SAK (15.11.2016 - Heikki Jokinen) Työnantaja hankaloitti joka kuudennen yritysneuvoston perustamista Saksassa, selvitti Hans Böckler -säätiö. Neuvostojen ehdokkaita on peloteltu irtisanomisella ja vaalilautakuntien toimintaa on häiritty.
Saksan laki määrää, että yli viiden työntekijän yritykseen voidaan valita työntekijöitä edustava yritysneuvosto. Se voi vaikuttaa töiden järjestelyyn ja lisäpalkkioiden maksuun.
Neuvostolla on oikeus saada tietoa yrityksen taloudesta, tilauskannasta ja vastaavista seikoista. Erityisesti sillä on oikeus saada tietoja henkilöstöön vaikuttavista suunnitelmista.
Työnantajan on toimittava yhteistyössä neuvoston kanssa. Monessa yrityksessä neuvostot ovatkin löytäneet vaihtoehtoja irtisanomisille.
Palkansaajakeskusjärjestö DGB:tä lähellä oleva Hans Böckler -säätiö seuraa myötämääräämislain toteutumista. Säätiön tutkijat kysyivät kokemuksia yritysneuvostojen valinnasta 159 päätoimiselta ay-toimitsijalta. He työskentelevät kolmessa ammattiliitossa: kaivos-, kemia ja energiateollisuuden IG BCE:ssä, teknologiateollisuuden IG Metallissa ja elintarviketeollisuuden sekä hotelli- ja ravintola-alan NGG:ssä.
Yli puolet toimitsijoista tunsi tapauksia, joissa työnantaja oli haitannut yritysneuvoston vaaleja. He nimesivät 221 tällaista yritystä. Kolmasosassa niistä neuvoston perustaminen oli onnistuttu estämään kokonaan.
Lisäksi vastaajat nimesivät 92 yritystä, joissa oli toimittu työntekijöiden edustajikseen valitsemia ihmisiä vastaan. Kovinta vastustus oli uusia yritysneuvostoja perustettaessa. IG BCE:n ja IG Metallin aloilla työnantaja asetti esteitä 835 uuden neuvoston vaaleille. Tämä koskee 16,3 prosenttia eli kuudesosaa uusista neuvostoista.
Ehdolle asettuneita pelotellaan muun muassa irtisanomisella. Viideosassa niistä yrityksistä, joissa neuvoston vaaleja on häiritty, ehdokkaita on irtisanottu.
Osa kiistatapauksista on näkynyt myös julkisuudessa, esimerkiksi Suomessakin toimivan Meyer Werftin Papenburgin telakan yritysneuvoston puheenjohtajan Ibrahim Erginin irtisanominen. Tänä syksynä Ergin siirtyi keskusjärjestö DGB:n palvelukseen.
Myötämääräämisoikeutta vastustaneet yritykset ovat erityisen usein omistajansa johtamia ja niissä on 50–200 työntekijää.