Tekijä (14.02.2018 - Heikki Jokinen) Huhtikuussa 2013 kahdeksankerroksinen Rana Plaza -rakennus romahti Bangladeshin pääkaupunki Dhakassa. Katastrofissa tuhoutui viisi tekstiilitehdasta ja kuoli yli 1 100 työntekijää.
Onnettomuuden syitä olivat täydellinen piittaamattomuus rakentamisen ja työturvallisuuden perusvaatimuksista. Samat vaarat toistuivat maan muissakin tekstiilitehtaissa.
Ammattiliitot aloittivat ripeästi toimet työsuojelun parantamiseksi. Kuusi viikkoa romahduksen jälkeen solmittiin Bangladeshin vaatetehtaiden palo- ja rakennusturvallisuussopimus.
Siinä yli 200 vaatealan yritystä sitoutui parantamaan alan työsuojelua. Mukana oli laajasti tunnettuja vaatemerkkejä ja -tuottajia, kuten Adidas, Benetton, Espirit, Helly Hansen ja H&M tai suomalaiset Lindex ja Reima.
Sopimuksen ajoivat läpi teollisuustyöntekijöiden maailmanjärjestö IndustriALL Global Union ja yksityisen palvelusektorin maailmanjärjestö UNI Global Union. Teollisuusliitto on molempien jäsen.
Laillisesti sitova sopimus määräsi muun muassa riippumattomista tehtaiden tarkistuksista, korvauksista, työturvallisuuskoulutuksesta sekä uskottavasta valitusten käsittelystä.
Lokakuuhun 2017 mennessä on tutkittu yli 1 900 tehdasta, joissa havaittiin 129 808 vaaraa työturvallisuudelle.
Ensimmäiset tulokset olivat hälyttäviä. Varauloskäynti oli turvaton 97 prosentissa tehtaita ja 90 prosentilla oli puutteelliset palohälytysjärjestelmät. Sähkökaapelit olivat suojaamattomia 74 prosentissa tehtaita ja 70 prosentissa tehtaita rakenteiden kestäminen oli epävarmaa.
Merkittävä osa puutteista on saatu korjatuiksi ja joitakin vaarallisimpia tehtaita on suljettu kokonaan. Sopimusta jatkettiin viime kesänä kolmella vuodella.
Tammikuussa ay-liikkeen maailmanjärjestöt uutisoivat, että nimeämätön kansainvälinen vaatevalmistaja maksaa sovittelun tuloksena 1,6 miljoonaa euroa bangladeshiläisille tehtaille työturvallisuuspuutteiden korjaamiseksi.
Samalla yritys maksaa 242 000 euroa maailmanjärjestöille niiden työhön teollisuuden alihankintaketjujen työntekijöiden olojen parantamiseksi.
Maailmanjärjestöt ajoivat kannetta koska vaatevalmistaja oli käyttänyt tehtaita, joissa ei korjattu havaittuja puutteita. Näin se aiheutti vaaran tuhansille työntekijöille.
Onko työsuojelun parantaminen vaarantanut Bangladeshille tärkeän tekstiiliteollisuuden? Ei, alan kasvu on ollut hyvin nopeaa sopimuksen solmimisen jälkeenkin.