-
Maailmalla monia tapoja ammattiliittojen jäsenmaksujen verotuksessa
Tekijä (27.05.2025 - Heikki Jokinen) Vuonna 2017 tuore Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ajoi läpi suuren talouspakettinsa. Yritysten veroja leikattiin, samoin erityisesti suurituloisimpien tuloveroja. Julkista terveydenhoitoa vaikeutettiin verotuksella, yksityistä suosittiin. Ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistettiin. Kuulostaako tutulta? Kyllä, oma Orpon-Purran hallituksemme kulkee Trumpin viitoittamaa tietä. Verotusjärjestelmät toki poikkeavat paljon maasta toiseen. Suora vertailu ei ole helppoa, vaikka periaatelinjat näkyvätkin. Kun Fredrik Reinfeldtin oikeistohallitus tuli valtaan Ruotsissa 2007, se leikkasi ensi töinään sekä liittojen että työttömyyskassojen maksujen verovähennysoikeutta. Kahdessa vuodessa liitot menettivät 235 000 jäsentä.
-
Unclear and one-sided changes in the law
Tekijä (23.04.2025 - Heikki Jokinen) In Spring 2024, the Government of PM Orpo’s legislation limited the legal right to strike. The new rules lack clarity and are likely to create insecurity and create false impressions. Anna Tapio, head of the Industrial Union legal department, and union lawyer Susanna Holmberg view the changes as substantial. The Government limited political strikes to a maximum of 24 hours, imposed severe restrictions on sympathy strikes, and raised union strike fines. - The employees' possibility to influence has been limited really harshly, Tapio says in her interview in Finnish for this magazine. In Finland, the number and frequency of political strikes has been marginal. For this reason, there is no clear case law, a practice developed through court decisions. However, political strikes did have some limits before, too.
-
Saksan kone köhii
Tekijä (23.04.2025 - Heikki Jokinen) Saksan teollisuuden vankin tukijalka on autoteollisuus. Se tarjoaa hyvin palkattuja työpaikkoja, pitää leivässä mittavan määrän alihankkijoita ja kattaa viidenneksen maan tavaraviennistä. Erityisen tärkeä autoteollisuus on itäisen Saksan osavaltioissa, joissa joka neljäs teollisuuden työpaikka liittyy autoteollisuuteen. Suurten autovalmistajien tehtaissa työskentelee siellä 51 000 ihmistä. Niiden alihankkijoina toimii 1 300 yritystä. Ammattiliitto IG Metall on vahva autoteollisuudessa ja niiden yritysneuvostoissa. Liitto takaa, että tuottavuuden nousu koituu työntekijöidenkin hyödyksi, ei vain omistajien. Nyt ala voi heikosti. Kilpailu kiinalaisten kanssa on kovaa, edullisten sähköautojen valmistus takeltelee ja Yhdysvaltojen tullit uhkaavat vientiä.
-
Scania jakaa rahaa
Tekijä (23.04.2025 - Heikki Jokinen) Scania maksaa Ruotsissa kaikille 19 000 työntekijälleen ennätyssuuren liki 5 700 euron voitto-osuuden viime vuodelta. Vuonna 2023 bonuksena maksettiin 5 100 euroa. Summa lasketaan yhtiön voitosta ja se sijoitetaan voitonjakorahastoon. Sieltä sen saa ulos vuonna 2029. Nyt voi nostaa vuoden 2021 osuutensa. Viivästyttäminen johtuu verotukseen näin saatavasta edusta. Voitonjako alkoi vuonna 2015.
-
Pohjoismainen malli uhattuna Grönlannissa
Tekijä (23.04.2025 - Heikki Jokinen) Vaatimus Grönlannin liittämisestä Yhdysvaltoihin sai maan monialaisen ammattiliitto Sulinermik Inuussutissarsiuteqartut Kattuffiatin puheenjohtaja Jess G. Berthelsenin lähtemään ehdolle maan parlamenttiin. Hänet valittiin Siumut-puolueen varaedustajaksi maaliskuun vaaleissa. - Tiedämme, kuinka ammattiliittojen jäseniä kohdellaan Yhdysvalloissa, ja tiedämme, kuinka Yhdysvallat kohtelee ihmisiä, joilla on taloudellisia haasteita. Emme halua sitä. Meillä on todella hyvä pohjoismainen työmarkkinamalli ja meidän on puolustettava sitä nyt, Berthelsen sanoo Nordic Labour Journalin haastattelussa.
-
Työehtosopimus vai vähimmäispalkka?
