Tekijä (18.08.2021 - Heikki Jokinen) Miltä työehdoista sopimisen suunta näyttää maailmalla? Suora vertailu eri maiden välillä on vaikeaa. Kunkin maan työehtosopimusjärjestelmä on kokonaisuus, jota ei voi siirtää paloina maasta toiseen.

Saksan sopimusjärjestelmä on erittäin hajautettu, työehtosopimuksia on 80 000. Jokaisessa osavaltiossa tehdään omat sopimukset ja yritykset liittyvät niihin usein erikseen.

Työehtosopimukset kattavat Saksassa puolet työntekijöistä. Vielä 20 vuotta sitten kattavuus oli kaksi kolmasosaa. Sopimuksia noudattavilla yrityksillä on selkeästi paremmat edut työntekijöilleen.

Suomalainen UPM ilmoitti joulukuussa 2012 irtautuvansa Saksan paperiteollisuuden työehtosopimuksesta. Liitoille se ei käynyt ja työntekijät järjestivät varoituslakkoja. UPM joutui perumaan puheensa ja pysymään työehtosopimuksessa.

Tekijä (18.08.2021 - Heikki Jokinen) Puolet EU-maista sallii säädetyn vähimmäispalkan leikkaamisen, selvitti Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC.

Yleisintä tämä on nuorilla: yhdeksän EU-maata sallii alle 21-vuotiaille maksettavan alle vähimmäispalkan, aina Alankomaiden 70 prosentin vähennykseen asti.

Alankomaissa 18-vuotias saattaa ansaita vuodessa vain 10 917 euroa 21 835 euron vähimmäispalkan sijasta. Lomarahat eivät ole mukana summissa.

Tekijä (18.08.2021 - Heikki Jokinen) Paavi Franciscus asettui jälleen tukemaan ammattiliittoja tervehdyksessään Kansainvälisen työjärjestö ILO:n vuosikokoukselle juhannuksen alla.

"Etsikäämme ratkaisuja, jotka auttavat meitä rakentamaan työn uuden tulevaisuuden, joka perustuu säädyllisiin ja arvokkaisiin työoloihin, jotka pohjautuvat työehtoneuvotteluihin", Franciscus viitoitti tietä pandemian jälkeiseen aikaan.

Hän sanoi, että nykytilanne muistuttaa vuotta 1931, jolloin suuren laman aikaan hänen edeltäjänsä Pius XI "tuomitsi työntekijöiden ja yritysten epätasapainon räikeänä epäoikeudenmukaisuutena, joka antoi pääomalle vapaat kädet ja keinot".

Tekijä (14.07.2021 - Heikki Jokinen) Laajat lakot ovat jatkuneet Kolumbiassa jo huhtikuun lopulta. Maan hallinto vastasi niihin rajulla väkivallalla ja olot maassa ovat muuttuneet sekaviksi.

Lakot käynnisti oikeistopresidentti Iván Duquen esittämien elintarvikkeiden veronkorotusten vastustus. Turhautuminen maan oloihin oli kuitenkin kytenyt jo pitkään ja lakkoliikehdintä sai sen purkautumaan. Ammattiliittojen lakkoihin liittyi maan köyhtynyttä keskiluokkaa sekä muita kansalaisjärjestöjä.

Taustalla on maan yhä syvenevä eriarvoisuus. Maan tilastokeskus Danen mukaan vuonna 2020 köyhyydessä eli 43 prosenttia kansasta. Vuotta aiemmin luku oli 36 prosenttia. Maailman ammattiliittojen keskusjärjestö ITUC luokittelee Kolumbian maailman kymmenen työntekijälle huonoimman maan joukkoon.