Arkisto


Särmä (28.09.2017 - Heikki Jokinen) Kaksi eteläkorealaisen Busan-Gyeongnamin raviradan hevostenhoitajaa teki kesällä itsemurhan rankkojen työolosuhteiden vuoksi. Jälkimmäinen tapaus sattui kaksi päivää sen jälkeen kun ammattiliiton ja raviradan johdon neuvottelut olivat päättyneet tuloksettomina.

Korealaisen Labor Today -sivuston mukaan tämä oli yksi syy, miksi tilapäissopimuksilla työskentelevä Lee Hyun-joon ajautui itsemurhaan. Hän ei uskonut enää näkevänsä työolojen parantuvan.

Särmä (28.09.2017 - Heikki Jokinen) Metsätyö, maataloustyö ja kalastus ovat vaarallisimmat ammatit, selvitti Australian valtiollinen työsuojeluelin Safe Work Australia. Vuonna 2015 näillä aloilla sattui 52 kuolemantapausta.

Seuraavaksi vaarallisin ala oli liikenne, posti ja varastotyö 40:llä työstä johtuneella kuolemalla. Kolmantena oli rakennustyö, jossa kuoli 33 ihmistä.

SAK (26.09.2017 - Heikki Jokinen) Ruotsin hallitus haluaa palauttaa verovähennysoikeuden ammattiliittojen jäsenmaksuille. Verovähennysoikeuden poisti porvarihallitus vuonna 2008.

Hallitus korostaa, että Ruotsin työmarkkinamalli perustuu vahvojen osapuolten yhteiseen sopimiseen ja vastuun kantamiseen. Siksi on syytä tukea työntekijöiden ja -antajien järjestäytymistä.

– Ruotsin on kilpailtava tiedolla ja osaamisella, ei matalilla palkoilla, valtiovarainministeri Magdalena Andersson sanoo hallituksen tiedotteessa.

Teollisuusliitto (22.09.2017 - Heikki Jokinen) Ruotsissa on virinnyt keskustelu teollisuuden työntekijöiden ja toimihenkilöiden liittojen mahdolllisesta yhdistämisestä. Aloitteen takana on metalliliitto IF Metallin puheenjohtaja Marie Nilsson.

Ensimmäisessä puheessaan IF Metallin kongressille toukokuussa uusi puheenjohtaja Nilsson nosti keskusteluun ajatuksen, että yhdellä työpaikalla olisi vain yksi ammattiliitto.

Tekninen kehitys on pyyhkinyt pois jaon työntekijä- ja toimihenkilöammatteihin, hän sanoi.

Ahjo (21.09.2017 - Heikki Jokinen) Teollisuus kuten koko maailmakin kokee mittavia muutoksia kehittyvän tietotekniikan, tietoverkkojen ja robotisaation myötä. Ammattiliitot pohtivat samaa kuin niiden jäsenetkin: mitä se vaikuttaa työpaikkoihin?

Tanskan metalliliitolla on asiasta tuoretta tietoa. Se kysyi luottamusmiehiltään uuden tekniikan käyttöönoton vaikutusta työllisyyteen.

Tulos oli selkeä: 55 prosentissa niistä yrityksistä, joissa oli suuressa määrin otettu käyttöön uutta tekniikkaa, oli vuoden aikana lisätty työpaikkoja. Yrityksissä, joissa uutta tekniikkaa ei ollut otettu käyttöön, vain 32 prosenttia oli lisännyt työntekijöitään.

Ahjo (21.09.2017 - Heikki Jokinen) Los Mineros -liiton lakko kolmella Grupo Mexicon kaivoksella Meksikossa täytti kymmenen vuotta. Kaivoksilla oli pahoja pulmia työturvallisuudessa ja kesällä 2007 liitto alkoi vaatia lakolla selvitystä työtapaturmiin ja toimia niiden vähentämiseksi.

Yhtiö kieltäytyi. Se hankki uutta työvoimaa ja määräsi heidän työehdoistaan työnantajia tottelevan, työntekijöitä edustamattoman liiton kanssa. Ympäristöongelmat ja työtapaturmat jatkuivat.

Ahjo (21.09.2017 - Heikki Jokinen) Brasilian parlamentti hyväksyi kesällä uuden, ammattiliittojen vastustaman työlain. Laki leikkaa liittojen toimintamahdollisuuksia ja tuloja. Se sallii työnantajan ja työntekijän sopivan suoraan, työehtosopimuksesta huolimatta, työehdoista kuten palkasta ja työajasta.

Ahjo (21.09.2017 - Heikki Jokinen) Sambian kaivostyöläisten liiton puheenjohtaja Nkole Chishimba syyttää Mopanin kuparikaivosyhtiön kiristävän hallitusta 4 700 työpaikalla. Alueen energiayhtiö korotti taksojaan 30 prosentilla ja kaivosyhtiö kieltäytyi maksamasta.

SAK (11.09.2017 - Heikki Jokinen) Presidentti Emmanuel Macronin ajama Ranskan työlakien muuttaminen nostattaa vastarintaa. Keskeisinä tavoitteina on tehdä yrityksille helpommaksi erottaa työntekijöitä ja sopia työehdoista osin ohi ammattiliittojen.

Lakipaketin investointipankkiirina työskennellyt Macron sanoo parantavan työllisyyttä Ranskassa.

Esitys asettaa katon korvauksille, jotka työnantajan on maksettava laittomista erottamisista. Yläraja määräytyisi työsuhteen pituuden mukaan kolmesta 20 kuukauden palkkaan. Nyt alaraja on kuusi kuukautta.

Ahjo (31.08.2017 - Heikki Jokinen) Ruotsalaiset ammattiliitot toimivat aktiivisesti työpaikoilla rasismia vastaan. Näin tekee myös IF Metall.

Rasismi asettaa ihmiset työpaikoilla toisiaan vastaan. Se on vastakohta solidaarisuudelle ja samassa asemassa olevien etujen yhdessä puolustamiselle, jotka ovat ammattiliittojen ja niiden menestymisen ydintä.

Työ syrjintää vastaan ei ole uutta Ruotsin ammattiliitoille. Ruotsin metalliliitto järjesti ensimmäisen kurssin suomalaisille jäsenilleen vuonna 1966. Liiton jäsenten yhteenkuuluvuuden korostaminen taustasta riippumatta on pysyvästi liiton asialistalla.

Nyt IF Metall tehostaa toimintaansa työpaikkojen taukotilojen rasistia puheita vastaan.