Arkisto

Tekijä (17.04.2019 - Heikki Jokinen) Jopa 11 600 tekstiilityöläistä menetti työnsä vaadittuaan palkankorotusta, Bangladeshin ammattiliitot arvioivat. Joulu- ja tammikuussa noin 50 000 työntekijää vaati lakoilla ja mielenosoituksilla nykyisen 83 euron vähimmäispalkan korottamista.

Poliisi hyökkäsi pääkaupunki Dhakassa mielenosoittajien kimppuun, jolloin yksi ihminen kuoli ja noin 50 loukkaantui. Noin 70 työläistä pidätettiin. Satakunta tehdasta ryhtyi laajoihin erottamisiin.

Tekijä (05.04.2019 - Heikki Jokinen) Itäisen Euroopan tuoreet työehtosopimukset kaventavat maanosamme palkkaeroja. Läntisen Euroopankin ammattiliitot ovat solmineet hyviä sopimuksia.

Unkarissa ruotsalaisomisteisen Autoliv-autonosatehtaan maaliskuinen sopimus nostaa palkkoja 16 prosenttia. Sopimukseen sisältyy 13:nnen kuun palkka sekä parempi bonusjärjestelmä. Ruotsin IF Metall -liitto tuki sopimusneuvotteluja olemalla yhteydessä tehtaan paikalliseen, alkujaan ay-vastaiseen johtoon.

Hankook Dunaujváros -autonrengastehtaassa Unkarissa solmittiin maaliskuussa 13,6 prosentin korotuksista. 1 700 työntekijän lakolla syntynyt sopimus sisältää lisäksi parannuksia bonusjärjestelmään.

Tekijä (29.03.2019 - Heikki Jokinen) Saksassa vuosi on käynnistynyt monien teollisuusalojen reiluilla palkankorotuksilla. Länsi-Saksan tekstiiliteollisuuden satatuhatta työntekijää saavat IG Metall -liiton helmikuussa solmimalla työehtosopimuksella 4,9 prosentin palkankorotukset.

Kaksivuotinen sopimus nostaa palkkoja elokuussa 2,6 prosenttia ja ensi vuoden syyskuussa 2,3 prosenttia. Lomarahoja nostetaan vastaavilla prosenteilla. Helmi-elokuun korotus katetaan kaikille maksettavalla 340 euron kertakorvauksella.

Oppisopimustyöntekijät saavat 170 euron kertakorvauksen sekä 30 euron korotuksen jokaista sopimusvuottaan kohti.

Tekijä (13.03.2019 - Heikki Jokinen) Laki ylityöstä on Yhdysvalloissa erikoinen: iso osa maataloustyöstä jää sen ulkopuolelle. Lain poikkeukset poistavat velvoitteen maksaa ylityökorvausta ja vähimmäispalkkaa muun muassa maatalouden kausiluonteisesta työstä, vuokratyöstä, pienillä maatiloilla ja eräille alle 16-vuotiaille.

Laki säädettiin vuonna 1938, jolloin maataloustyöntekijät olivat valtaosaltaan mustia. Lailla taattiin se tuolloinen itsestäänselvyys, että mustille ei makseta samaa palkkaa kuin valkoisille. Laki on silti edelleen osin voimassa, mutta nyt maataloustyöntekijät ovat latinosiirtolaisia.

Maatyöntekijöiden United Farm Workers -liitto kamppailee tiukasti rasistista lakia vastaan. Vuonna 2016 se onnistukin saamaan Kaliforniaan osavaltion lain, joka takaa maatyöläisillekin oikeuden ylityökorvaukseen. Se tuli voimaan tämän vuoden alusta.

Tekijä (13.03.2019 - Heikki Jokinen) Kaivostyö on parhaiten palkattu työläisammatti ja heti perässä seuraavat rakennustyöläiset, kertoo Ruotsin ay-keskusjärjestö LO:n palkkaraportti. Kaivostyöläisten keskipalkka toissa vuonna oli 3 080 euroa kuussa ja rakennustyöläisten 3 000 euroa.

Seuraaviksi sijoittuivat energia- ja ympäristöala, 2 880 euroa, tukkukauppa 2 730 euroa ja tehdasteollisuus 2 680 euroa.

Matalimmat sektorikohtaiset palkat löytyvät naisvaltaisilta aloilta. Vähiten maksetaan lastenhoidon työntekijöille, 2 200 euroa kuussa. Naisten ja miesten palkkaero näkyy samoissakin töissä, mutta on hiukan kutistunut viime vuosina.

