Arkisto


Tekijä (17.06.2020 - Heikki Jokinen) Koronavirus tekee tuhoa joka puolella maailmaa, mutta köyhimmät maat ja ihmiset joutuvat kantamaan sen ankarimmat seuraukset. Pandemiaa käytetään yhä useammin tekosyynä työntekijöiden oikeuksien leikkaamiseen.

Intiassa kuusi osavaltiota alkoi romuttaa työntekijöiden oikeuksia takaavia lakeja ja monen muun osavaltion pelätään seuraavan. Toukokuussa Uttar Pradeshin hallitus mitätöi 35 osavaltion työelämää koskevaa lakia.

Lait takasivat muun muassa järjestäytymisoikeuden, työsuojelun, vanhempainetuudet ja työehtosopimukset. Lait syrjäytettiin kolmeksi vuodeksi. Muihin kolmeen työelämälakiin hallitus teki isoja muutoksia.

Tekijä (17.06.2020 - Heikki Jokinen) Turkin sementti-, lasi- ja keramiikkatyöväen liitto CIMSE-IS avasi toukokuussa hotellinsa Ankarassa terveydenhuollon henkilöstön käyttöön. He saavat yöpyä siellä, mikäli eivät voi mennä kotiinsa perheen luo virusriskin vuoksi.

Samoin menetteli aiemmin rakennustyöväen liitto YOL-IS. Se avasi hotellinsa ja majatalonsa koko maassa terveydenhuollon etulinjan työntekijöille.

Tekijä (17.06.2020 - Heikki Jokinen) Useita ay-aktiiveja sekä työläisten oikeuksien puolustajia vapautettiin vankilasta tai armahdettiin uskonnollisen Id al-Fitr -juhlan yhteydessä Iranissa toukokuussa.

Yksi heistä on maataloustyöläinen Ismail Bakhshi, joka vuonna 2015 tuomittiin 14 vuodeksi vankeuteen ja 74 ruoskaniskuun. Rikos: hän edusti Haft Tappeh -sokeriruokoyhtiön työläisiä heidän vaatiessaan maksamattomia palkkojaan.

SAK (15.06.2020 - Heikki Jokinen) Susanna Gideonsson on Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestö LO:n uusi puheenjohtaja. Vähittäiskaupan alan ammattiliitto Handelsin puheenjohtaja valittiin LO:n johtoon yksimielisesti kongressissa 15. kesäkuuta.

Linjapuheessaan Gideonsson (s. 1963) esitti kolme keskeistä tavoitettaan. Ensimmäinen niistä on vahva ja yhtenäinen ammattiyhdistysliike.

Toisena tavoitteena on tasa-arvo työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa yleisestikin. Kolmanneksi hän vaati loppua turvattomuudelle työelämässä.

SFJ (25.5.2020 - Heikki Jokinen) Lähes puolet Ruotsin journalistiliitto SJF:n free-jäsenistä kertoi liiton kyselyssä jo maaliskuun puolivälissä, että he ovat menettäneet toimeksiantoja koronapandemian vuoksi. Lähes kolmasosa oletti, että hekin tulevat pian menettämään töitänsä.

Siksi liitto teki poikkeuksellisen ja jopa todennäköisesti sääntöjensä vastaisen toimenpiteen. Se perusti freelancereille kriisirahaston ja siirsi siihen lakkorahastostaan 2,5 miljoonaa kruunua (240 000 euroa). Rahastosta laitettiin hakuun 10 000 kruunun (950 euroa) tasasummaisia apurahoja menetyksiä kärsineille.

Kaikkiaan 80 prosenttia liiton 1 700 free-jäsenestä työskentelee toiminimellä eivätkä he ole oikeutettuja maassa ajettuihin elinkeinoelämän tukiin. Eläke- ja sosiaalimaksuihin tehty tilapäinen alennus ei sekään heitä syrjivien sääntöjen vuoksi auta, laski freelancereiden järjestö Frilans Riks. Osakeyhtiössään työskentelevä free sen sijaan hyötyy siitä selvästi.

Tekijä (13.05.2020 - Heikki Jokinen) Teollisuuden uusi työehtosopimus avaa tietä varttuneiden työntekijöiden siirtymiselle nelipäiväiseen työviikkoon Tanskassa. Se tuo viisi vuotta ennen kansaneläkeikää mahdollisuuden 38 vapaapäivään, joilla voi lyhentää työaikaansa.

