Tekijä (10.02.2021 - Heikki Jokinen) Lakkouhka sai työnantajat taipumaan uuteen työehtosopimukseen Ruotsin 115 000 vuokratyöntekijälle. Joulun alla sovittu sopimus takaa vuokratyöntekijöille samat palkankorotukset kuin teollisuuden työntekijöiden tuore sopimus.

Vuokratyösopimus tuo 29 kuukauden sopimuksella 5,4 prosentin palkankorotuksia vastaavat korotukset. Pisimpään kiikasti kysymys järjestäytyneiden työnantajien sopimuseläkemaksuista.

Tekijä (13.01.2021 - Heikki Jokinen) Kysymys irtisanomisen perusteista ja niiden mahdollisesta muuttamisesta aiheuttaa ristiriitoja Ruotsissa. Uusin esitys repii jo keskusjärjestö LO:n rivejäkin.

Taustalla on nykyään istuvan, pääministeri Stefan Löfvenin sosialidemokraattien ja ympäristöpuolueen vähemmistöhallituksen synty. Tammikuussa 2019 hallituspuolueet solmivat keskustan ja liberaalien kanssa sopimuksen, joka takasi tuen hallitukselle.

Tuen hintana oli 73-kohtainen Januariavtalet, joka nosti hallituksen työlistalle porvarillisten puolueiden vaatimuksia. Yksi asioista, joita hallitus sitoutui ajamaan, oli selvittää irtisanomista koskevan Las-lain muuttamista.

Tekijä (13.01.2021 - Heikki Jokinen) Enemmistö sveitsiläisistä tuki marraskuussa kansanäänestyksessä aloitetta, joka velvoittaisi maan yritykset selvittämään huolella toimintansa aiheuttamat mahdolliset ihmisoikeus- ja ympäristörikkomukset sekä vastaamaan niistä. Tämä koskisi toimintaa ulkomaillakin.

Aloite sai 50,7 prosenttia äänistä. Se kuitenkin kaatui, sillä enemmistö maan kantoneista vastusti aloitetta. Tuki oli suurinta maan teollistuneissa ja kaupungistuneissa osissa, vastustus vahvinta monilla harvaan asutuilla maaseutualueilla.

Tekijä (13.01.2021 - Heikki Jokinen) Marraskuun lopussa Kolumbian hiilikaivostyöläisten Sintracarbón liitto ja Latinalaisen Amerikan suurin hiilikaivos Cerrejón pääsivät sopuun työehdoista. Takana oli 91 päivää kestänyt lakko, joka oli kaivoksen historian pisin.

Monikansallisten Glencore, BHP ja Anglo American -yhtiöiden omistama kaivos ja sopimusneuvottelut käynnistyivät vasta 58 lakkopäivän jälkeen. Liitto sanoo saavuttaneensa tärkeimmät tavoitteensa.

Helsinki (16.12.2020 - Heikki Jokinen) Joe Bidenin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi herättää ammattiliitoissa toiveita paremmista ajoista. Vaikka Donald Trump keräsi osan työväen äänistä, hänen toimintansa oli vahvasti palkansaajien etujen vastaista.

Erityisen hanakasti Trump kävi työsuojelumääräysten kimppuun. Niitä kumottiin lyhyessä ajassa yli sata. Yritysten raportointivelvollisuutta työtapaturmista vähennettiin ja työpaikkojen tarkastuksia supistettiin. Uusien kaivosten velvollisuus työsuojelutarkastukseen ennen työn alkua poistettiin.

Trumpin hallinto nosti väliaikaisesti kanafarmeilla kanojen käsittelylinjan sallittua nopeutta 140:stä 175:ään lintuun minuutissa. Vielä hävittyjen vaalien jälkeenkin se ilmoitti marraskuussa tekevänsä päätöksestä pysyvän.

Helsinki (16.12.2020 - Heikki Jokinen) Teollisuuden ammattiliitot solmivat Ruotsissa marraskuussa 29 kuukauden märket-nimellä tunnetun yleissopimuksen, jonka arvo on 5,4 prosenttia. Liitot tekevät sen pohjalta omat työehtosopimukset.

Nyt marraskuun alusta palkat nousivat 2,7 prosenttia. Lisäksi 0,3 prosenttia menee eläkkeisiin. Tämä helpottaa eläkkeelle siirtymistä 60 vuoden iästä, sanoo IF Metallin sopimussihteeri Veli-Pekka Säikkälä liiton videolla

Huhtikuusta 2021 palkat nousevat 2,2 prosenttia ja eläkejärjestelmään siirretään 0,2 prosenttia lisää. Sopimuksen viimeinen vuosi on irtisanottavissa.

Helsinki (16.12.2020 - Heikki Jokinen) Marraskuussa miljoonat saksalaiset saavat palkkansa päälle joulurahan. Metalli- ja elektroniikkateollisuudessa se on keskimäärin 55 prosenttia palkasta, terästeollisuudessa yhdessä lomarahan kanssa 110 prosenttia.

Varmimmin jouluraha tulee niille, joiden eduista päätetään työehtosopimuksessa. Heistä 77 prosenttia saa sen. Ilman työehtopimusta työskentelevistä jouluraha tulee vain 41 prosentille.

Tekijä (18.11.2020 - Heikki Jokinen) Palkat ovat matalimmat niissä EU-maissa, missä työehtosopimusten peitto on pienin. Näin kertovat EU-komission viralliset tilastot.

Työehtosopimukset kattavat vain seitsemästä 30:een prosenttiin työntekijöistä yhdeksässä niistä kymmenestä EU-maasta, joissa sekä keskipalkat että lakisääteiset vähimmäispalkat ovat matalimpia.

Palkkatilaston kärkeen kuuluvissa kymmenessä maassa työehtosopimusten suojaa nauttii keskimäärin 70 prosenttia työntekijöistä. Suomi kuuluu tähän joukkoon. Meillä sopimusten peitto on Euroopan ay-liikkeen tutkimus- ja koulutuskeskus ETUI:n mukaan 91 prosenttia työntekijöistä.

Tekijä (18.11.2020 - Heikki Jokinen) - Markkinat eivät voi itse ratkaista kaikkia pulmia, kuinka paljon meitä sitten pyydetäänkään uskomaan tähän uusliberalismin uskonkappaleeseen. Haasteista riippumatta tämä köyhä ja itseään toistava koulukunta tarjoaa aina samoja reseptejä.

Kuka sanoo näin? Paavi Franciscus lokakuisessa ensyklikassaan eli kiertokirjeessään.

Tekijä (18.11.2020 - Heikki Jokinen) Vuodesta 2022 pitkän työuran tehneet pääsevät varhaiselle eläkkeelle Tanskassa. Sosialidemokraattinen vähemmistöhallitus sopi asiasta kolmen muun puolueen kanssa lokakuussa.

Jos on ollut työelämässä 44 vuotta ja on täyttänyt 61 vuotta, pääsee eläkkeelle kolme vuotta ennen kansaneläkeikää. 43 ja 42 vuoden työn jälkeen eläke varhaistuu yhdellä tai kahdella vuodella. Eläke-etuus on 1 820 euroa kuussa.