Tekijä (13.11.2019 - Heikki Jokinen) Suomessa moni pyrkii työehtosopimuksissa kohti Ruotsin mallia. Siinä teollisuuden liittojen sopimukset asettavat palkankorotuksille rajat, joissa muutkin pysyvät. Ruotsissa on kuitenkin alettu pyristellä irti tästä mallista.

Työehtosopimuskierroksen pohjan luo vuonna 1997 solmittu industriavtal eli teollisuussopimus. Siinä ovat mukana puu- ja graafisen alan GS, elintarviketyöläiset, teollisuusliitto IF Metall, insinöörien liitto sekä teollisuuden toimihenkilöiden Unionen.

Tämä Facken inom industrin -yhteenliittymä määrittää käytännössä Ruotsin palkankorotukset. Linjaus tunnetaan nimellä märket.

Tekijä (30.10.2019 - Heikki Jokinen) Aave kummittelee Euroopassa - lakisääteisen vähimmäispalkan aave. Euroopan unionin komission tuleva puheenjohtaja Ursula von der Leyen lupasi esitellä komissionsa sadan ensimmäisen päivän aikana ehdotuksen vähimmäispalkasta EU:ssa.

Henkilövalinnoissa kompastellut komissio päässee aloittamaan työnsä tammikuussa. Ehdotuksia kuulemme ehkä maalis-huhtikuussa.

Keskustelua EU:n vähimmäispalkasta on käyty jo pitkään, sanoo Teollisuusliiton kansainvälisen edunvalvonnan erityisasiantuntija Arto Helenius. Tukea ajatus saa lähinnä Itä- ja Etelä-Euroopasta. Suomessa ja muualla pohjoismaissa näkemys on selvä.

Tekijä (16.10.2019 - Heikki Jokinen) Suomenkin media tulvii uutisia brexitistä eli Britannian erosta Euroopan unionista, mutta hyvin vähän siitä, miten maan ammattiliitot näkevät asian. Niillä on kuitenkin omat, palkansaajien puolustamiseen perustuvat kantansa.

Ammattiliittojen keskusjärjestö TUC selvitti, että kansanäänestyksessä enemmistö työssä käyvistä briteistä äänesti unionissa pysymisen puolesta. Järjestäytyneistä työntekijöistä näin teki kuusi kymmenestä.

Kongressissaan vuonna 2017 TUC kirjasi kolme asiaa, jotka erosopimuksen on katettava. Se edellytti työntekijöiden oikeuksien säilyttämistä ja pysymistä vähintään EU-tasolla, tullittoman ja esteettömän kaupankäynnin takaamista sekä Gibraltarin ja Pohjois-Irlannin kaupan ja elinkeinojen suojaamista uusia rajoja luomatta.

Tekijä (16.10.2019 - Heikki Jokinen) Vähemmän kuin joka kolmas tanskalainen puhuu työtovereilleen palkastaan, kertoo insinööriliitto IDA:n tilaama tuore tutkimus.

Tästä hyötyy kuitenkin vain työnantaja. Liiton kokemus on, että palkat ovat paremmat siellä, missä niistä puhutaan avoimesti. Tällöin työnantajan on perusteltava palkkaerot.

Palkat ovat puheenaiheena liki suurempi tabu työpaikoilla kuin seksi, sanoo antropologi Bjarke Oxlund A4 Arbejdsliv -lehdelle.