Tekijä (05.03.2025 - Heikki Jokinen) Monissa maissa on lakisääteinen vähimmäispalkka, Suomessa ei. Miksi ei? Kasvavan teollisuuden palkat johtivat kurjuuteen, joka 1800-luvun lopulla huomattiin jo laajemminkin. Amsterdamin kaupunki tilasi vuodesta 1894 työtä vain yrityksiltä, joissa maksettiin vähimmäispalkkaa. Uusi-Seelanti sääti vähimmäispalkasta 1896 ja Victorian osavaltio Australiassa 1899. Nykyään valtaosassa maailman maita säädellään ainakin joltakin osin vähimmäispalkkaa. Kansainvälinen työjärjestö ILO kirjasi vuoden 2025 alussa, että vain neljässä Afrikan 54 maasta niistä ei ole määräyksiä. ILO:n mukaan 90 prosentissa sen jäsenmaista määrättiin vähimmäispalkasta. Säädökset ja niiden kattavuus tosin ovat kirjavia.
-
Audi sulkee Brysselissä
Tekijä (05.03.2025 - Heikki Jokinen) Audin 2 910 työntekijän autotehdas Brysselissä suljettiin helmikuun lopussa. Volkswagen-konsernin tehdas valmisti täyssähköisiä Audi Q8 e-tron -katumaastureita. Vuonna 2023 niitä valmistui 53 555, mutta viime vuonna vain 15 193. Tuotanto pysähtyi vaikeuksien vuoksi marraskuussa. Kiinalaistehtaat ovat kovia kilpailijoita Suomessa 80 000 - 100 000 euroa maksavalle autolle. Muutoinkin vaikeuksissa oleva Volkswagen päätti lopettaa koko tehtaan, ja viimeinenkin kiinnostunut luopui sen ostoaikeista alkuvuodesta.
-
Saksan tekstiiliteollisuuden vaateet
Tekijä (05.03.2025 - Heikki Jokinen) Saksan IG Metall -liitto määritti tammikuun lopussa vaatimuksensa tekstiili- ja vaatetusteollisuuden työehtosopimusneuvotteluun. Liitto haluaa 6,5 prosentin korotuksen yhden vuoden sopimuksella. Jokaisen on saatava kuitenkin vähintään 200 euron korotus palkkaansa. Lisäksi liitto hakee parannusta järjestelyyn, jolla 57 ikävuoden jälkeen voi vähentää työaikaansa tuetulla palkalla. Ammattiliiton jäsenille vaaditaan oma bonus. Vastaava kohta on mukana useissa työehtosopimuksissa.
-
What do municipalities do?
Tekijä (05.03.2025 - Heikki Jokinen) The decision-making process in Finland is based on a democratic state underpinned by the rule of law. According to the principle of separation of powers, law-making, execution of decisions, and juridical power are separated. Parliament stipulates the laws, decides on the state budget, and oversees the Government's work. Executive power lies with the Government and the President of the Republic. Independent courts represent the judiciary. All of Finland's 21 wellbeing services counties (hyvinvointialue) and 308 municipalities are under regional control. Each enjoys autonomy. 108 municipalities call themselves cities (kaupunki), 200 municipalities (kunta).
-
Venäjällä kasvava pula ihmisistä
Tekijä (15.01.2025 - Heikki Jokinen) Venäjän sota Ukrainassa syö satojatuhansia miehiä. Ulkomaisten työntekijöiden kasvanut syrjintä sai monet heistä palaamaan kotimaahansa. Sodan alkamisen jälkeen maasta on lisäksi lähtenyt pysyvästi arviolta 650 000 venäläistä. Venäjän tiedeakatemia laski, että 2023 maan työvoimapula ylti 4,8 miljoonaan työntekijään, ja tilanne paheni 2024. Työttömyys on 2,4 prosenttia, iloitsi Vladimir Putin puheessaan joulukuussa. Työttömistä ei siis uutta reserviä löydy. Työvoimapula näkyy erityisesti korkeaa koulutusta vaativissa tehtävissä sekä matalapalkka-ammateissa. Maasta muuttaneet ovat usein erikoisosaajia. Matalapalkkaiset työt taas hoitivat maahanmuuttajat. Sodassa kuolleet olivat parhaassa työiässä. Jegor Gaidar -instituutin tutkimuksessa elokuussa 42 prosenttia teollisuusyrityksistä kärsi työvoimapulasta. Puute näkyi kaikissa työtehtävissä ja joka alalla. Joissakin kaupungeissa ei enää saa taksia.
