Arkisto

Tekijä (08.02.2023 - Heikki Jokinen) Viime joulukuussa Belgian poliisi pidätti useita EU:n parlamenttiin linkittyviä ihmisiä epäillen heidän saaneen ja jakaneen Qatarista ja Marokosta peräisin olevia lahjuksia.

Näkyvin pidätetyistä on parlamentin kreikkalainen varapuheenjohtaja Eva Kaili, jonka isä pidätettiin Brysselin Sofitel-hotellista laukku täynnä käteistä. Yksi pidätetyistä oli maailman ay-liikkeen kattojärjestö ITUC:n tuore pääsihteeri, italialainen Luca Visentini.

Keskeisinä toimijoina jutussa ovat entinen europarlaamentaarikko, italialainen Antonio Panzeri ja hänen johtamansa Stop impunity -järjestö.

Belgian poliisi alkoi epäillä Panzerin toimia jo viime kesänä ja asensi hänen kotiinsa videokameran.

Tekijä (08.02.2023 - Heikki Jokinen) Tanskan jalkapalloliitto DBU lahjoitti kymmenen kruunua jokaista marraskuussa maan kaikissa jalkapallosarjoissa tehtyä maalia kohti Qatarin siirtotyöläisten aseman parantamiseksi. Maaleja kertyi 55 911 ja lahjoitus on 75 000 euroa.

Rahat annettiin maailman rakennus- ja puutyöläisiä 127 maasta edustavalle maailmanliitto BWI:lle. Se on toiminut jo vuosia sinnikkäästi ja johdonmukaisesti Qatarin rakennustyöläisten surkean aseman parantamiseksi.

Tekijä (08.02.2023 - Heikki Jokinen) Valtio tukee Espanjassa tänä vuonna nelipäiväistä työviikkoa kokeilevia pieniä ja keskisuuria yrityksiä enintään 150 000 euron summalla. Palkat eivät laske. Tunneissa nelipäiväinen työviikko on 32 työtuntia.

Kahden vuoden kokeilun aikana yritykset sitoutuvat vähentämään työaikaa vähintään kymmenellä prosentilla. Lisäksi yritykset nostavat työtehoa koulutuksella.

Työtehon muutoksia seurataan mittaamalla. Käytössä on 10 miljoonaa euroa, joka sallii kokeilun 60 - 70 yrityksessä.

Tekijä (11.01.2023 - Heikki Jokinen) Yksityisen sektorin työntekijöiden järjestäytyminen on vähentynyt jo vuosia Yhdysvalloissa. Julkisen sektorin työntekijöistä kuului liittoon viime vuonna 33,9 prosenttia, yksityisen 6,1 prosenttia.

Laskusuunta on ollut selvä, vaikka se osin selittyykin työllisyyden vahvalla kasvulla viime aikoina. Nyt kuitenkin näkyy merkkejä järjestäytymisen kasvusta ja liittojen vahvistumisesta.

Viime kesänä maan työelämäviranomainen NLRB tiedotti, että kolmen edellisen vuosineljänneksen aikana se sai 1 892 hakemusta ammattiliiton hyväksymisestä yritykseen. Luku nousi 58 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Tekijä (11.01.2023 - Heikki Jokinen) Marraskuussa Ukrainan parlamentti käsitteli lain, jolla takavarikoitaisiin mittava määrä ammattiliittojen omaisuutta, kuten sanatoriot ja toimitalot. Perusteena on niiden periytyminen neuvostoajalta, kertoo Open Democracy -verkkojulkaisu.

Korruption vastainen viranomainen etsintäkuulutti marraskuussa keskusjärjestö KVPU:n puheenjohtaja, kansanedustaja Mykhailo Volynetsin. Syynä oli puutteellisesti täytetty ilmoitus omaisuudesta.

Volynetsin johtama kaivostyöläisten liitto oli lokakuussa lakossa Novovolynskin hiilikaivoksessa, koska työläiset eivät hyväksyneet kaivoksen uutta johtajaa. Maan hallitus vaihtoikin hänet.

Tekijä (11.01.2023 - Heikki Jokinen) Valtion uusi aktiivinen omistajapolitikka edellyttää, että Norjan 70 valtionyhtiötä varmistavat työntekijöiden järjestäytymisoikeuden koko tuotantoketjussa, siis alihankkijoiltaankin.

Valtio odottaa, että sen yritykset kunnioittavat työntekijöiden oikeuksia sekä ihmisoikeuksia, sanoo elinkeinoministeri Jan Christian Vestre FriFagbevegelse-lehdelle.

Tekijä (14.12.2022 - Heikki Jokinen) Viimeaikaiset vaalit ovat tuoneet eri vasemmistovirtauksia valtaan Latinalaisessa Amerikassa. Tuorein saavutus on Luiz Inácio Lula da Silvan eli Lulan voitto Brasilian presidentinvaaleissa.

Vasemmistopresidenttejä ovat nyt muun muassa Gabriel Boric (Chile), Xiomara Castro (Honduras), Gustavo Petro (Kolumbia), Andres Manuel Lopez Obrador (Meksiko) ja Pedro Castillo (Peru).

Yhdistävänä tekijänä heillä on enemmänkin taloudellisen uusliberalismin vastustaminen kuin tarkkarajainen vasemmistolaisuus. Heidän linjansa eriävät, mutta työelämän kysymyksissä he ovat selvemmin työntekijöiden kuin yritysten omistajien puolella.

Tekijä (14.12.2022 - Heikki Jokinen) Ruotsin teollisuuden viiden ammattiliiton yhteistyöjärjestö Facken inom industrin vaatii 4,4 prosentin palkankorotuksia yksivuotisella sopimuksella. Niissä sopimuksissa, joissa on määritelty alin palkka, sitä on nostettava vähintään 145 eurolla kuukaudessa.

Lisäksi liitot esittävät parannuksia eläkejoustoon, joka sallii työajan lyhentämisen eläkkeen häämöttäessä. Sen kustannusvaikutus sisältyy 4,4 prosentin korotuksiin.

Puu- ja painoalojen liitto GS:n puheenjohtaja Per-Olof Sjöö sanoi tiedotustilaisuudessa, että korotusvaateen tason löytäminen oli nyt vaikeampaa kuin koskaan. Korotus ei korvaa koko inflaatiota, mutta muidenkin toimijoiden on otettava osansa vastuusta, esimerkiksi sähkön hinnan laskemiseksi, hän sanoo.

Tekijä (14.12.2022 - Heikki Jokinen) Zheng Yong -yhtiön tekstiilitehdas lopetti keväällä Swazimaassa 1 247 työntekijän ammattiliittojen jäsenmaksujen keräämisen ja tilittämisen kostona lakosta. ATUSWA-liitto vei yhtiön oikeuteen, joka 31 lokakuuta tuomitsi yhtiön toimivan lain vastaisesti.

Tekijä (16.11.2022 - Heikki Jokinen) Syksyn työehtosopimusneuvottelut käydään Euroopassa erittäin poikkeuksellisissa oloissa. Hurjaksi äitynyt inflaatio eli hintojen nousu vaivaa kaikkialla ja sen kehittymistä on vaativaa ennustaa.

EU:n tilastotoimisto Eurostat laski, että rajuin inflaatio syyskuussa nähtiin Virossa, 24,2 prosenttia, ja pienin Ranskassa, 6,2 prosenttia. Suomen luku oli 8,4 prosenttia.

Työehdoista sopimista helpottaa, kun molemmilla osapuolilla on samansuuntaiset ja luotettavat ennusteet tulevasta. Nyt näin ei välttämättä ole.