Arkisto


Tekijä (14.10.2021 - Heikki Jokinen) Sadat poliisit piirittivät syyskuisena aamuyönä Etelä-Korean riippumattomien ammattiliittojen keskusjärjestö KCTU:n puheenjohtaja Yang Kyeung-soon toimiston. Osa heistä tunkeutui sisään ja pidätti Yangin.

Muodollisena syynä oli KCTU:n heinäkuussa järjestämä mielenosoitus hallituksen pandemiatoimia vastaan. Vaikka mielenosoittajat noudattivat turvamääräyksiä, Yang pidätettiin niiden rikkomisesta.

Tosiasiallisena syynä pidetään miljoonan jäsenen KCTU:n lokakuulle suunnittelemaa laajaa lakkoa.

Tekijä (14.10.2021 - Heikki Jokinen) Tuhannet siirtotyöläiset ovat menettäneet henkensä Qatarissa. Viranomaiset kirjaavat kuolemat kuitenkin luonnollisista syitä johtuviksi. Omaiset jäävät ilman korvauksia, kirjaa Amnesty International tuoreessa raportissaan.

Henkeä kohti mitattuna maailman rikkaimpiin maihin kuuluva Qatar nojaa vankasti siirtotyöläisiin, heitä on maan työvoimasta ehkä 95 prosenttia. Työläisten oikeudet ovat olemattomat ja tilanne monesti surkea.

Tekijä (15.09.2021 - Heikki Jokinen) Hallitukset ja työnantajat loukkaavat koronapandemian varjolla työntekijöiden oikeuksia monessa maassa, tiivistää ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC:n kesällä julkistettu raportti The 2021 Global Rights Index ay-oikeuksien tilasta maailmassa.

Intiassa hallitus rajoitti lakko-oikeutta, Volkswagen South Africa irtisanoi luottamusmiehiä väittäen heidän kiihottaneen töiden keskyttämiseen, kun työpaikalla oli paljon koronatartuntoja ja Brasiliassa Nestlé käytti pandemiaa tekosyynä työehtosopimusten loukkaamiseen, ITUC listaa esimerkkejä.

Vuosittainen raportti on jo kahdeksas. ITUC keräsi siihen tietoja jäsenliitoiltaan 149 maasta. Tietoja verrataan 97:ään Kansainvälinen työjärjestö ILO:n yleisopimuksissa taattuun työntekijän oikeuteen. Tulokset pisteytetään ja maat jaetaan viiteen luokkaan.

Tekijä (15.09.2021 - Heikki Jokinen) Kiinan kiristyvä ote Hongkongin itsehallintoalueesta ulottuu ammattiliittoihinkin. Elokuussa 95 000 jäsenen opettajien ammattiliitto PTU ilmoitti lakkauttavansa toimintansa.

Tilanne tulee pahemmaksi, emmekä näe tulevaisuutta, perusteli puheenjohtaja Fung Wai-wah päätöstä South China Morning Postille.

Tekijä (15.09.2021 - Heikki Jokinen) Maa- ja ympäristötuomioistuin epäsi kesällä Gotlannin Slitessä sijaitsevan kalkkilouhoksen jatkoluvan ympäristösyistä. Nykyinen lupa päättyy lokakuun lopussa.

Toimintaa pyörittävä Cementa sanoi Sliten tuottavan 75 prosenttia yhtiön sementistä. Yhtiö on maan ainoa sementin valmistaja.

Päätös herätti pelon sementin loppumisesta Ruotsissa. Moni ala ilmoitti toiminnan kärsimisestä, mikäli sementin saatavuus heikkenee.

Tekijä (18.08.2021 - Heikki Jokinen) Miltä työehdoista sopimisen suunta näyttää maailmalla? Suora vertailu eri maiden välillä on vaikeaa. Kunkin maan työehtosopimusjärjestelmä on kokonaisuus, jota ei voi siirtää paloina maasta toiseen.

