Tekijä (15.01.2025 - Heikki Jokinen) Venäjän sota Ukrainassa syö satojatuhansia miehiä. Ulkomaisten työntekijöiden kasvanut syrjintä sai monet heistä palaamaan kotimaahansa. Sodan alkamisen jälkeen maasta on lisäksi lähtenyt pysyvästi arviolta 650 000 venäläistä.
Venäjän tiedeakatemia laski, että 2023 maan työvoimapula ylti 4,8 miljoonaan työntekijään, ja tilanne paheni 2024. Työttömyys on 2,4 prosenttia, iloitsi Vladimir Putin puheessaan joulukuussa. Työttömistä ei siis uutta reserviä löydy.
Työvoimapula näkyy erityisesti korkeaa koulutusta vaativissa tehtävissä sekä matalapalkka-ammateissa. Maasta muuttaneet ovat usein erikoisosaajia. Matalapalkkaiset työt taas hoitivat maahanmuuttajat. Sodassa kuolleet olivat parhaassa työiässä.
Jegor Gaidar -instituutin tutkimuksessa elokuussa 42 prosenttia teollisuusyrityksistä kärsi työvoimapulasta. Puute näkyi kaikissa työtehtävissä ja joka alalla. Joissakin kaupungeissa ei enää saa taksia.
Petroskoissa ilmestyvä Daily Karelia kertoo, että Pitkärannassa ja eräissä muissa Venäjän Karjalan kylissä lapset eivät ole päässeet kouluun, koska linja-autonkuljettajia ei ole. Petroskoissa asiakkaat valittavat hampurilaisravintolan likaisuudesta, koska siivoojia ei ole.
Venäjä on siirtynyt pitkälti sotatalouteen. Vuoden 2025 budjetista 32,5 prosenttia menee puolustukseen. Kaikkiaan sota ja turvallisuus haukkaavat 40 prosenttia valtion budjetista. Aseteollisuus pyörii täysillä ja vie muilta työntekijöitä valtion tukemilla korkeilla palkoilla.
Tyytymättömyys sotaan sai Venäjän johdon etsimään syntipukin maahanmuuttajista. Autoritaaristen hallintojen tuttu konsti lisäsi rajusti syrjintää ja irtisanomisia. Tämä ei houkuttele uusia ihmisiä Venäjälle.
Osaratkaisuna terveysministeriö kiristi sairauslomia vuoden alusta. Jos niitä kertyy puolessa vuodessa neljä, yli kolmen päivän sairauslomissa tutkinta siirtyy lääkäriltä lääketieteelliselle komissiolle.
Ammattiliitot eivät uskalla nykymenoon puuttua. Keskusjärjestö FNPR lähinnä referoi viranomaisten lausuntoja.