Tekijä (14.10.2020 - Heikki Jokinen) Saksan metalliliitto IG Metallin puheenjohtaja Jörg Hofmann ehdotti elokuussa, että neljän päivän työviikko olisi vastaus koronakriisin vaarantamien työpaikkojen turvaamiselle.

Seuraavalla työehtosopimuskierroksella IG Metall tarjoaa yrityksille mahdollisuutta nelipäiväiseen viikkoon työpaikkojen säilymistakuuta vastaan. Palkka ei putoaisi yhtä paljon kuin työaika, mutta Hofmann ei vielä määritellyt korvauksen tasoa.

Nelipäiväisyydessä työnantaja säästäisi merkittävästi irtisanomiskuluissaan, Hofmann sanoo. Irtisanominen on nimittäin Saksassa usein kallista. Yrityksillä on der Sozialplan, sosiaalisuunnitelma, jolla sovitaan irtisanottavien korvaukset. Ne voivat olla hyvinkin korkeita.

Toisena etuna yrityksille olisi ammattitaitoisen työvoiman säilyttäminen. Saksan teollisuudessa siitä on toisinaan pula.

Tekijä (14.10.2020 - Heikki Jokinen) Kymmeniä Jerusalemin lähellä Palestiinassa sijaitsevan jätteidenkäsittelylaitoksen palestiinalaisia työntekijöitä pakotettiin kesällä jäämään päiväkausiksi työpaikalleen, kertoo israelilainen Haaretz-lehti. Olosuhteet olivat surkeat ja haju sietämätön.

Yrityksen mukaan syynä oli pelko siitä, että laitoksen 120 palestiinalaista työntekijää eivät pääse koronavirusrajoitusten vuoksi töihin. Laitos sijaitsee israelilaisella Atarotin teollisuusalueella miehitetyssä Palestiinassa ja pääsy alueelle riippuu Israelin rajamääräyksistä.

Tekijä (14.10.2020 - Heikki Jokinen) Uusi laki antaa siirtotyöläisille oikeuden vaihtaa työpaikkaa ilman työnantajan lupaa sekä takaa vähimmäispalkan Qatarissa. Päätös on historiallinen, sillä alueen maat tunnetaan siirtotyöläisten erittäin huonosta kohtelusta.

Maa lakkautti jo aiemmin julman kafala-järjestelmän. Se salli työnantajan lähettää ulkomaisen työntekijän pois maasta koska tahansa, eikä tämä voinut matkustaa Qatarista ilman työnantajan lupaa.

Tekijä (16.09.2020 - Heikki Jokinen) Työntekijöiden oikeuksien loukkaukset olivat maailmassa viime vuonna yleisempiä kuin kertaakaan seitsemään vuoteen. Tämän kertoo ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC:n kesäkuussa julkistettu raportti ay-oikeuksien tilasta maailmassa.

Vuosittain julkaistava raportti selvittää oikeuksien toteutumista 144 maassa. Niistä 123 loukkasi lakko-oikeutta, 115 työehtosopimusten solmimisen vapautta ja 106 oikeutta perustaa ammattiliitto tai liittyä siihen.

Osassa maita tilanne on vieläkin synkempi. Työntekijöitä pidätettiin tai vangittiin 61 maassa, 51 maassa he kohtasivat väkivaltaa ja yhdeksässä maassa ay-aktiiveja murhattiin.

Tekijä (16.09.2020 - Heikki Jokinen) Yksityiskohdat kannattaa tarkistaa. Niin teki Ruotsissa valssaaja Lars Eriksson, Ovakon Smedjebackenin terästehtaan ammattiosaston vakuutusvastaava.

Hän alkoi selvittää yhtiön eläkemaksuja ja löysi sieltä virheen. Työehtosopimuksessa sovittuja ylimääräisiä eläkemaksuja ei ollut maksettukaan ylitöistä. Näin kävi muillakin yhtiön tehtailla.

