Tekijä (13.11.2019 - Heikki Jokinen) Suomessa moni pyrkii työehtosopimuksissa kohti Ruotsin mallia. Siinä teollisuuden liittojen sopimukset asettavat palkankorotuksille rajat, joissa muutkin pysyvät. Ruotsissa on kuitenkin alettu pyristellä irti tästä mallista.

Työehtosopimuskierroksen pohjan luo vuonna 1997 solmittu industriavtal eli teollisuussopimus. Siinä ovat mukana puu- ja graafisen alan GS, elintarviketyöläiset, teollisuusliitto IF Metall, insinöörien liitto sekä teollisuuden toimihenkilöiden Unionen.

Tämä Facken inom industrin -yhteenliittymä määrittää käytännössä Ruotsin palkankorotukset. Linjaus tunnetaan nimellä märket.

Tekijä (16.10.2019 - Heikki Jokinen) Suomenkin media tulvii uutisia brexitistä eli Britannian erosta Euroopan unionista, mutta hyvin vähän siitä, miten maan ammattiliitot näkevät asian. Niillä on kuitenkin omat, palkansaajien puolustamiseen perustuvat kantansa.

Ammattiliittojen keskusjärjestö TUC selvitti, että kansanäänestyksessä enemmistö työssä käyvistä briteistä äänesti unionissa pysymisen puolesta. Järjestäytyneistä työntekijöistä näin teki kuusi kymmenestä.

Kongressissaan vuonna 2017 TUC kirjasi kolme asiaa, jotka erosopimuksen on katettava. Se edellytti työntekijöiden oikeuksien säilyttämistä ja pysymistä vähintään EU-tasolla, tullittoman ja esteettömän kaupankäynnin takaamista sekä Gibraltarin ja Pohjois-Irlannin kaupan ja elinkeinojen suojaamista uusia rajoja luomatta.

Tekijä (16.10.2019 - Heikki Jokinen) Vähemmän kuin joka kolmas tanskalainen puhuu työtovereilleen palkastaan, kertoo insinööriliitto IDA:n tilaama tuore tutkimus.

Tästä hyötyy kuitenkin vain työnantaja. Liiton kokemus on, että palkat ovat paremmat siellä, missä niistä puhutaan avoimesti. Tällöin työnantajan on perusteltava palkkaerot.

Palkat ovat puheenaiheena liki suurempi tabu työpaikoilla kuin seksi, sanoo antropologi Bjarke Oxlund A4 Arbejdsliv -lehdelle.

Tekijä (16.10.2019 - Heikki Jokinen) Työehtosopimuksia syntyy Saksassa jatkuvasti. IG BCE -liiton läntisten osavaltioiden hienokeramiikan 20 000 työntekijän sopimus nostaa palkkoja 4,8 prosenttia. Syksyn korotus on 3,1 prosenttia, ensi vuoden joulukuussa vielä 1,7 prosenttia. Yrityksen tuloksesta riippuen maksetaan lisäksi 200 - 300 euron kertakorvaus.

Kenkä- ja urheiluvaateteollisuudessa palkat nousevat 26 kuukauden sopimuksella keskimäärin 5 prosenttia. Reiluin nousu kohdistuu pienimpiin palkkoihin.

Puusepänteollisuudessa palkat nousivat elokuussa IG Metallin sopimuksella 2,9 prosenttia. Lokakuussa 2020 tulee vielä 2 prosentin korotus.