Arkisto


Tekijä (11.03.2020 - Heikki Jokinen) Euroopan komissio käynnisti tammikuussa lupaamansa keskustelun eurooppalaisesta lakisääteisestä vähimmäispalkasta.

Sellainen on käytössä 22 EU-maassa. Ilman pärjäävät Suomi, Ruotsi, Tanska, Itävalta, Italia ja Kypros sekä kolme Efta-maata Islanti, Norja ja Sveitsi.

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC laskee vähimmäispalkan tarkoittavan tuloa, jolla saa elämiseen riittävän palkan. Tämän katsotaan yleensä olevan 60 prosenttia kansallisesta mediaanipalkasta, siis siitä jonka alle ja päälle jää puolet palkansaajista.

Ymmärrys asiasta kuitenkin vaihtelee: OECD laski, että yhdessäkään vähimmäispalkasta säätäneessä EU-maassa se ei nouse tuohon 60 prosentin tasoon. Sen sijaan 17 EU-maassa vähimmäispalkka painuu alle 50 prosenttiin mediaanipalkasta.

Tekijä (11.03.2020 - Heikki Jokinen) Itseohjautuvien autojen kehittäminen on luonut satojatuhansia työmahdollisuuksia - Venezuelaan.

Koneoppimisen algoritmeja varten tehtaat tarvitsevat valtavan määrän analysoitua tietoa, ja sitä luomaan tarvitaan ihmisiä. Saksan ay-liikettä lähellä oleva tutkimuslaitos Hans Böckler Stiftung selvitti, miten autoteollisuus luo ja käyttää tällaista haamutyötä.

Verkkoliikennetilastojen perusteella sadattuhannet köyhtyneet venezuelalaiset merkitsevät kuviin näkyykö niissä jalankulkija vai liikennemerkki.

Tekijä (11.03.2020 - Heikki Jokinen) Belgian metalli- ja tekstiiliteollisuuden liitto ACV-CSC METEA onnistui poistamaan nuorten erityismatalat palkat kymmenessä sektorikohtaisessa työehtosopimuksessaan.

Maan hallitus leikkasi alle 21-vuotiaiden palkkoja jopa 18 prosentilla vuonna 2016 talouskriisin varjolla. Päätös uudistettiin viime vuonna.

(Tekijä 28.02.2020 - Heikki Jokinen) Tanskassa on saatu neuvottelutulos teollisuuden työntekijöiden uudesta kolmivuotisesta sopimuksesta. Se menee nyt jäsenäänestykseen. Ruotsissa teollisuuden neuvottelut käynnistyvät ja osapuolten vaateet on julkistettu.

Yhdeksän ammattiliittoa muodostaa Tanskassa CO-industri -ryhmän, joka neuvottelee työnantajajärjestö Dansk Industrin kanssa työehtosopimuksen 230 000 teollisuuden työntekijälle.

OK20-niminen neuvottelutulos syntyi helmikuun alussa ja menee nyt liittojen käsittelyyn sekä jäsenäänestykseen. Sekä CO-industrin että Dansk Metal -liiton hallitukset suosittelevat ehdotuksen hyväksymistä.

Tekijä (12.02.2020 - Heikki Jokinen) Demokratiaa puolustavien ammattiliittojen johdonmukainen toiminta Hongkongissa on tuonut niille lyhyessä ajassa tuhansia uusia jäseniä. Samalla uusia ammattiliittoja on perustettu kymmeniä.

Mittavat mielenosoitukset Kiinaan kuuluvalla 7,4 miljoonan asukkaan Hongkongin erityishallintoalueella ovat jatkuneet yli puoli vuotta. Mielenosoittajat vaativat täysiä poliittisia toimintaoikeuksia ja oikeusvaltiota.

Monet ammattiliittot ovat mukana demokratialiikkeessä, sillä niidenkin toimintamahdollisuudet ovat vahvasti rajoitettuja. Alueen laki ei takaa ammattiliitoille oikeutta solmia työehtosopimuksia. Siksi työnantajat kieltäytyvät kautta linjan edes neuvottelemasta niistä.

