Tekijä (15.04.2020 - Heikki Jokinen) Helmikuussa 1920 Saksassa astui voimaan laki myötämääräämisoikeudesta yrityksissä. Satavuotias laki oli hyllyllä natsien valtakauden, mutta sen perusperiaatteet pitävät yhä. On työntekijöiden, yritysten ja yhteiskunnan etu, että työntekijät voivat vaikuttaa työpaikallaan.
Laki ei syntynyt kivuttomasti. Osa ammattiliitoista ja vasemmistosta vaati laajempia oikeuksia työntekijöille. Yli satatuhatta työläistä kokoontui tammikuussa 1920 valtiopäivätalolle mielenosoitukseen tukemaan ehdotusta.
Tilanne johti siihen, että poliisi alkoi ampua mielenosoittajia. Kuolleiden määräksi arvioidaan 42 ja haavoittuneiden 105.
Lakia on muutettu monta kertaa. Nyt yritysneuvosto voidaan perustaa yli viiden työntekijän yrityksiin. Saksassa niitä onkin yli satatuhatta.
Neuvostot ovat eräänlaisia kollektiivisia pääluottamusmiehiä, mutta laajemmin oikeuksin. Niiden joka neljäs vuosi vaaleilla valituilla jäsenillä on irtisanomissuoja toimikautensa ja vuosi sen jälkeen. Tehtäviin saa käyttää työaikaa.
Kaikista irtisanomisista ja uusista työntekijöistä on keskusteltava yritysneuvoston kanssa. Ilman tätä irtisanominen laiton. Jos neuvosto vastustaa irtisanomista, asia siirtyy työtuomioistuimelle.
Neuvostolla on lakisääteinen oikeus saada työnantajalta se tieto, jota se toiminnassaan tarvitsee, kuten työvoimaa koskevista suunnitelmista sekä palkoista. Työnantajan on kerrottava neuvostolle isoista muutoksista kuten osastojen lakkautuksista ja siirroista tai organisaatiomuutoksista ja uusista työmenetelmistä.
Tällöin yritysneuvosto ja työnantaja laativat sosiaalisuunnitelman tukemaan muutoksista kärsiviä tai irtisanottuja. Tuki voi olla esimerkiksi selvää rahaa, koulutustukea tai muuttoavustusta. Se on yleensä arvoltaan tuhansia euroja.
Monesta käytännön asiasta työnantaja voi päättää vain neuvoston suostumuksella. Näitä ovat esimerkiksi työtuntien sijoittelu, työsuojelu, palkan maksuajankohta, henkilökohtaiset palkanlisät ja bonukset sekä lomajärjestelyt.
Jos nämä laissa listatut asiat on jo sovittu työehtosopimuksella, noudatetaan sitä.
Satavuotisjuhlan kunniaksi DGB-keskusjärjestön liitot vaativat lain päivittämistä. Neuvostoille tulee antaa lisää valtaa henkilöstösuunnitelmien laatimisessa ja jatkokoulutuksessa.
- Vain myötämääräämisen avulla voimme toteuttaa digitalisen ja rakenteellisen muutoksen menestyksellä ja sosiaalisesti, sanoo IG Metallin varapuheenjohtaja Christiane Benner.