Tekijä (16.01.2020 - Heikki Jokinen) Kansainvälinen työjärjestö ILO lopettaa tuen ottamisen ohjelmiinsa tupakkateollisuudelta ja sitä lähellä olevilta tahoilta. Syynä on alalla rehottava lapsityö.

ILO on saanut rahoitusta tupakkateollisuudelta jo toista vuosikymmentä. Yhtiöiden toiminta on nähty keinona kohentaa niiden imagoa sosiaalisen vastuun kantajina sekä luoda yhteyksiä päättäjiin.

Päätös on osa ILO:n uutta strategiaa ihmisarvoisten työolojen luomiseksi tupakka-alalle. Viljelyksillä käytetään runsaasti lapsityötä.

Tekijä (16.01.2020 - Heikki Jokinen) Kemianteollisuuden marraskuun lopun työehtosopimus tuo yli kuuden prosentin korotukset, laskee IG BCE -liitto. Siitä 1,8 prosenttia kohdistuu työaikaa lyhentävälle tulevaisuustilille, 0,7 prosenttia parannettuun sairausvakuutukseen, 0,5 prosenttia kertakorvaukseen, 0,3 prosenttia joulurahan korotukseen ja 2,8 prosenttia taulukkopalkkojen nostamiseen.

Tekijä (11.12.2019 - Heikki Jokinen) Onko järjestäytymisestä ja työehtosopimuksista oikeasti hyötyä? Ainakin norjalaisen parin vuoden takaisen tutkimuksen mukaan kyllä. Institutt for samfunnsforskning selvitti lähes kaikkien Norjan viisi tai enemmän ihmisiä työllistävän työpaikan palkkatason.

Tulos oli selvä: kun korkeintaan neljäsosa työntekijöistä oli järjestäytyneitä, tulot nousivat järjestäytymättömään työpaikkaan verrattuna naisilla kuusi ja miehillä kahdeksan prosenttia.

Jos järjestäytyneitä oli neljäsosasta puoleen työntekijöistä, tulot nousivat naisilla 14 prosenttia ja miehillä 15 prosenttia. Kun liittoon kuului yli puolet työntekijöistä, naisten tulot nousivat 23 prosenttia ja miesten 18 prosenttia.

Tekijä (11.12.2019 - Heikki Jokinen) Saksan IG Metall -liitto saavutti ensimmäisen valtakunnallisen työehtosopimuksen Valmet Automotive -yhtiössä. Lokakuussa voimaan tulleeseen sopimukseen asti yhtiö noudatti Saksan toimipaikoissaan kirjavaa työehtolinjaa.

Valmet Automotive osti vuonna 2017 ruotsalaisen autosuunnitteluyhtiö Semconin toiminnot Saksassa. IG Metall oli pyrkinyt maanlaajuiseen työehtosopimukseen jo Semconin kanssa, mutta tuloksetta.

Tekijä (11.12.2019 - Heikki Jokinen) Kivihiilen aika Espanjassa on päättymässä. Maan sosialistihallituksen ja ammattiliittojen viime vuonna sopima 250 miljoonan euron tukipaketti yhdisti ilmastotietoisen politiikan työntekijöistä huolehtimiseen.

Lähes 60 prosenttia kaivosmiehistä sai varhaiseläkkeen. Sen ehtona oli joko 25 vuoden työrupeama tai 48 vuoden ikä. Sitä nuoremmat saivat 10 000 euron työttömyyskorvauksen sekä 35 päivää lisää jokaista kaivosvuotta kohti. Asbestoosiin sairastuneille korvattiin 26 000 euroa.

Tekijä (13.11.2019 - Heikki Jokinen) Suomessa moni pyrkii työehtosopimuksissa kohti Ruotsin mallia. Siinä teollisuuden liittojen sopimukset asettavat palkankorotuksille rajat, joissa muutkin pysyvät. Ruotsissa on kuitenkin alettu pyristellä irti tästä mallista.

Työehtosopimuskierroksen pohjan luo vuonna 1997 solmittu industriavtal eli teollisuussopimus. Siinä ovat mukana puu- ja graafisen alan GS, elintarviketyöläiset, teollisuusliitto IF Metall, insinöörien liitto sekä teollisuuden toimihenkilöiden Unionen.

Tämä Facken inom industrin -yhteenliittymä määrittää käytännössä Ruotsin palkankorotukset. Linjaus tunnetaan nimellä märket.

Tekijä (13.11.2019 - Heikki Jokinen) Tammikuusta asti käydyt neuvottelut Kone Elevadores -yhtiössä Espanjassa päättyivät 7,8 prosentin palkankorotuksiin kolmen vuoden sopimuksella. Kone tarjosi alkujaan kahta prosenttia ja liitot vaativat yhdeksää.

Sopimuksen takana olevat kolme liittoa vauhdittivat asiaa lakolla ja mielenilmaisulla huhtikuussa. Ne pitivät Koneen tarjousta osakkeenomistajien hyödyttämisenä, ei työntekijöiden.

Tekijä (13.11.2019 - Heikki Jokinen) Metalli- ja teknologiateollisuuden uusi työehtosopimus tuo 300 000 työntekijälle 7,93 prosentin palkankorotukset 28 kuukauden sopimuksella. Lisäksi he saavat 306 euron kertakorvauksen.

Samalla työnantaja lupasi vakituisen työsuhteen 5 000 nyt Alankomaissa yleisellä joustavalla sopimuksella töitä tekevälle.

Suuri voitto oli aiemmin henkilökohtaisesti sovittavan sukupolvisopimuksen muuttaminen työntekijän oikeudeksi. Nyt 60 vuotta täyttänyt työntekijä voi vähentää työaikansa 80 prosenttiin, saada 90 prosenttia palkastaan ja 100 prosenttia eläkkeestään.

Tekijä (30.10.2019 - Heikki Jokinen) Aave kummittelee Euroopassa - lakisääteisen vähimmäispalkan aave. Euroopan unionin komission tuleva puheenjohtaja Ursula von der Leyen lupasi esitellä komissionsa sadan ensimmäisen päivän aikana ehdotuksen vähimmäispalkasta EU:ssa.

Henkilövalinnoissa kompastellut komissio päässee aloittamaan työnsä tammikuussa. Ehdotuksia kuulemme ehkä maalis-huhtikuussa.

Keskustelua EU:n vähimmäispalkasta on käyty jo pitkään, sanoo Teollisuusliiton kansainvälisen edunvalvonnan erityisasiantuntija Arto Helenius. Tukea ajatus saa lähinnä Itä- ja Etelä-Euroopasta. Suomessa ja muualla pohjoismaissa näkemys on selvä.

Tekijä (16.10.2019 - Heikki Jokinen) Työehtosopimuksia syntyy Saksassa jatkuvasti. IG BCE -liiton läntisten osavaltioiden hienokeramiikan 20 000 työntekijän sopimus nostaa palkkoja 4,8 prosenttia. Syksyn korotus on 3,1 prosenttia, ensi vuoden joulukuussa vielä 1,7 prosenttia. Yrityksen tuloksesta riippuen maksetaan lisäksi 200 - 300 euron kertakorvaus.

Kenkä- ja urheiluvaateteollisuudessa palkat nousevat 26 kuukauden sopimuksella keskimäärin 5 prosenttia. Reiluin nousu kohdistuu pienimpiin palkkoihin.

Puusepänteollisuudessa palkat nousivat elokuussa IG Metallin sopimuksella 2,9 prosenttia. Lokakuussa 2020 tulee vielä 2 prosentin korotus.