Arkisto


Tekijä (13.05.2020 - Heikki Jokinen) Teollisuuden uusi työehtosopimus avaa tietä varttuneiden työntekijöiden siirtymiselle nelipäiväiseen työviikkoon Tanskassa. Se tuo viisi vuotta ennen kansaneläkeikää mahdollisuuden 38 vapaapäivään, joilla voi lyhentää työaikaansa.

Eräs kolmivuotisen sopimuksen keskeisistä parannuksista on fritvalgskonto, työntekijän henkilökohtainen tili. Aiemmin sille kertyi vuodessa neljä prosenttia palkasta, uudella sopimuskaudella kertymä nousee seitsemään prosenttiin.

Työnantaja siirtää tämän summan palkan päälle työntekijän tilille. Hän saa itse päättää, mihin raha käytetään. Rahat eivät häviä tililtä, vaikka niitä ei jonakin vuonna käyttäisikään. Tilin saldon tulee näkyä selvästi palkkatositteessa. Sopimuskauden lopulla tilille kertyy keskiverto palkansaajalla hiukan yli 3 000 euroa vuodessa.

Tekijä (13.05.2020 - Heikki Jokinen) Chilen keskusjärjestö CUT:n puheenjohtaja Bárbara Figueroa sai tämän vuoden Arthur Svensson -palkinnon. Se on norjalaisen Industri Energi -liiton kansainvälinen tunnustus toiminnasta ay-oikeuksien hyväksi.

Palkinnon perusteluissa korostetaan Figueroan roolia Chilen viime vuoden laajoissa mielenosoituksissa. Hän loi yhteistyötä ammattiliittojen, opiskelijaliikkeen ja muiden sosiaalista oikeudenmukaisuutta ajavien kanssa.

CUT on onnistunut joukkojen mobilisoinnin ja neuvottelujen yhdistelmällä lyhentämään työaikaa ja nostamaan vähimmäispalkkoja vaikeissa oloissa.

Tekijä (13.05.2020 - Heikki Jokinen) Metallityöläisten Vasas-liitto arvostelee muun ay-liikkeen tavoin ankarasti Unkarin oikeistopopulistisen hallituksen pääsiäisenä muuttamaa työlakia. Se sääti 24 kuukauden tasaantumisajan, jolloin työnantaja voi yksipuolisesti määrätä työajasta. Yritys voi tänä aikana esimerkiksi keskeyttää työt tai vaatia erittäin pitkiä työpäiviä.

Aiemmassa, jo paljon vastustusta herättäneessä laissa työnantajan määräysvalta kattoi kuuden kuukauden jakson. Nyt hallitus toimi poikkeusvaltuuksiensa nojalla kuulematta ammattiliittoja tai parlamenttia.

Tekijä (15.04.2020 - Heikki Jokinen) Helmikuussa 1920 Saksassa astui voimaan laki myötämääräämisoikeudesta yrityksissä. Satavuotias laki oli hyllyllä natsien valtakauden, mutta sen perusperiaatteet pitävät yhä. On työntekijöiden, yritysten ja yhteiskunnan etu, että työntekijät voivat vaikuttaa työpaikallaan.

Laki ei syntynyt kivuttomasti. Osa ammattiliitoista ja vasemmistosta vaati laajempia oikeuksia työntekijöille. Yli satatuhatta työläistä kokoontui tammikuussa 1920 valtiopäivätalolle mielenosoitukseen tukemaan ehdotusta.

Tilanne johti siihen, että poliisi alkoi ampua mielenosoittajia. Kuolleiden määräksi arvioidaan 42 ja haavoittuneiden 105.

Lakia on muutettu monta kertaa. Nyt yritysneuvosto voidaan perustaa yli viiden työntekijän yrityksiin. Saksassa niitä onkin yli satatuhatta.

Tekijä (15.04.2020 - Heikki Jokinen) Vancouverilainen kaivosyhtiö Nevsun Resources voidaan haastaa oikeuteen Kanadassa sen mahdollisista ihmisoikeusrikkomuksista Eritreassa, vahvisti Brittiläisen Kolumbian korkein oikeus helmikuussa.

