Tekijä (13.03.2019 - Heikki Jokinen) Ammattiliittojen sitkeä kamppailu sai parlamentin nostamaan vähimmäispalkkaa 67 prosenttia Nigeriassa, enemmän kuin maan hallitus esitti. Liitot uhkasivat laajalla lakolla, ellei korotus ole riittävä.

Tässä kamppailussa kaikki ovat voittajia, häviäjiä ei ole, sanoo maan ay-keskusjärjestön puheenjohtaja Ayuba Wabba. Köyhimmille saatu korotus piristää paikallista taloutta ja siten koko maan taloutta.

Tekijä (13.02.2019 - Heikki Jokinen) Rutiiniluontoinen järjestäytymisoikeuden epääminen shenzheniläisellä tehtaalla nousi kasvavaksi pulmaksi Kiinan hallinnolle. Marxilaiset opiskelijat ryhtyivät puoltamaan sorrettuja työläisiä, ja tämä kauhistuttaa maata hallitsevaa kommunistista puoluetta.

Viime kesänä työpaikkansa laittomuuksiin kyllästyneet hitsauslaitteita valmistavan Jasic-tehtaan työläiset pyysivät maan lakien mukaan poliisia ja maan virallista ammattiliittoa estämään laittomuudet.

Apua ei tullut ja he perustivat tehtaalle ammattiliiton. Työnantaja vastasi erottamalla aktiivit. Työläiset osoittivat päivittäin mieltään tehtaan portilla vaatien erotettuja takaisin töihin. Tehtaan vartijat pieksivät heitä ja apuun kutsuttu poliisi tuki vartijoita. Noin 30 työläistä pidättettiin.

Tekijä (13.02.2019 - Heikki Jokinen) Yli 200 miljoonaa työntekijää osallistui tammikuussa kaksipäiväiseen poliittiseen lakkoon Intiassa, laskevat lakon järjestäneet kymmenen ay-keskusjärjestöä. Lakossa oli useita ammattikuntia metallityöläisistä opettajiin, pankkivirkailijoihin ja linja-autonkuljettajiin.

Järjestäjien mukaan lakko pysäytti täysin useita osavaltiota, esimerkiksi Keralan, Assamin, Karnatakan ja Länsi-Bengalin sekä keräsi laajan tuen muuallakin.

Tekijä (13.02.2019 - Heikki Jokinen) Laaja joukko norjalaisia ammattiliittoja ja muita kiinnostuneita käynnisti tammikuussa Industriaksjonen -hankkeen. Sen tarkoitus on lisätä ymmärrystä teollisuuden merkitykselle innovaatioille, talouskasvulle ja työllisyydelle. Tähtäin on vuodessa 2021, jolloin maassa pidetään parlamenttivaalit.

Taustalla on Norjan liittyminen EU:n energia-alan sääntelyvirasto Aceriin viime vuonna. Se herätti pelkoja, että maasta voitaisiin tehdä raakaenergian viejä ja oma teollisuus heikkenisi.

Tekijä (16.01.2019 - Heikki Jokinen) Kaksi Ford Motor -yhtiön johtajaa tuomittiin joulukuussa vankeuteen Argentiinassa ay-aktiivien kaappaamisesta ja kidutuksesta. Rikokset tapahtuivat sotilasdiktatuurin aikana vuonna 1976.

Ainakin 24 työntekijää siepattiin työtovereiden silmien edessä pääkaupunki Buenos Airesin lähellä sijaitsevasta Fordin 5 000 työläisen General Pacheco -tehtaasta. Tuomitut johtajat valitsivat työntekijät sotilaille, jotka veivät nämä kidutuskeskuksiinsa.

Yli 30 000 ihmistä kidnapattiin, kidutettiin ja tapettiin diktatuurin vuosien 1976 - 1983 "likaisessa sodassa". Uhreiksi joutui laaja joukko ihmisiä, erityisesti vasemmistolaisia, opiskelijoita, journalisteja sekä ammattiyhdistysaktiiveja.

