Tekijä (13.09.2023 - Heikki Jokinen) Kansainvälisen työjärjestö ILO:n pääsihteeri Gilbert F. Houngbo esitti kesällä järjestön yleiskokoukselle laajan raportin työntekijöiden olosuhteista Israelin miehittämässä Palestiinassa.
Selvitys on karua luettavaa, mutta erityisesti nousee esiin Israelin luoma nöyryyttävä työlupajärjestelmä. Kymmenet tuhannet epätoivoisesti Israelista työtä etsivät palestiinalaiset joutuvat maksamaan välittäjille luvistaan.
Israelin Pankin tutkimusosasto laskee, että maassa työskentelee työluvalla 53 000 palestiinalaista, 39 000 tulee töihin laittomasti muurin aukoista ja 58 000 on ostanut työluvan laittomilta välittäjiltä.
Pulman ydin on työlupa. Ilman sitä ei maahan töihin pääse, ja luvat on sidottu yhteen työnantajaan. Kun työ loppuu, lupakin raukeaa. Menettely muistuttaa Persianlahden maiden kafala-lupajärjestelmää.
Haastattelin keväällä Tbilisissä Global Solidarity -konferenssissa israelilaisen ammattiliitto Maanin johtaja Assaf Adivia. Hän sanoi työlupiin liittyvän paljon rikollisuutta.
- Työnantaja voi pyytää 300 lupaa, jos he tarvitsevat kahdeksan työntekijää. Kukaan ei tarkista tätä. Loput luvat myydään välittäjien kautta. Palestiinalaiset maksavat luvista yleensä 2 500 shekeliä (610 euroa) kuussa. Tämä raha palaa Israeliin ja työnantajalle.
Adiv korostaa, että toiminta vaatii kaksi osapuolta: israelilaisen työnantajan ja palestiinalaisen välittäjän. Pieni siivu rahasta menee välittäjälle.
Israel on pyrkinyt viime vuosina korjailemaan järjestelmää, mutta vaikutukset ovat vähäisiä. Virallinen peruste nykykäytännölle on kansallinen turvallisuus.
- Mutta nyt Israel ei tiedä, kuka tulee maahan töihin ja mihin, koska luvat ostetaan välittäjiltä ja moni tulee ilman niitä. Adiv sanoo.
Lisäksi työtapaturmissa turvaa ei ole, koska työntekijä on eri työpaikassa kuin hänen työlupansa määrää. Molemmat työnantajat voivat vetäytyä vastuusta.
Maan kampanjoi, että palestiinalaisille myönnettäisiin nykymallisen luvan sijasta green card, henkilöön eikä työnantajaan sidottu työlupa.