Arkisto


Tekijä (18.11.2020 - Heikki Jokinen) Palkat ovat matalimmat niissä EU-maissa, missä työehtosopimusten peitto on pienin. Näin kertovat EU-komission viralliset tilastot.

Työehtosopimukset kattavat vain seitsemästä 30:een prosenttiin työntekijöistä yhdeksässä niistä kymmenestä EU-maasta, joissa sekä keskipalkat että lakisääteiset vähimmäispalkat ovat matalimpia.

Palkkatilaston kärkeen kuuluvissa kymmenessä maassa työehtosopimusten suojaa nauttii keskimäärin 70 prosenttia työntekijöistä. Suomi kuuluu tähän joukkoon. Meillä sopimusten peitto on Euroopan ay-liikkeen tutkimus- ja koulutuskeskus ETUI:n mukaan 91 prosenttia työntekijöistä.

Tekijä (18.11.2020 - Heikki Jokinen) - Markkinat eivät voi itse ratkaista kaikkia pulmia, kuinka paljon meitä sitten pyydetäänkään uskomaan tähän uusliberalismin uskonkappaleeseen. Haasteista riippumatta tämä köyhä ja itseään toistava koulukunta tarjoaa aina samoja reseptejä.

Kuka sanoo näin? Paavi Franciscus lokakuisessa ensyklikassaan eli kiertokirjeessään.

Tekijä (18.11.2020 - Heikki Jokinen) Vuodesta 2022 pitkän työuran tehneet pääsevät varhaiselle eläkkeelle Tanskassa. Sosialidemokraattinen vähemmistöhallitus sopi asiasta kolmen muun puolueen kanssa lokakuussa.

Jos on ollut työelämässä 44 vuotta ja on täyttänyt 61 vuotta, pääsee eläkkeelle kolme vuotta ennen kansaneläkeikää. 43 ja 42 vuoden työn jälkeen eläke varhaistuu yhdellä tai kahdella vuodella. Eläke-etuus on 1 820 euroa kuussa.

Tekijä (14.10.2020 - Heikki Jokinen) Saksan metalliliitto IG Metallin puheenjohtaja Jörg Hofmann ehdotti elokuussa, että neljän päivän työviikko olisi vastaus koronakriisin vaarantamien työpaikkojen turvaamiselle.

Seuraavalla työehtosopimuskierroksella IG Metall tarjoaa yrityksille mahdollisuutta nelipäiväiseen viikkoon työpaikkojen säilymistakuuta vastaan. Palkka ei putoaisi yhtä paljon kuin työaika, mutta Hofmann ei vielä määritellyt korvauksen tasoa.

Nelipäiväisyydessä työnantaja säästäisi merkittävästi irtisanomiskuluissaan, Hofmann sanoo. Irtisanominen on nimittäin Saksassa usein kallista. Yrityksillä on der Sozialplan, sosiaalisuunnitelma, jolla sovitaan irtisanottavien korvaukset. Ne voivat olla hyvinkin korkeita.

Toisena etuna yrityksille olisi ammattitaitoisen työvoiman säilyttäminen. Saksan teollisuudessa siitä on toisinaan pula.

Tekijä (14.10.2020 - Heikki Jokinen) Kymmeniä Jerusalemin lähellä Palestiinassa sijaitsevan jätteidenkäsittelylaitoksen palestiinalaisia työntekijöitä pakotettiin kesällä jäämään päiväkausiksi työpaikalleen, kertoo israelilainen Haaretz-lehti. Olosuhteet olivat surkeat ja haju sietämätön.

Yrityksen mukaan syynä oli pelko siitä, että laitoksen 120 palestiinalaista työntekijää eivät pääse koronavirusrajoitusten vuoksi töihin. Laitos sijaitsee israelilaisella Atarotin teollisuusalueella miehitetyssä Palestiinassa ja pääsy alueelle riippuu Israelin rajamääräyksistä.

Tekijä (14.10.2020 - Heikki Jokinen) Uusi laki antaa siirtotyöläisille oikeuden vaihtaa työpaikkaa ilman työnantajan lupaa sekä takaa vähimmäispalkan Qatarissa. Päätös on historiallinen, sillä alueen maat tunnetaan siirtotyöläisten erittäin huonosta kohtelusta.

Maa lakkautti jo aiemmin julman kafala-järjestelmän. Se salli työnantajan lähettää ulkomaisen työntekijän pois maasta koska tahansa, eikä tämä voinut matkustaa Qatarista ilman työnantajan lupaa.

Tekijä (16.09.2020 - Heikki Jokinen) Työntekijöiden oikeuksien loukkaukset olivat maailmassa viime vuonna yleisempiä kuin kertaakaan seitsemään vuoteen. Tämän kertoo ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC:n kesäkuussa julkistettu raportti ay-oikeuksien tilasta maailmassa.

Vuosittain julkaistava raportti selvittää oikeuksien toteutumista 144 maassa. Niistä 123 loukkasi lakko-oikeutta, 115 työehtosopimusten solmimisen vapautta ja 106 oikeutta perustaa ammattiliitto tai liittyä siihen.

Osassa maita tilanne on vieläkin synkempi. Työntekijöitä pidätettiin tai vangittiin 61 maassa, 51 maassa he kohtasivat väkivaltaa ja yhdeksässä maassa ay-aktiiveja murhattiin.

Tekijä (16.09.2020 - Heikki Jokinen) Yksityiskohdat kannattaa tarkistaa. Niin teki Ruotsissa valssaaja Lars Eriksson, Ovakon Smedjebackenin terästehtaan ammattiosaston vakuutusvastaava.

Hän alkoi selvittää yhtiön eläkemaksuja ja löysi sieltä virheen. Työehtosopimuksessa sovittuja ylimääräisiä eläkemaksuja ei ollut maksettukaan ylitöistä. Näin kävi muillakin yhtiön tehtailla.

Tekijä (16.09.2020 - Heikki Jokinen) Uusi verkkosivu Fashion Checker pyrkii auttamaan suurten muotiyritysten vastuullisuuden selvittämistä. Sivuston takana ovat alaa pitkään seuranneet Clean Clothes Campaign ja Fair Action sekä järjestöjä Indonesiasta ja Hongkongista.

Sivuilta voi hakea tietoa eri tuotemerkkien mukaan. Joukossa on suomalaisiakin yrityksiä, kuten Marimekko, Luhta ja Kesko.

Tekijä (18.08.2020 - Heikki Jokinen) Saksankielisessä Euroopassa on pitkä oppisopimuskoulutuksen perinne. Moni siirtyy peruskoulusta suoraan työssäoppimiseen, Sveitsissä jopa kaksi kolmasosaa.

Saksalaiset kutsuvat omaa koulutusmalliaan duaalikoulutukseksi eli kahden järjestelmän koulutukseksi. Se tarkoittaa työn ja opintojen limittämistä kiinteästi yhteen. Suomen hiljan uusiksi muokattu oppisopimusjärjestelmä on saanut paljon vaikutteita Saksasta.

Saksassa opiskelijoiden korvauksen taso on ammattiliitoille tärkeä asia. Se määritellään työehtosopimuksissa ja esimerkiksi IG Metall pyrkii jatkuvasti nostamaan sitä enemmän kuin muita palkkoja.