aung asuu maanpaossa Saksassa.

Hän toimii näkyvästi kotimaansa työläisten oikeuksien puolesta sekä maansa veristä sotilashallintoa vastaan. Tapasin Khaing Zar Aungin viime vuonna, ja hän sanoi pitävänsä selvänä, että ammattiliitot voivat horjuttaa sotilasjunttaa.

Tekijä (17.04.2024 - Heikki Jokinen) Yhdysvaltain autotyöläisten liitto UAW saa viimeinkin jalansijan maan eteläisten osavaltioiden autotehtaissa. Vuonna 2014 Volkswagen tarjosi työntekijöille yritysneuvostoa tehtaallaan Chattanoogassa Tennessessä.

Työläiset torjuivat sen niukasti äänestyksessä valtavan ulkopuolisten vastakampanjan jälkeen. Osavaltion oikeistopoliitikotkin uhkasivat yhtiön veroetujen poistamisella, mikäli se alkaa keskustella työntekijöidensä kanssa. Liitto hävisi seuraavankin äänestyksen 2019.

Maaliskuussa 2024 UAW ilmoitti, että se on kerännyt tukikortit 70 prosentilta Chattanoogan tehtaan työläisistä. Liitto vaatii nyt viranomaisilta oikeutta saada toimia tehtaalla ja aloittaa työehtosopimusneuvottelut.