-
Näin palkat nousevat Saksassa
Tekijä (16.12.2024 - Heikki Jokinen) Palkat kasvoivat Saksassa keskimäärin 5,5 prosenttia vuonna 2024, selvitti WSI-instituutti vuosikatsauksessaan. Kuluttajahinnat nousivat 2,2 prosenttia, joten ostovoima lisääntyi 3,2 prosenttia. Itäisen Saksan tekstiiliteollisuuden 22 kuukauden sopimus tuo 10 prosentin korotukset ja 750 euron kertasumman. Saman alueen puusepänteollisuus saa kahden vuoden sopimuksella 6,5 prosentin korotukset. Painoteollisuudessa kertyy 29 kuukaudessa lisää palkkaa 7,8 prosenttia ja yksityinen pankkiala saa 28 kuukaudessa 10,5 prosenttia. Westfalen-Lippen puu- ja muoviteollisuus sopi 23 kuukauden sopimuksella 8 prosentin korotukset sekä 2 300 euron kertakorvaukset.
-
Vahvat liitot vähentävät konflikteja
Tekijä (11.12.2024 - Heikki Jokinen) Moni ammattiliittojen heikentämistä tiukasti ajava poliitikko tai työnantaja väittää, että liitot kärjistävät ristiriitoja ja lisäävät lakkoja. Todellisuus on kuitenkin muuta. Jos maassa on liittojen kautta kanavoituvia neuvottelujärjestelmiä, kuten tehokas luottamusmiesverkosto, pienet ristiriidat eivät aiheuta helposti sitkeitä tai äkillisiä yhteentörmäyksiä. China Labour Bulletin kerää tiedostoa Kiinan lakoista. Syistä näkee, että ne olisi monesti vältetty neuvottelemalla luottamusmiehen tai ammattiliiton kanssa. Mutta Kiinassa ei aitoja ammattiliittoja tai reiluja neuvottelujärjestelmiä ole, ja tuloksena on iso määrä lakkoja. Yliopistotutkija Josef Ringqvist tutki, kuinka järjestäytymisaste vaikuttaa konfliktien kokemiseen työelämässä. Ruotsalainen, ay-liikkeen rahoittama mutta riippumaton ajatuspaja Arena Idé julkaisi lokakuussa hänen raporttinsa.
-
Saksassa 5,5 prosentin sopimus
Tekijä (11.12.2024 - Heikki Jokinen) Metalli- ja elektroniikkateollisuuden työehtosopimus nostaa palkkoja Saksassa 25 kuukauden sopimuksella 5,1 prosenttia. Lisäksi alkuvuodesta 2025 kaikki saavat 600 euron kertakorvauksen. Ensi huhtikuussa korotus on 2 prosenttia ja 3,1 prosenttia huhtikuussa 2026. Sopimus tuo enemmän vapaapäiviä. Oppisopimuksella työskentelevien palkat nousevat 140 euroa kuussa. IG Metall -liitto laskee sopimuksen arvoksi yhteensä 5,5 prosenttia. Molemmat sopijaosapuolet vakuuttavat tyytyväisyyttään. IG Metallin puheenjohtaja Christiane Benner painottaa, että työmarkkinaosapuolet ovat epävarman aikamme tärkein yrityksille ja työntekijöille vakautta tuova tekijä.
-
Rahat kouraan koulutetuille
Tekijä (11.12.2024 - Heikki Jokinen) Dansk Metal -liittoa huolestuttaa ammattitaitoisen työvoiman riittävyys teollisuudessa. Vain pätevät työntekijät voivat taata kasvun ja sen, että Tanskassa on maailmanluokan yrityksiä, liitto sanoo. Siksi se esittää, että uudet koulutetut työntekijät saisivat 100 000 kruunun (13 400 euroa) verottoman koulutuspalkkion. Se maksettaisiin, kun koulutuksen jälkeen on ollut vuoden töissä. Aluksi palkkio voitaisiin osoittaa kokeiluna aloille, joilla on pula ammattilaisista.
-
Unions demand ten per cent pay rise
Tekijä (11.12.2024 - Heikki Jokinen) The Industrial Union seeks a 10 per cent pay rise over the next two years. In the first year, the pay rise would be 6 per cent, in the second 4 per cent. To guarantee a real pay rise for the lower income earners, too, all wages and salaries should be raised in the first year by at least 150 euro per month, and at least 100 euro in the second year. This is the common goal of member unions of the Central Organisation of Finnish Trade Unions (SAK). The unions went public with such demands in November. SAK unions will be negotiating their collective agreements throughout the autumn and winter. - Employees' purchasing power has been decreasing dramatically. The reason for this is the rapid and considerable rise in prices. Now, people get less with their pay than before. To correct this, we need a bigger pay rise than before, says Riku Aalto, president of the Industrial Union.
-
Stagnated negotiations
Tekijä (11.12.2024 - Heikki Jokinen) Collective bargaining for the technology industry has been going on since September. With no real progress. For this reason, the Industrial Union issued in November the first strike warning for one day strikes in some companies in December. - It has become clear that we can get no further by negotiating, the Industrial Union president Riku Aalto says, explaining the reason behind the strike warning. Aalto points out that the strike warning is not only down to disagreement on the pay rise issue.
-
Työtä viimeiseen hetkeen
Tekijä (13.11.2024 - Heikki Jokinen) Syyskuun 27. päivänä hurrikaani törmäsi Erwinin kaupunkiin Tennesseessä. Nolichucky-joki tulvi ja iski Impact Plastic -tehtaaseen. Tulva tappoi viisi sen työntekijää ja yksi on vielä kateissa. Tehtaan johto sanoo tehtaalla olevan evakuointisuunnitelma. Työntekijät sanovat, etteivät ole sellaista nähneet. Heidän mukaansa poistumiskehotus tuli liian myöhään. Aiemmin johto kehotti vain siirtämään autot veden alta, ei poistumaan.
-
Valtava palkkavarkaus tutkintaan Israelissa
Tekijä (13.11.2024 - Heikki Jokinen) Yhdeksän maailman ammattiliittojen kattojärjestöä teki syksyllä valituksen Israelin toiminnasta Kansainväliselle työjärjestö ILO:lle. Hamasin hyökättyä julmasti Israeliin 7. lokakuuta viime vuonna, Israel jätti valituksen mukaan maksamatta lähes 200 000 palestiinalaisen jo ansaitun palkan. ILO:n raportin mukaan syys- ja lokakuun palkkapäivä olisi ollut useilla 9. tai 10. lokakuuta, mutta palkka jäi saamatta. Menetykset ulottuivat useiden viikkojen palkkaan. Lähes kaikkien palestiinalaisten pääsy maahan kiellettiin. Palkanmaksu lopetettiin työsopimusten vastaisesti ilman irtisanomista ja korvauksia.
-
Politics or negotiations?
Tekijä (13.11.2024 - Heikki Jokinen) The Orpo-Purra right-wing Government has become involved to an exceptional extent in the workings of the labour market. This is unusual in Finland, where the trade unions and employers' associations have had a wide measure of autonomy to negotiate agreements. With this new policy, the government has, in fact, made itself a party in labour market issues. This development is not right. - Labour market issues are becoming politicised. These issues are being put before parliament more and more, which is not a good thing. This diminishes the predictability of the labour market and weakens the possibilities of employees and employers agreeing on matters concerning the issues of their daily life, says Antti Malste, the Head of External Communications in the Industrial Union.
-
Role of the Industrial Union likely to grow
Tekijä (13.11.2024 - Heikki Jokinen) The importance of collective bargaining will not disappear in Finland. Notwithstanding the fact that the Orpo-Purra Government strongly favours employers when it comes to the labour market rules and structures. - In Finnish society, the importance of collective bargaining is still central. Our labour law still stipulates very little about minimum conditions. These are decided in the generally binding collective agreements, says Antti Malste, the Head of External Communications in the Industrial Union. The fact that legislation does not define a minimum salary or terms of employment, makes collective bargaining important for all wage and salary earners. Many of the collective agreements are generally binding. These set the minimum terms of employment that every company in the branch must follow.