Yhtiön johtaja Pedro Müller tuomittiin vankeuteen kymmeneksi vuodeksi ja turvallisuusjohtaja Héctor Sibilla sai 12 vuoden tuomion. Argentiinassa on viime vuosina tuomittu noin tuhat sotilasta likaisen sodan aikaisista julmuuksista, mutta tämä on ensimmäinen kerta kun ulkomaisen yhtiön johtajat olivat tuomiolla. Yhtiö ei ollut syytettynä.

Tekijä (16.01.2019 - Heikki Jokinen) Joulukuun 21. päivänä 2018 suljettiin Saksan viimeinen hiilikaivos, vuodesta 1863 toiminut Bergwerk Prosper-Haniel Bottropissa Ruhrin alueella. Huippuvuonna 1956 Länsi-Saksan hiilikaivoksissa työskenteli yli 600 000 ihmistä.

Hiilen ja teräksen kasvattamalla Ruhrin alueella kaivosten sulkeminen on iso muutos. Kivihiilen jäähyväistilaisuudet keräsivätkin alueella yli 10 000 ihmistä. Pääosa kaivosten laitteista myytiin Turkkiin ja Kiinaan.

Tekijä (16.01.2019 - Heikki Jokinen) Kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä PEFC lisää vaatimustensa joukkoon vähimmäispalkan maksamisen, tasa-arvoisen työllistämisen, syrjimättämyyden ja sukupuolten tasa-arvon. Päätös tehtiin yleiskokouksessa Genevessä.

Laajennuksen takana oli myös rakennus- ja puutyöläisten maailmanjärjestö BWI.

Tekijä (12.12.2018 - Heikki Jokinen) Yksi kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen työkaluista on monikansallisen yrityksen kanssa solmittava maailmanlaajuinen puitesopimus. Siinä yritys sitoutuu takaamaan työntekijöidensä perustavat oikeudet kaikissa maissa.

Teollisuustyöntekijöiden maailmanliitto IndustriALL Global Union on solminut 49 tällaista sopimusta. Joukossa on sellaisia yrityksiä kuin Volkswagen, Espirit, Norske Skog, Lukoil, Siemens ja Solvay. Suomalaisia mukana on yksi, Stora Enso.

Sopimusten sisältö vaihtelee, mutta niiden ydin on sama: yritys sitoutuu noudattamaan Kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimuksia järjestäytymisen ja työehdoista sopimisen vapaudesta sekä syrjinnän, pakkotyön ja lapsityövoiman käytön estämisestä.

Monikansalliset yritykset toimivat niissäkin maissa, jotka eivät ole kaikkiin ILO:n yleissopimuksiin sitoutuneet, kuten Yhdysvalloissa.

Tekijä (12.12.2018 - Heikki Jokinen) Greven kunta Tanskassa kutsuu asukkaat hoitamaan viheralueita ilman palkkaa. Kuntalaiset saavat muun muassa raivata haitallisia kasveja käsisahoilla ja machete-veitsillä, leikata heinää viikatteella ja käyttää motoroituja ruohonleikkureita.

Viheralan ammatteja edustava 3F-liitto arvostelee päätöstä. Se voi johtaa jopa työntekijöiden irtisanomiseen, sanoo liiton viherryhmän sopimussihteeri Flemming Grønsund.

Tekijä (12.12.2018 - Heikki Jokinen) Scania-autojen huollon 1 200 työntekijän uusi työehtosopimus poistaa Saksassa aiemmat palkkojen erot.

Scania-huollolla on 40 toimipaikkaa, joissa jokainen neuvotteli oman palkkansa. Näin osan palkat jäivät pahasti jälkeen. Nyt uusi sopimus luokittelee töiden vaativuudet sekä nostaa lähivuosina alimmat palkat muiden tasolle.