Tekijä (12.02.2020 - Heikki Jokinen) Daimlerin saksalaisten tehtaiden yritysneuvostojen vaalissa 2018 valittiin 755 edustajan joukkoon joitakin radikaalioikeistolaisilla tunnuksilla esiiintyvän, itseään ammattiliitoksi kutsuvan Zentrum Automobilin ehdokkaita.

Sen opin sisältö noudattaa tuttua kaavaa: uhriksi tekeytymistä, ilmastomuutoksen kieltämistä, rasismia sekä paljastus, että suurpääoma ja IG Metall -liitto ovat yhteisessä salaliitossa.

Parlamenttivaaleissa edennyt nationalistispopulistinen Afd-puolue satsaa nyt teollisuuden työpaikoille. Zentrum tuottaa ammattilaistason videoelokuvia ja aineistoa, mutta ei sivuillaan selvitä, mistä rahoitus tulee.

Tekijä (12.02.2020 - Heikki Jokinen) Valtion omistamien kaivosten työntekijät saivat loppuvuodesta 2019 monen kuukauden maksamattomat palkkansa Ukrainassa. Se vaati työntekijöiltä ja ammattiliitoilta useita mielenosoituksia sekä lakkoja.

Lopulta maan parlamentti sääti erillisen budjettilain, jolla palkat saatiin maksuun.

Tekijä (16.01.2020 - Heikki Jokinen) Arviolta 36 000 palestiinalaista työskentelee miehitetyn maansa laittomissa israelilaisissa siirtokunnissa. Heillä ei usein ole muuta mahdollisuutta. Siirtokuntien palestiinalaisista työläisistä 11 prosenttia käy töissä miehittäjien anastamilla mailla, jotka hänen perheensä tai sukulaisensa omisti.

Saadakseen työtä siirtokunnasta palestiinalainen tarvitsee Israelin viranomaisilta työluvan, johon antaa lausunnon armeijan alainen keskustiedustelupalvelu Shin Bet.

Työnantajan on helppo päästä eroon työntekijöistään vaatimalla työluvan peruuttamista. Syy voi olla yhteiskunnallinen aktiivisuus, lakkoilu tai ammattiliiton jäsenyys.

Siirtokuntien jättibisnekseksi kasvanut teollisuus keskittyy veroetuja ja tukia nauttiviin erityistalousalueisiin. Alkuperäiset asukkaat taas kärsivät ankarista liikkumisrajoituksista, pakkosiirroista, maan pakko-otosta, talojen purkamisesta ja rakennuskielloista.

Tekijä (16.01.2020 - Heikki Jokinen) Kansainvälinen työjärjestö ILO lopettaa tuen ottamisen ohjelmiinsa tupakkateollisuudelta ja sitä lähellä olevilta tahoilta. Syynä on alalla rehottava lapsityö.

ILO on saanut rahoitusta tupakkateollisuudelta jo toista vuosikymmentä. Yhtiöiden toiminta on nähty keinona kohentaa niiden imagoa sosiaalisen vastuun kantajina sekä luoda yhteyksiä päättäjiin.

Päätös on osa ILO:n uutta strategiaa ihmisarvoisten työolojen luomiseksi tupakka-alalle. Viljelyksillä käytetään runsaasti lapsityötä.

Tekijä (16.01.2020 - Heikki Jokinen) Kemianteollisuuden marraskuun lopun työehtosopimus tuo yli kuuden prosentin korotukset, laskee IG BCE -liitto. Siitä 1,8 prosenttia kohdistuu työaikaa lyhentävälle tulevaisuustilille, 0,7 prosenttia parannettuun sairausvakuutukseen, 0,5 prosenttia kertakorvaukseen, 0,3 prosenttia joulurahan korotukseen ja 2,8 prosenttia taulukkopalkkojen nostamiseen.