Tekijä (11.12.2019 - Heikki Jokinen) Kivihiilen aika Espanjassa on päättymässä. Maan sosialistihallituksen ja ammattiliittojen viime vuonna sopima 250 miljoonan euron tukipaketti yhdisti ilmastotietoisen politiikan työntekijöistä huolehtimiseen.

Lähes 60 prosenttia kaivosmiehistä sai varhaiseläkkeen. Sen ehtona oli joko 25 vuoden työrupeama tai 48 vuoden ikä. Sitä nuoremmat saivat 10 000 euron työttömyyskorvauksen sekä 35 päivää lisää jokaista kaivosvuotta kohti. Asbestoosiin sairastuneille korvattiin 26 000 euroa.

Tekijä (13.11.2019 - Heikki Jokinen) Suomessa moni pyrkii työehtosopimuksissa kohti Ruotsin mallia. Siinä teollisuuden liittojen sopimukset asettavat palkankorotuksille rajat, joissa muutkin pysyvät. Ruotsissa on kuitenkin alettu pyristellä irti tästä mallista.

Työehtosopimuskierroksen pohjan luo vuonna 1997 solmittu industriavtal eli teollisuussopimus. Siinä ovat mukana puu- ja graafisen alan GS, elintarviketyöläiset, teollisuusliitto IF Metall, insinöörien liitto sekä teollisuuden toimihenkilöiden Unionen.

Tämä Facken inom industrin -yhteenliittymä määrittää käytännössä Ruotsin palkankorotukset. Linjaus tunnetaan nimellä märket.

Tekijä (13.11.2019 - Heikki Jokinen) Tammikuusta asti käydyt neuvottelut Kone Elevadores -yhtiössä Espanjassa päättyivät 7,8 prosentin palkankorotuksiin kolmen vuoden sopimuksella. Kone tarjosi alkujaan kahta prosenttia ja liitot vaativat yhdeksää.

Sopimuksen takana olevat kolme liittoa vauhdittivat asiaa lakolla ja mielenilmaisulla huhtikuussa. Ne pitivät Koneen tarjousta osakkeenomistajien hyödyttämisenä, ei työntekijöiden.

Tekijä (13.11.2019 - Heikki Jokinen) Metalli- ja teknologiateollisuuden uusi työehtosopimus tuo 300 000 työntekijälle 7,93 prosentin palkankorotukset 28 kuukauden sopimuksella. Lisäksi he saavat 306 euron kertakorvauksen.

Samalla työnantaja lupasi vakituisen työsuhteen 5 000 nyt Alankomaissa yleisellä joustavalla sopimuksella töitä tekevälle.

Suuri voitto oli aiemmin henkilökohtaisesti sovittavan sukupolvisopimuksen muuttaminen työntekijän oikeudeksi. Nyt 60 vuotta täyttänyt työntekijä voi vähentää työaikansa 80 prosenttiin, saada 90 prosenttia palkastaan ja 100 prosenttia eläkkeestään.

Tekijä (30.10.2019 - Heikki Jokinen) Aave kummittelee Euroopassa - lakisääteisen vähimmäispalkan aave. Euroopan unionin komission tuleva puheenjohtaja Ursula von der Leyen lupasi esitellä komissionsa sadan ensimmäisen päivän aikana ehdotuksen vähimmäispalkasta EU:ssa.

Henkilövalinnoissa kompastellut komissio päässee aloittamaan työnsä tammikuussa. Ehdotuksia kuulemme ehkä maalis-huhtikuussa.

Keskustelua EU:n vähimmäispalkasta on käyty jo pitkään, sanoo Teollisuusliiton kansainvälisen edunvalvonnan erityisasiantuntija Arto Helenius. Tukea ajatus saa lähinnä Itä- ja Etelä-Euroopasta. Suomessa ja muualla pohjoismaissa näkemys on selvä.

Tekijä (16.10.2019 - Heikki Jokinen) Työehtosopimuksia syntyy Saksassa jatkuvasti. IG BCE -liiton läntisten osavaltioiden hienokeramiikan 20 000 työntekijän sopimus nostaa palkkoja 4,8 prosenttia. Syksyn korotus on 3,1 prosenttia, ensi vuoden joulukuussa vielä 1,7 prosenttia. Yrityksen tuloksesta riippuen maksetaan lisäksi 200 - 300 euron kertakorvaus.

