Arkisto


Tekijä (14.02.2018 - Heikki Jokinen) Huhtikuussa 2013 kahdeksankerroksinen Rana Plaza -rakennus romahti Bangladeshin pääkaupunki Dhakassa. Katastrofissa tuhoutui viisi tekstiilitehdasta ja kuoli yli 1 100 työntekijää.

Onnettomuuden syitä olivat täydellinen piittaamattomuus rakentamisen ja työturvallisuuden perusvaatimuksista. Samat vaarat toistuivat maan muissakin tekstiilitehtaissa.

Ammattiliitot aloittivat ripeästi toimet työsuojelun parantamiseksi. Kuusi viikkoa romahduksen jälkeen solmittiin Bangladeshin vaatetehtaiden palo- ja rakennusturvallisuussopimus.

Siinä yli 200 vaatealan yritystä sitoutui parantamaan alan työsuojelua. Mukana oli laajasti tunnettuja vaatemerkkejä ja -tuottajia, kuten Adidas, Benetton, Espirit, Helly Hansen ja H&M tai suomalaiset Lindex ja Reima.

Tekijä (14.02.2018 - Heikki Jokinen) Itäisen Saksan viiden osavaltion puuseppien työehtosopimus nostaa alkupalkkoja kahdessa vuodessa 15,5 prosenttia. IG Metall -liiton sopimus kattaa 32 000 puuseppää.

Neuvotteluja johtanut liiton sopimussihteeri Bodo Grzonka sanoo, että puusepän ammatista tulee näillä korotuksilla jälleen houkutteleva ja tulevaisuuteen suuntautuva.

Sekä työnantajat että IG Metall odottavat korkeamman palkan houkuttelevan alalle nuoria ihmisiä. Oppisopimuskoulutettavienkin korvauksia nostettiin 116 eurolla kuukaudessa.

Tekijä (14.02.2018 - Heikki Jokinen) IF Metall -liiton Tukholman läänin piirijärjestö sai Euroopan sosiaalirahastolta 3,7 miljoonaa euroa tukea Kestävä autoala -hankkeeseensa. Hankkeen tarkoitus on vahvistaa työntekijöiden osaamista niin työmarkkinoilla kuin yhteiskunnassakin.

Mukana on alan yrityksiä, joita autetaan kohtaamaan tulevaisuus parantamalla työnjohtoa, työympäristöä ja tasa-arvon toteutumista. Tavoite on rakentaa kestävä työelämä kaikille yrityksissä työskenteleville.

Tekijä (17.01.2018 - Heikki Jokinen) Saksan ammattiliitot valmistautuvat ensi kevään yritysneuvostovaaleihin. Työntekijöiden osallistumis- ja tiedonsaantioikeuden takaavat neuvostot ovat keskeinen osa Saksan työmarkkinamallia ja liittojen toimintaa työpaikoilla.

Yli viiden työntekijän yrityksiin on lakisääteinen oikeus perustaa työntekijöitä edustava yritysneuvosto. Ne valitaan vaaleilla joka neljäs vuosi. Seuraavat vaalit ajoittuvat kevääseen 2018.

Yrityksessä neuvosto valvoo lakien sekä työehtosopimusten noudattamista. Tätä varten sillä on oikeus saada laajasti tietoa yrityksen taloudesta, tilauskannasta, isoista organisaatiomuutoksista sekä työntekijöitä koskevista suunnitelmista.

Tekijä (17.01.2018 - Heikki Jokinen) Kaksi kolmasosaa Britannian nollasopimuksilla työskentelevistä haluaa työn, jossa on taatut tunnit. Asiaa selvitti keskusjärjestö TUC kyselytutkimuksella. Yksi neljästä piti nollasopimusta tilanteeseensa sopivana.

Nollasopimuslaiset jäävät paitsi useista eduista. Vain 12 prosenttia sai sairausajan palkkaa ja 43 prosenttia jäi ilman lomakorvausta. Puolella ei ollut kirjallista työsopimusta.