Kolme eritrealaista kaivostyöläistä haastoi yhtiön vuonna 2014. Heidät ja yli tuhat muuta oli määrätty pakkotyöhön yhtiön Bishan kaivoksille asevelvollisina, työläiset sanovat.

Kaivoksella tehtiin heidän mukaansa työtä 12 tuntia kuutena päivänä viikossa. Kohtelu oli julmaa ja työsuojelu olematonta.

Tekijä (15.04.2020 - Heikki Jokinen) Autotyöläisten vahvan UAW-liiton entistä puheenjohtajaa syytetään kavalluksesta Yhdysvalloissa. Syyte kertoo hänen käyttäneen lähipiireineen liiton varoja loisteliaaseen elämään.

Nykyinen puheenjohtaja Rory Gamble tuomitsee jyrkästi jäsenmaksuvarojen väärinkäytön. Liitto vaatii kaikkia syyllisiä tilille teoistaan, ilman poikkeuksia. Se kertoo tarkistavansa kaikki toimintansa, jotta tällaista ei enää pääse tapahtumaan.

SAK (08.04.2020 - Heikki Jokinen) Hädässä ystävä tunnetaan, sanoo sananlasku. Näin ajattelevat ruotsalaisetkin, jotka ovat viime viikkoina liittyneet kymmenin tuhansin ammattiliittoihin ja niiden työttömyyskassoihin.

Kaupan alan Handels-liitto kertoi saaneensa maaliskuussa 7 294 uutta jäsentä. Se on neljä kertaa enemmän kuin viime vuoden maaliskuussa. Liiton kassaan tuli vieläkin enemmän uusia jäseniä, pelkästään maaliskuun jälkimmäisellä puoliskolla 14 399.

Moni on nyt huolestunut ja etsii turvaa, sanoo liiton puheenjohtaja Susanna Gideonsson liiton Handelsnytt-lehdessä.

Tekijä (11.03.2020 - Heikki Jokinen) Euroopan komissio käynnisti tammikuussa lupaamansa keskustelun eurooppalaisesta lakisääteisestä vähimmäispalkasta.

Sellainen on käytössä 22 EU-maassa. Ilman pärjäävät Suomi, Ruotsi, Tanska, Itävalta, Italia ja Kypros sekä kolme Efta-maata Islanti, Norja ja Sveitsi.

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC laskee vähimmäispalkan tarkoittavan tuloa, jolla saa elämiseen riittävän palkan. Tämän katsotaan yleensä olevan 60 prosenttia kansallisesta mediaanipalkasta, siis siitä jonka alle ja päälle jää puolet palkansaajista.

Ymmärrys asiasta kuitenkin vaihtelee: OECD laski, että yhdessäkään vähimmäispalkasta säätäneessä EU-maassa se ei nouse tuohon 60 prosentin tasoon. Sen sijaan 17 EU-maassa vähimmäispalkka painuu alle 50 prosenttiin mediaanipalkasta.

Tekijä (11.03.2020 - Heikki Jokinen) Itseohjautuvien autojen kehittäminen on luonut satojatuhansia työmahdollisuuksia - Venezuelaan.

Koneoppimisen algoritmeja varten tehtaat tarvitsevat valtavan määrän analysoitua tietoa, ja sitä luomaan tarvitaan ihmisiä. Saksan ay-liikettä lähellä oleva tutkimuslaitos Hans Böckler Stiftung selvitti, miten autoteollisuus luo ja käyttää tällaista haamutyötä.

Verkkoliikennetilastojen perusteella sadattuhannet köyhtyneet venezuelalaiset merkitsevät kuviin näkyykö niissä jalankulkija vai liikennemerkki.

Tekijä (11.03.2020 - Heikki Jokinen) Belgian metalli- ja tekstiiliteollisuuden liitto ACV-CSC METEA onnistui poistamaan nuorten erityismatalat palkat kymmenessä sektorikohtaisessa työehtosopimuksessaan.

Maan hallitus leikkasi alle 21-vuotiaiden palkkoja jopa 18 prosentilla vuonna 2016 talouskriisin varjolla. Päätös uudistettiin viime vuonna.