Eräs kolmivuotisen sopimuksen keskeisistä parannuksista on fritvalgskonto, työntekijän henkilökohtainen tili. Aiemmin sille kertyi vuodessa neljä prosenttia palkasta, uudella sopimuskaudella kertymä nousee seitsemään prosenttiin.

Työnantaja siirtää tämän summan palkan päälle työntekijän tilille. Hän saa itse päättää, mihin raha käytetään. Rahat eivät häviä tililtä, vaikka niitä ei jonakin vuonna käyttäisikään. Tilin saldon tulee näkyä selvästi palkkatositteessa. Sopimuskauden lopulla tilille kertyy keskiverto palkansaajalla hiukan yli 3 000 euroa vuodessa.

Tekijä (13.05.2020 - Heikki Jokinen) Chilen keskusjärjestö CUT:n puheenjohtaja Bárbara Figueroa sai tämän vuoden Arthur Svensson -palkinnon. Se on norjalaisen Industri Energi -liiton kansainvälinen tunnustus toiminnasta ay-oikeuksien hyväksi.

Palkinnon perusteluissa korostetaan Figueroan roolia Chilen viime vuoden laajoissa mielenosoituksissa. Hän loi yhteistyötä ammattiliittojen, opiskelijaliikkeen ja muiden sosiaalista oikeudenmukaisuutta ajavien kanssa.

CUT on onnistunut joukkojen mobilisoinnin ja neuvottelujen yhdistelmällä lyhentämään työaikaa ja nostamaan vähimmäispalkkoja vaikeissa oloissa.

Tekijä (13.05.2020 - Heikki Jokinen) Metallityöläisten Vasas-liitto arvostelee muun ay-liikkeen tavoin ankarasti Unkarin oikeistopopulistisen hallituksen pääsiäisenä muuttamaa työlakia. Se sääti 24 kuukauden tasaantumisajan, jolloin työnantaja voi yksipuolisesti määrätä työajasta. Yritys voi tänä aikana esimerkiksi keskeyttää työt tai vaatia erittäin pitkiä työpäiviä.

Aiemmassa, jo paljon vastustusta herättäneessä laissa työnantajan määräysvalta kattoi kuuden kuukauden jakson. Nyt hallitus toimi poikkeusvaltuuksiensa nojalla kuulematta ammattiliittoja tai parlamenttia.

Tekijä (15.04.2020 - Heikki Jokinen) Helmikuussa 1920 Saksassa astui voimaan laki myötämääräämisoikeudesta yrityksissä. Satavuotias laki oli hyllyllä natsien valtakauden, mutta sen perusperiaatteet pitävät yhä. On työntekijöiden, yritysten ja yhteiskunnan etu, että työntekijät voivat vaikuttaa työpaikallaan.

Laki ei syntynyt kivuttomasti. Osa ammattiliitoista ja vasemmistosta vaati laajempia oikeuksia työntekijöille. Yli satatuhatta työläistä kokoontui tammikuussa 1920 valtiopäivätalolle mielenosoitukseen tukemaan ehdotusta.

Tilanne johti siihen, että poliisi alkoi ampua mielenosoittajia. Kuolleiden määräksi arvioidaan 42 ja haavoittuneiden 105.

Lakia on muutettu monta kertaa. Nyt yritysneuvosto voidaan perustaa yli viiden työntekijän yrityksiin. Saksassa niitä onkin yli satatuhatta.

Tekijä (15.04.2020 - Heikki Jokinen) Vancouverilainen kaivosyhtiö Nevsun Resources voidaan haastaa oikeuteen Kanadassa sen mahdollisista ihmisoikeusrikkomuksista Eritreassa, vahvisti Brittiläisen Kolumbian korkein oikeus helmikuussa.

Kolme eritrealaista kaivostyöläistä haastoi yhtiön vuonna 2014. Heidät ja yli tuhat muuta oli määrätty pakkotyöhön yhtiön Bishan kaivoksille asevelvollisina, työläiset sanovat.

Kaivoksella tehtiin heidän mukaansa työtä 12 tuntia kuutena päivänä viikossa. Kohtelu oli julmaa ja työsuojelu olematonta.