Tekijä (16.09.2020 - Heikki Jokinen) Uusi verkkosivu Fashion Checker pyrkii auttamaan suurten muotiyritysten vastuullisuuden selvittämistä. Sivuston takana ovat alaa pitkään seuranneet Clean Clothes Campaign ja Fair Action sekä järjestöjä Indonesiasta ja Hongkongista.

Sivuilta voi hakea tietoa eri tuotemerkkien mukaan. Joukossa on suomalaisiakin yrityksiä, kuten Marimekko, Luhta ja Kesko.

Tekijä (18.08.2020 - Heikki Jokinen) Saksankielisessä Euroopassa on pitkä oppisopimuskoulutuksen perinne. Moni siirtyy peruskoulusta suoraan työssäoppimiseen, Sveitsissä jopa kaksi kolmasosaa.

Saksalaiset kutsuvat omaa koulutusmalliaan duaalikoulutukseksi eli kahden järjestelmän koulutukseksi. Se tarkoittaa työn ja opintojen limittämistä kiinteästi yhteen. Suomen hiljan uusiksi muokattu oppisopimusjärjestelmä on saanut paljon vaikutteita Saksasta.

Saksassa opiskelijoiden korvauksen taso on ammattiliitoille tärkeä asia. Se määritellään työehtosopimuksissa ja esimerkiksi IG Metall pyrkii jatkuvasti nostamaan sitä enemmän kuin muita palkkoja.

Tekijä (18.08.2020 - Heikki Jokinen) Heinäkuussa 2016 alkaneella presidentti Rodrigo Duterten kaudella Filippiineillä on murhattu 43 ay-aktiivia. Tämä tekee siitä erään maailman vaarallisimman maan työntekijöiden oikeuksien puolustajille.

Lokakuussa 2018 aseistettu joukko saapui Sagayin sokeriruokoviljelmille ja ampui yhdeksän NFSW-ammattiliiton jäsentä. Pelottelu tekee tehtävänsä: alueen 335 000 sokeriruokoviljelmien työläisestä vain 10 000 on järjestäytynyt.

Tekijä (18.08.2020 - Heikki Jokinen) Maailman työjärjestö ILO hyväksyi kesäkuussa 2019 yleissopimuksen 190 väkivallan ja häirinnän poistamisesta työelämässä. Uruguaysta tuli kesäkuussa 2020 maailman ensimmäinen sen ratifioinut maa.

Nopean toiminnan takana oli ammattiliittojen onnistunut kampanjointi. Maan ammattiliittojen keskusjärjestö PIT-CNT teki jo 15 vuotta sitten vastaavat ehdotukset lakimuutoksiksi. Vuodesta 2009 maassa on ollut laki seksuaalisen häirinnän kitkemisestä työpaikoilla.

Tekijä (15.07.2020 - Heikki Jokinen) Koronakriisi sai ammattiliitot kasvamaan monessa maassa. Epävarmoina aikoina kaivataan tukea, ja sen tarjoaminen on liittojen perusasia.

Ruotsissa ammattiliitot saivat 58 000 uutta jäsentä maalis- ja huhtikuussa. Puualoja ja painoja edustava GS-liitto keräsi maaliskuussa 464 uutta jäsentä. Vuoden 2019 maaliskuussa luku oli 269.

Teollisuuden IF Metall kasvoi pelkästään huhtikuun kahtena ensimmäisenä päivänä 1 350 ihmisellä, kun koko tammikuussa uusia jäseniä tuli 1 308. Liittojen työttömyyskassoihin liittyi koronakevään aikana 175 000 uutta jäsentä.

Ammattiliitot menettivät 245 000 jäsentä Ruotsissa vuosina 2007 ja 2008. Syy oli pääministeri Reinfeldtin porvarihallituksen, joka ensi töikseen nosti kassojen jäsenmaksua, lyhensi työttömyyskorvauksen kestoa sekä leikkasi rajusti kassojen ja liittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeutta.