Tekijä (15.05.2019 - Heikki Jokinen) Suomen edustajat EU-parlamenttiin valitaan vaaleissa toukokuun 26. päivänä. Palkansaajien kannalta ei ole yhdentekevää, keitä parlamentissa istuu.

Työelämän kysymykset olivat vahvasti kautensa päättäneen europarlamentin asialistalla, ja niin ovat seuraavankin. Euroopan tason säädöksillä ei välttämättä ole suoraa vaikutusta Suomeen, jossa työelämän lakien turva on usein parempi.

Mutta ei aina: esimerkiksi EU-parlamentin kannattama työolodirektiivi antaisi nollasopimuksilla työskenteleville osin paremman aseman kuin Juha Sipilän jo autuaasti poisnukkuneen hallituksen läpi ajama Suomen laki. EU-direktiivi tosin muuttui hiukan jäsenmaiden käsittelyssä.

Tekijä (15.05.2019 - Heikki Jokinen) Työnantajan taipumattomuus johti sitkeään lakkoon työkäsineitä valmistavassa ATG-tehtaassa Colombossa Sri Lankassa. Viime syyskuussa tehtaan ammattiosasto laittoi ilmoitustaululle tiedotteita verenluovutuskampanjasta, jonka liitto järjesti yhdessä terveysministerin kanssa.

Tehtaan johto antoi tästä julkeudesta varoituksen 30:lle työntekijälle ja ryhtyi kuritoimiin seitsemää ay-aktiivia kohtaan. Johto syrji eri tavoin ay-aktiiveja ja lopulta erotti viisi ammattiosaston vetäjää tammikuussa.

Tekijä (15.05.2019 - Heikki Jokinen) Maailman suurimpiin hedelmäyrityksiin lukeutuva Fyffes menetti Ethical Trade Initiative ETI:n jäsenyyden maaliskuussa. Syy on työntekijöiden järjestäytymisoikeuden loukkaus Hondurasissa.

Ammattiliiton jäseniä ei otettu töihin uudelle satokaudelle ja järjestäytymistä hankaloitettiin eri keinoin. Yhtiötä oltiin jo erottamassa ETI:stä tammikuussa, mutta se lupasi lopettaa syrjinnän. Näin ei tapahtunut vaan vanha meno jatkui.

Tekijä (17.04.2019 - Heikki Jokinen) Ruotsin teollisuuden ammattiliitto IF Metallin liittokokous asetti vuonna 1995 työehtosopimusneuvotteluissa etusijalle jäsenten työajan lyhentämisen.

Saman vuoden neuvotteluissa saatiinkin 12 minuutin työajan lyhennys viikossa. Se vastasi yhtä työpäivää vähemmän koko sopimuskaudella.

- Muistan kuinka pettyneitä monet olivat, 12 minuuttia tuntui niin mitättömältä, sanoo IF Metallin sopimussihteeri Veli-Pekka Säikkälä.

Mutta vuosien mittaan keskeisissä sopimuksissa on edistytty askel kerrallaan. Vuonna 2017 liitto saavutti 115 000 jäsenen teknologiateollisuuden sopimuksessa tavoitteensa sadan tunnin vuosityöajan lyhennyksestä.

Tekijä (17.04.2019 - Heikki Jokinen) Liikevaihtonsa hienoisesta laskemisesta huolimatta Audi maksaa edelleen tuntuvan vuosibonuksen Brysselin tehtaansa työntekijöille. Viime vuodelta kukin saa bonusta 3 610 euroa. Vuotta aiemmin summa oli 3 797 euroa.

Audilla on ollut bonusohjelma vuodesta 2011. Saksan tehtailla se tuotti yhtiön 60 000 työntekijälle tänä vuonna 3 630 euroa ja vuotta aiemmin 4 770 euroa.

Tekijä (17.04.2019 - Heikki Jokinen) Jopa 11 600 tekstiilityöläistä menetti työnsä vaadittuaan palkankorotusta, Bangladeshin ammattiliitot arvioivat. Joulu- ja tammikuussa noin 50 000 työntekijää vaati lakoilla ja mielenosoituksilla nykyisen 83 euron vähimmäispalkan korottamista.

Poliisi hyökkäsi pääkaupunki Dhakassa mielenosoittajien kimppuun, jolloin yksi ihminen kuoli ja noin 50 loukkaantui. Noin 70 työläistä pidätettiin. Satakunta tehdasta ryhtyi laajoihin erottamisiin.

Tekijä (05.04.2019 - Heikki Jokinen) Itäisen Euroopan tuoreet työehtosopimukset kaventavat maanosamme palkkaeroja. Läntisen Euroopankin ammattiliitot ovat solmineet hyviä sopimuksia.

Unkarissa ruotsalaisomisteisen Autoliv-autonosatehtaan maaliskuinen sopimus nostaa palkkoja 16 prosenttia. Sopimukseen sisältyy 13:nnen kuun palkka sekä parempi bonusjärjestelmä. Ruotsin IF Metall -liitto tuki sopimusneuvotteluja olemalla yhteydessä tehtaan paikalliseen, alkujaan ay-vastaiseen johtoon.

Hankook Dunaujváros -autonrengastehtaassa Unkarissa solmittiin maaliskuussa 13,6 prosentin korotuksista. 1 700 työntekijän lakolla syntynyt sopimus sisältää lisäksi parannuksia bonusjärjestelmään.

Tekijä (29.03.2019 - Heikki Jokinen) Saksassa vuosi on käynnistynyt monien teollisuusalojen reiluilla palkankorotuksilla. Länsi-Saksan tekstiiliteollisuuden satatuhatta työntekijää saavat IG Metall -liiton helmikuussa solmimalla työehtosopimuksella 4,9 prosentin palkankorotukset.

Kaksivuotinen sopimus nostaa palkkoja elokuussa 2,6 prosenttia ja ensi vuoden syyskuussa 2,3 prosenttia. Lomarahoja nostetaan vastaavilla prosenteilla. Helmi-elokuun korotus katetaan kaikille maksettavalla 340 euron kertakorvauksella.

Oppisopimustyöntekijät saavat 170 euron kertakorvauksen sekä 30 euron korotuksen jokaista sopimusvuottaan kohti.

Tekijä (13.03.2019 - Heikki Jokinen) Laki ylityöstä on Yhdysvalloissa erikoinen: iso osa maataloustyöstä jää sen ulkopuolelle. Lain poikkeukset poistavat velvoitteen maksaa ylityökorvausta ja vähimmäispalkkaa muun muassa maatalouden kausiluonteisesta työstä, vuokratyöstä, pienillä maatiloilla ja eräille alle 16-vuotiaille.

Laki säädettiin vuonna 1938, jolloin maataloustyöntekijät olivat valtaosaltaan mustia. Lailla taattiin se tuolloinen itsestäänselvyys, että mustille ei makseta samaa palkkaa kuin valkoisille. Laki on silti edelleen osin voimassa, mutta nyt maataloustyöntekijät ovat latinosiirtolaisia.

Maatyöntekijöiden United Farm Workers -liitto kamppailee tiukasti rasistista lakia vastaan. Vuonna 2016 se onnistukin saamaan Kaliforniaan osavaltion lain, joka takaa maatyöläisillekin oikeuden ylityökorvaukseen. Se tuli voimaan tämän vuoden alusta.

Tekijä (13.03.2019 - Heikki Jokinen) Kaivostyö on parhaiten palkattu työläisammatti ja heti perässä seuraavat rakennustyöläiset, kertoo Ruotsin ay-keskusjärjestö LO:n palkkaraportti. Kaivostyöläisten keskipalkka toissa vuonna oli 3 080 euroa kuussa ja rakennustyöläisten 3 000 euroa.

Seuraaviksi sijoittuivat energia- ja ympäristöala, 2 880 euroa, tukkukauppa 2 730 euroa ja tehdasteollisuus 2 680 euroa.

Matalimmat sektorikohtaiset palkat löytyvät naisvaltaisilta aloilta. Vähiten maksetaan lastenhoidon työntekijöille, 2 200 euroa kuussa. Naisten ja miesten palkkaero näkyy samoissakin töissä, mutta on hiukan kutistunut viime vuosina.