Saksan sopimusjärjestelmä on erittäin hajautettu, työehtosopimuksia on 80 000. Jokaisessa osavaltiossa tehdään omat sopimukset ja yritykset liittyvät niihin usein erikseen.

Työehtosopimukset kattavat Saksassa puolet työntekijöistä. Vielä 20 vuotta sitten kattavuus oli kaksi kolmasosaa. Sopimuksia noudattavilla yrityksillä on selkeästi paremmat edut työntekijöilleen.

Suomalainen UPM ilmoitti joulukuussa 2012 irtautuvansa Saksan paperiteollisuuden työehtosopimuksesta. Liitoille se ei käynyt ja työntekijät järjestivät varoituslakkoja. UPM joutui perumaan puheensa ja pysymään työehtosopimuksessa.

Tekijä (18.08.2021 - Heikki Jokinen) Puolet EU-maista sallii säädetyn vähimmäispalkan leikkaamisen, selvitti Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC.

Yleisintä tämä on nuorilla: yhdeksän EU-maata sallii alle 21-vuotiaille maksettavan alle vähimmäispalkan, aina Alankomaiden 70 prosentin vähennykseen asti.

Alankomaissa 18-vuotias saattaa ansaita vuodessa vain 10 917 euroa 21 835 euron vähimmäispalkan sijasta. Lomarahat eivät ole mukana summissa.

Tekijä (18.08.2021 - Heikki Jokinen) Paavi Franciscus asettui jälleen tukemaan ammattiliittoja tervehdyksessään Kansainvälisen työjärjestö ILO:n vuosikokoukselle juhannuksen alla.

"Etsikäämme ratkaisuja, jotka auttavat meitä rakentamaan työn uuden tulevaisuuden, joka perustuu säädyllisiin ja arvokkaisiin työoloihin, jotka pohjautuvat työehtoneuvotteluihin", Franciscus viitoitti tietä pandemian jälkeiseen aikaan.

Hän sanoi, että nykytilanne muistuttaa vuotta 1931, jolloin suuren laman aikaan hänen edeltäjänsä Pius XI "tuomitsi työntekijöiden ja yritysten epätasapainon räikeänä epäoikeudenmukaisuutena, joka antoi pääomalle vapaat kädet ja keinot".

Tekijä (14.07.2021 - Heikki Jokinen) Laajat lakot ovat jatkuneet Kolumbiassa jo huhtikuun lopulta. Maan hallinto vastasi niihin rajulla väkivallalla ja olot maassa ovat muuttuneet sekaviksi.

Lakot käynnisti oikeistopresidentti Iván Duquen esittämien elintarvikkeiden veronkorotusten vastustus. Turhautuminen maan oloihin oli kuitenkin kytenyt jo pitkään ja lakkoliikehdintä sai sen purkautumaan. Ammattiliittojen lakkoihin liittyi maan köyhtynyttä keskiluokkaa sekä muita kansalaisjärjestöjä.

Taustalla on maan yhä syvenevä eriarvoisuus. Maan tilastokeskus Danen mukaan vuonna 2020 köyhyydessä eli 43 prosenttia kansasta. Vuotta aiemmin luku oli 36 prosenttia. Maailman ammattiliittojen keskusjärjestö ITUC luokittelee Kolumbian maailman kymmenen työntekijälle huonoimman maan joukkoon.

Tekijä (14.07.2021 - Heikki Jokinen) Heinäkuussa 2019 Vietnam ratifioi kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimuksen 98, joka takaa järjestäytymisvapauden. Taustalla on EU:n ja Vietnamin vapaakauppasopimus. Se edellyttää, etteivät Vietnamin työolot poikkea liikaa EU:sta ja maa hanki siten itselleen epäreilua kilpailuetua.

Nyt Vietnam ottaa askeleita tämän toteuttamiseen käytännössä. Kommunistisen yksipuoluemaan työehtosopimusmalli muistuttaa hämmästyttävän paljon sitä, jota Suomen metsäteollisuuden työnantajat meille kaipaavat.