Kolmelle neljästä on tarjottu työvuoroja alle 24 tunnin varoajalla ja puolelta työvuoroja on siirretty tai peruutettu vajaa vuorokausi ennen sovittua vuoroa.

Tekijä (17.01.2018 - Heikki Jokinen) Lämmönvaihtimia valmistava Tranter siirtää osan tuotantoaan takaisin Intiasta Ruotsiin.

Yhtiön Vänersborgin tehtaalle siirtyy metalliosien puristamista ja siitä selvitään jo käytössä olevilla koneilla. Tehtaan ammattioaston varapuheenjohtaja Helena Elf arvioi, että väkeä palkataan lisää ja koneita aletaan käyttää kolmessa vuorossa.

SAK (11.12.2017 - Heikki Jokinen) Lakisääteinen vähimmäispalkka ei vielä takaa, että sitä noudatetaan. Britannian hallitus julkisti joulukuussa luettelon 260 yrityksestä, jotka maksoivat työntekijöilleen palkkaa vähemmän kuin laki sallii.

Britannian konservatiivihallitus julkisti jälleen luettelon yrityksistä, joiden on havaittu maksavan työntekijöilleen alle lakisääteisen vähimmäispalkan.

Joulukuun luettelossa on mukana 260 yritystä osoitteineen. Niistä kerrotaan  lisäksi tarkka summa, joka työntekijöiden palkoista puuttuu sekä alipalkattujen työntekijöiden määrä.

Hallitus aloitti tämän "name and shame" -käytännön vuonna 2013. Luettelon julkaisee elinkeino-, energia- ja teollisuusstrategiaministeriö.

Ahjo (23.11.2017 - Heikki Jokinen) Sveitsin lääketeollisuuden voitto jokaista kokoaikaista työntekijäänsä kohti oli 313 700 euroa viime vuonna. Kelloteollisuudessa luku oli 68 000 euroa ja kemianteollisuudessa 62 900 euroa.

Jokaista koneenrakentajaa sekä autoteollisuuden työntekijää kohti kohti yhtiöt tekivät voittoa 22 400 euroa. Elektroniikkateollisuuden työntekijä kartutti yhtiön voittoa 19 000 euroa.

Särmä (23.11.2017 - Heikki Jokinen) Ruotsin puuliitto GS arvostelee ruotsalaisia metsäyrityksiä hampaattomuudesta ihmisoikeuksiin kuuluvien ay-oikeuksien puolustamisessa FSC-sertifinoinnissa.

Kansainvälisellä FSC-sertifioinnilla tavoitellaan metsänhoidon sosiaalista vastuullisuutta ja ympäristön parempaa huomioimista. Suomessa on 1,3 miljoonaa hehtaaria FSC-sertifioitua metsää ja koko maailmassa 199 miljoonaa hehtaaria 84 maassa.

Sertifiointisäännöt velvoittavat metsäyhtiöt noudattamaan Kansainvälisen työjärjestö ILO:n kahdeksaa keskeistä yleissopimusta muun muassa oikeudesta järjestäytymiseen sekä sopimiseen työehdoista. Ammattiliittojen mielestä näiden oikeuksien tulisi päteä senkin jälkeen, kun puu on kaadettu.

Ahjo (23.11.2017 - Heikki Jokinen) Työnantajat haluavat Ruotsissa irrottaa työsuojeluvaltuutetut ammattiliittojen toiminnasta. IF Metallin sopimussihteeri Veli-Pekka Säikkälä tyrmää ajatuksen. Miksi tuhota toimiva järjestelmä, hän kysyy.

Työnantajajärjestö Svenskt Näringsliv esittää, että ammattiliittojen osallistuminen työsuojeluvaltuutettujen valintaan työpaikoilla tulisi lopettaa ja laista tulee poistaa vaatimus siitä, että tietyn kokoisilla työpaikoilla on oltava työsuojeluvaltuutettu.

Työnantajien mielestä lakiin riittäisi maininta siitä, että "työsuojeluvaltuutettu tulee nimetä jos työolosuhteet vaativat sitä".