Kenkä- ja urheiluvaateteollisuudessa palkat nousevat 26 kuukauden sopimuksella keskimäärin 5 prosenttia. Reiluin nousu kohdistuu pienimpiin palkkoihin.

Puusepänteollisuudessa palkat nousivat elokuussa IG Metallin sopimuksella 2,9 prosenttia. Lokakuussa 2020 tulee vielä 2 prosentin korotus.

Tekijä (16.10.2019 - Heikki Jokinen) Suomenkin media tulvii uutisia brexitistä eli Britannian erosta Euroopan unionista, mutta hyvin vähän siitä, miten maan ammattiliitot näkevät asian. Niillä on kuitenkin omat, palkansaajien puolustamiseen perustuvat kantansa.

Ammattiliittojen keskusjärjestö TUC selvitti, että kansanäänestyksessä enemmistö työssä käyvistä briteistä äänesti unionissa pysymisen puolesta. Järjestäytyneistä työntekijöistä näin teki kuusi kymmenestä.

Kongressissaan vuonna 2017 TUC kirjasi kolme asiaa, jotka erosopimuksen on katettava. Se edellytti työntekijöiden oikeuksien säilyttämistä ja pysymistä vähintään EU-tasolla, tullittoman ja esteettömän kaupankäynnin takaamista sekä Gibraltarin ja Pohjois-Irlannin kaupan ja elinkeinojen suojaamista uusia rajoja luomatta.

Tekijä (16.10.2019 - Heikki Jokinen) Vähemmän kuin joka kolmas tanskalainen puhuu työtovereilleen palkastaan, kertoo insinööriliitto IDA:n tilaama tuore tutkimus.

Tästä hyötyy kuitenkin vain työnantaja. Liiton kokemus on, että palkat ovat paremmat siellä, missä niistä puhutaan avoimesti. Tällöin työnantajan on perusteltava palkkaerot.

Palkat ovat puheenaiheena liki suurempi tabu työpaikoilla kuin seksi, sanoo antropologi Bjarke Oxlund A4 Arbejdsliv -lehdelle.

Tekijä (18.09.2019 - Heikki Jokinen) Monikansallinen tekstiiliteollisuus on jo joitakin vuosia siirtynyt yhä enemmän Etiopiaan. Palkat nousevat monessa Aasian maassa ja Rana Plazan yli 1 100 työntekijää Bangladeshissa surmannut onnettomuus luo varjon alan ylle. Ammattiliitotkin ovat alueella voimistuneet.

Yksi vastaus on siirtää tuotantoa Etiopiaan. Siellä valtio satsaa uusiin kiinalaisten rakentamiin teollisuuspuistoihin ja tuotteet saa Eurooppaan Suezin kanavan kautta halvemmalla kuin Aasiasta. Kiinalaiset ovat lisäksi rakentaneet moottoriteitä ja junaradan rannikolle.

Mutta ennen muuta: palkat ovat käsittämättömän matalat. Vaatetustyöväen ammattiliitto IFTLGWTU:n ja teollisuustyöntekijöiden maailmanjärjestö IndustriALL:n seminaarissa tänä kesänä kerrottiin pitkän kokemuksen omaavien työntekijöiden saavan palkkaa kuukaudessa 28 - 40 euroa. Se on selvästi alle elämiseen riittävän toimeentulon.

Tekijä (18.09.2019 - Heikki Jokinen) Amazonin Alexa-kaiuttimia tehdään Kiinassa pitkälti lapsityövoimalla, kertoo China Labor Watch. Se selvitti viime ja tänä vuonna oloja kaiuttimia valmistavalla Foxconnin Hengyangin elektroniikkatehtailla.

Työvoimapulaa paikataan paikallisista kouluista hankituilla alaikäisillä harjoittelijoilla. Heitä on viidesosa tehtaan työntekijöistä ja heillä teetetään 60 tunnin työviikkoa.