Arkisto


Tekijä (17.10.2018 - Heikki Jokinen) Syyskuussa solmittu kemianteollisuuden sopimus nostaa palkkoja 3,6 prosenttia ja kaksinkertaistaa lomarahan. Korotus palkkoihin on yhteensä 4,6 prosenttia, laskee kemianliitto IG-BCE.

Kaikille maksetaan myös 280 euron kertakorvaus 15 kuukauden sopimuksen astuessa voimaan. Lomaraha on jatkossa 1 200 euroa, vuorotyötä tekeville 1 320 euroa.

PAM (26.09.2018 - Heikki Jokinen) Norjassa on viime vuosina julistettu monien alojen työehtosopimuksia yleissitoviksi. Viimeksi vuorossa olivat majoitus-, ravintola- ja catering-alojen 91 000 työntekijää.

Kun Norja liittyi Euroopan talousalueeseen haluttiin estää ulkomaisen työvoiman palkkojen polkeminen. Siksi säädettiin laki, joka tekee mahdolliseksi määrätä jonkin alan työehtosopimus yleissitovaksi kokonaan tai osin.

Tällöin jokaisen työnantajan on noudatettava sopimuksen määrittelemiä vähimmäispalkkoja tai muita työehtoja. Keino on havaittu toimivaksi ja vuosien mittaan yleissitovuutta on laajennettu useille aloille. Päätökset tekee valtiollinen Tariffnemnd.

Tekijä (Heikki Jokinen - 12.09.2018) Kansainvälinen työjärjestö ILO raportoi viime vuonna, että nykyajan orjuudesta kärsii ainakin 40,3 miljoonaa ihmistä. Heistä 25 miljoonaa on pakkotyössä ja 15 miljoonaa pakotettu avioliittoon.

Työhön pakotetuista 16 miljoonaa oli yksityisillä aloilla. Eniten heitä työskenteli kotitalouksissa, rakennustyömailla, teollisuudessa sekä maataloudessa.

Valtiot orjuuttivat neljä miljoonaa ihmistä ja seksityöläisiksi pakotettuja lasketaan olevan liki viisi miljoonaa.

Kaikkiaan 152 miljoonaa 5 - 17 vuotiasta lasta oli töissä opintojen sijasta. Heistä maataloudessa työskenteli 71 prosenttia ja teollisuudessa 12 prosenttia.

Tekijä (Heikki Jokinen - 12.09.2018) Tammikuussa 2015 Turkin metalliliitto Birleşik Metal-İş aloitti lakon 22 tehtaassa tukeakseen työehtosopimusneuvotteluja. Lakkoon olivat liittymässä vielä 20 muun yrityksen työntekijät.

Heti lakon alettua Turkin hallitus siirsi lakkoa 60 päivällä väittäen sen uhkaavan kansallista turvallisuutta. Käytännössä siirto oli kielto, sillä sen päätyttyä päätösvalta sopimuksesta siirtyy pois ammattiliitolta.

Tekijä (Heikki Jokinen - 12.09.2018) Afrikkalaisen kuningaskunta Lesothon ammattiliitot saavuttivat merkittävän voiton. Maan hallitus ilmoitti elokuussa nostavansa teollisuustyöntekijöiden vähimmäispalkan 74,60 eurosta 120,50 euroon kuussa.

Tämä on suunnilleen se summa, jonka kansainvälinen työjärjestö ILO laski olevan elämiseen riittävä palkka maassa. Lesothon tekstiiliteollisuus työllistää 40 000 työntekijää, joista suurin osa on naisia.

Yritykset kävivät heti vastaiskuun. Maan suurin alan yritys Nein Hshing Group ilmoitti, ettei se avaa syyskuussa uutta tehdastaan, ellei palkankorotusta peruta.

Tekijä (15.08.2018 - Heikki Jokinen) Maahanmuuttoon keskittyvien populistipuolueiden menestys Euroopassa nostaa työajan pidentämisen poliitikkojen asialistalle.

