Tekijä (14.06.2023 - Heikki Jokinen) Presidentti Macronin esitys eläkeiän nostamisesta 62 vuodesta 64 vuoteen synnytti pitkän ja laajan mielenosoitusten aallon Ranskassa. Sadattuhannet marssivat esitystä vastaan.

Lopulta esitys hyväksyttiin. Sen tuki parlamentissa kuitenkin hupeni vähitellen. Presidentti käytti lain sallimaa, harvoin käytettyä tapaa ohittaa parlamentti päätöksenteossa.

Muutos ei tunnu eurooppalaisittain rajulta. EU-maissa 65 vuotta on yleinen eläkeikä. Moni maa on kuitenkin nostanut tätä 67 vuoteen tai jo päättänyt tulevasta nostosta. Me ihmiset elämme kaikkialla yhä pidempään.

Mekaaninen eläkeikään tuijottaminen ei ole koko totuus. Oleellista on, kauanko eläkkeellä ehtii olla ja onko silloin vielä terve. Etelä-Afrikassa miesten keskimääräinen eläkkeelle siirtymisen ikä on 60, mutta odotettavissa oleva elinikä 62,2 vuotta.

Tekijä (14.06.2023 - Heikki Jokinen) Saksan ay-liikettä lähellä oleva WSI-tutkimuslaitos vertasi työehtosopimusta noudattavia yrityksiä sitä ilman toimiviin. Jälkimmäisissä ansiot ovat keskimäärin 11 prosenttia pienemmät ja työaika 54 minuuttia enemmän viikossa.

Vuonna 2000 työehtosopimus kattoi 68 prosenttia Saksan yritysten työntekijöistä, vuonna 2021 vain 52 prosenttia. Vähiten sopimuksia on maan itäosissa.

Niissä palkanmenetyksetkin ovat suurempia, kuten Brandenburgin osavaltiossa 15 prosenttia. Ilman työehtosopimusta olevissa yrityksissä on siellä ahkeroitava maaliskuulle asti, jotta saa sopimusta noudattavien yritysten työntekijöiden edellisvuoden tulot.

Tekijä (14.06.2023 - Heikki Jokinen) Tanskan ammattiliittojen keskusjärjestö FH:n puheenjohtaja Lizette Risgaard erosi tehtävästään. Syynä oli kymmenen tapausta, joissa Risgaardin väitettiin kosketelleen nuoria miehiä sopimattomalla tavalla.

Risgaard pyysi anteeksi ja sanoi, että hänen käyttäytymisensä on voitu kokea rajoja ylittäväksi. Se ei ole koskaan ollut tarkoitukseni, hän sanoi.

Tekijä (17.05.2023 - Heikki Jokinen) Viime vuoden huhtikuussa Valko-Venäjän valtiollinen turvallisuuspalvelu KGB pidätti lähes kaikki itsenäisten ammattiliittojen johtajat. Joukossa olivat keskusjärjestö BKDP:n puheenjohtaja Aljaksandr Yarashuk sekä varapuheenjohtaja Siarhei Antusevich.

Samalla poliisi teki laajat etsinnät BKDP:n jäsenliittojen toimistoissa ja pidätti niidenkin johtoa. Kaikkiaan BKDP arvioi lähes 50 aktiivinsa joutuneen pidätetyiksi. Vangittuina heistä on yhä yli 30.

Useille pidätetyistä on jaettu useiden vuosien vankeustuomioita. Maaliskuussa 2023 korkein oikeus vahvisti osan tuomiosta: Yarashuk 4 vuotta, Antusevich 2 ja keskusjärjestön kirjanpitäjä Irina But-Husaim puolitoista vuotta.

Oikeistodiktatuuri pitää riippumatonta journalismia rikoksena, kuten ay-toimintaakin. Maaliskuussa 2023 Euroopan Journalistiliitto EFJ laski, että maan vankiloissa virui 35 journalistia.