Tekijä (13.03.2019 - Heikki Jokinen) Ammattiliittojen sitkeä kamppailu sai parlamentin nostamaan vähimmäispalkkaa 67 prosenttia Nigeriassa, enemmän kuin maan hallitus esitti. Liitot uhkasivat laajalla lakolla, ellei korotus ole riittävä.

Tässä kamppailussa kaikki ovat voittajia, häviäjiä ei ole, sanoo maan ay-keskusjärjestön puheenjohtaja Ayuba Wabba. Köyhimmille saatu korotus piristää paikallista taloutta ja siten koko maan taloutta.

Tekijä (13.02.2019 - Heikki Jokinen) Rutiiniluontoinen järjestäytymisoikeuden epääminen shenzheniläisellä tehtaalla nousi kasvavaksi pulmaksi Kiinan hallinnolle. Marxilaiset opiskelijat ryhtyivät puoltamaan sorrettuja työläisiä, ja tämä kauhistuttaa maata hallitsevaa kommunistista puoluetta.

Viime kesänä työpaikkansa laittomuuksiin kyllästyneet hitsauslaitteita valmistavan Jasic-tehtaan työläiset pyysivät maan lakien mukaan poliisia ja maan virallista ammattiliittoa estämään laittomuudet.

Apua ei tullut ja he perustivat tehtaalle ammattiliiton. Työnantaja vastasi erottamalla aktiivit. Työläiset osoittivat päivittäin mieltään tehtaan portilla vaatien erotettuja takaisin töihin. Tehtaan vartijat pieksivät heitä ja apuun kutsuttu poliisi tuki vartijoita. Noin 30 työläistä pidättettiin.

Tekijä (13.02.2019 - Heikki Jokinen) Yli 200 miljoonaa työntekijää osallistui tammikuussa kaksipäiväiseen poliittiseen lakkoon Intiassa, laskevat lakon järjestäneet kymmenen ay-keskusjärjestöä. Lakossa oli useita ammattikuntia metallityöläisistä opettajiin, pankkivirkailijoihin ja linja-autonkuljettajiin.

Järjestäjien mukaan lakko pysäytti täysin useita osavaltiota, esimerkiksi Keralan, Assamin, Karnatakan ja Länsi-Bengalin sekä keräsi laajan tuen muuallakin.

Tekijä (13.02.2019 - Heikki Jokinen) Laaja joukko norjalaisia ammattiliittoja ja muita kiinnostuneita käynnisti tammikuussa Industriaksjonen -hankkeen. Sen tarkoitus on lisätä ymmärrystä teollisuuden merkitykselle innovaatioille, talouskasvulle ja työllisyydelle. Tähtäin on vuodessa 2021, jolloin maassa pidetään parlamenttivaalit.

Taustalla on Norjan liittyminen EU:n energia-alan sääntelyvirasto Aceriin viime vuonna. Se herätti pelkoja, että maasta voitaisiin tehdä raakaenergian viejä ja oma teollisuus heikkenisi.

Tekijä (16.01.2019 - Heikki Jokinen) Kaksi Ford Motor -yhtiön johtajaa tuomittiin joulukuussa vankeuteen Argentiinassa ay-aktiivien kaappaamisesta ja kidutuksesta. Rikokset tapahtuivat sotilasdiktatuurin aikana vuonna 1976.

Ainakin 24 työntekijää siepattiin työtovereiden silmien edessä pääkaupunki Buenos Airesin lähellä sijaitsevasta Fordin 5 000 työläisen General Pacheco -tehtaasta. Tuomitut johtajat valitsivat työntekijät sotilaille, jotka veivät nämä kidutuskeskuksiinsa.

Yli 30 000 ihmistä kidnapattiin, kidutettiin ja tapettiin diktatuurin vuosien 1976 - 1983 "likaisessa sodassa". Uhreiksi joutui laaja joukko ihmisiä, erityisesti vasemmistolaisia, opiskelijoita, journalisteja sekä ammattiyhdistysaktiiveja.

Yhtiön johtaja Pedro Müller tuomittiin vankeuteen kymmeneksi vuodeksi ja turvallisuusjohtaja Héctor Sibilla sai 12 vuoden tuomion. Argentiinassa on viime vuosina tuomittu noin tuhat sotilasta likaisen sodan aikaisista julmuuksista, mutta tämä on ensimmäinen kerta kun ulkomaisen yhtiön johtajat olivat tuomiolla. Yhtiö ei ollut syytettynä.