Itävallan uusi perinteisen oikeiston ja maahamuuttovastaisen uusoikeiston hallitus ajoi heinäkuussa läpi lain, joka pidentää mahdollisen työajan 12 tuntiin päivässä ja 60 tuntiin viikossa.

Laki herätti laajaa vastustusta, jopa maan piispojen kokous tuomitsi lakiehdotuksen. Pääkaupunki Wienissä peräti satatuhatta ihmistä kokoontui osoittamaan mieltään lakia vastaan. Ammattiliitot vaativat kansanäänestystä laista.

Tekijä (15.08.2018 - Heikki Jokinen) Ainakin 19 ihmistä kuoli ja 12 loukkaantui heinäkuussa kemian tehtaan räjähdyksessä Sichuanin maakunnassa Kiinassa. Tehdas oli aivan uusi, se aloitti toimintansa toukokuussa ilman vaadittavia palo- ja turvatarkastuksia.

Onnettomuus ei ole poikkeuksellinen. Elokuussa 2015 Tianjinissa kuoli 173 ihmistä kemian teollisuuden varaston palossa.

China Labour Bulletin on rekisteröinyt siitä lähtien 154 räjähdystä Kiinan työpaikoilla. Niistä kolmasosa tapahtui teollisuudessa ja 17 kemian tehtaissa.

Tekijä (15.08.2018 - Heikki Jokinen) Georgian puu- ja rakennusalan liitto sai kolmessa vuodessa lähes kaikki puualan työntekijät järjestäytymään. Vuonna 2014 liitolla ei ollut alalla yhtään jäsentä.

Liitto solmi puualalle työehtosopimuksen, joka nosti palkkoja 20 prosenttia, määritti vanhempainvapaan ja säänteli ylityötä, sanoo liiton puheenjohtaja Marina Kurtanidze. Liiton arvostus nousi ja nyt 95 prosenttia puualan työntekijöistä on järjestäytynyt.

Tekijä (11.07.2018 - Heikki Jokinen) Pitkään jatkunut kiista työehdoista Göteborgin satamassa johti erikoiseen lopputulokseen. Kolme ay-keskusjärjestöä ja työnantajat esittivät kesäkuussa lakko-oikeuden rajoittamista lailla. IF Metall ja GS tukevat esitystä.

Esityksen ydin on se, että työehtosopimuksen tehnyttä yritystä vastaan ei saa käynnistää työtaistelutoimia muutoin kuin työehtosopimuksen solmimista varten.

Poliittiset lakot, myötätuntolakot ja toimet maksamattomien palkkojen vuoksi ovat edelleen sallittuja. Mitään liittojen toimia työehtosopimuksen saavuttamiseksi ei rajoiteta.

Vuonna 1972 osa satamatyöläisistä erosi kuljetustyöväen Transport-liitosta ja perusti Hamnarbetarförbundet-liiton. Enemmistö Göteborgin sataman konttisataman työntekijöistä kuuluu siihen.

He olivat tyytymättömiä sataman työoloihin ja järjestivät kesällä 2016 lakon sekä ylityökiellon. Työnantaja oli neuvotteluhaluton ja vastasi työsululla sekä erottamisilla.

Tekijä (11.07.2018 - Heikki Jokinen) Maataloustyö on usein raskasta, mutta miehitetyssä Palestiinassa se on vaarallista. Israelin laittomien siirtokuntien asukkaat hyökkäävät usein maatyöläisten kimpuun.

Siirtokuntalaiset muun muassa tuhosivat hiljan 200 oliivipuuta Betlehemin lähellä, kivittivät pellolla työskenteleviä Ramallahin lähellä ja mursivat kepeillä 64-vuotiaan viljelijän leuan Nablusissa.

Israelin miehitysjoukot puuttuvat harvoin tähän väkivaltaan. Ne suojelevat sen sijaan siirtokuntalaisia ja osallistuvat itsekin viljelysmaiden tuhoamiseen ja takavarikointiin.

Kesäkuussa armeijan panssarivaunut tuhosivat sotaharjoituksillaan viljapellon Aqrabassa ja veivät oliivinviljelijöiden sadon ennen sen myyntiä Hebronin lähellä.