Intiim (04.05.2016 - Heikki Jokinen) Saksan lainsäädäntö takaa työntekijöille suomalaisittain katsoen laajat vaikutusmahdollisuudet työpaikoilla. Myötämäärämislaki on alkujaan vuodelta 1952.
Vähintään viiden työntekijän yrityksiin voidaan perustaa työntekijöitä edustava yritysneuvosto (Betriebsrat). Yritysneuvostoja on Saksassa yli sadassatuhannessa yrityksessä.
Neuvostoilla on useita lakien takaamia oikeuksia. Kaikista irtisanomisista ja uusista työntekijöistä on keskusteltava yritysneuvoston kanssa. Irtisanominen, josta ei ole kerrottu yritysneuvostolle, on laiton ja mitätön. Neuvosto voi vastustaa irtisanomista. Ellei asia selviä, se siirtyy työtuomioistuimelle.
Työnantajalla on velvollisuus kertoa yritysneuvostolle isoista muutoksista kuten osastojen lakkautuksista ja siirroista tai organisaatiomuutoksista ja uusista työmenetelmistä.
Tällöin yritysneuvosto ja työnantaja laativat sosiaalisuunnitelman. Se takaa korvauksen niille, jotka kärsivät muutoksista tai irtisanotaan. Nämä ovat esimerkiksi selvää rahaa, koulutustukea tai muuttoavustusta ja yleensä arvoltaan useita tuhansia euroja.
Jos sopuun ei päästä, laissa on määrätty sovittelumenettely.
Yritysneuvostolla on laaja tiedonsaantioikeus työvoimaa koskevista suunnitelmista sekä palkoista. Se valvoo, että työnantaja noudattaa lakeja ja työehtosopimusta.
Laki määrittelee 13 eri asiakokonaisuutta, joissa työnantaja voi laatia sitovia sääntöjä vain yritysneuvoston suostumuksella. Jos laissa listatut asiat on jo sovittu työehtosopimuksella, silloin noudatetaan sitä.
Yhdessä työpaikalla sovittavia asioita ovat muun muassa työtuntien sijoittelu, tauot, palkan maksun ajankohta, lomajärjestelyt, työntekijöiden valvontalaitteiden käyttöönotto, työsuojelu, työsuhdeasuntojen irtisanomisjärjestely sekä henkilökohtaiset palkanlisät ja bonukset.
Korkea äänestysprosentti
Yritysneuvoston jäsenillä on irtisanomissuoja toimikautensa ja vuosi sen jälkeen. Heidät voidaan irtisanoa vain raskaiden rikkeiden vuoksi ja ainoastaan yritysneuvoston tai työtuomioistuimen päätöksellä.
Laki määrää, että yritysneuvoston jäsenet savat käyttää työaikaa tehtäviinsä. Lisäksi he saavat osallistua tehtävien hoitoon liittyvään koulutukseen.
Ammattiyhdistysliikettä lähellä oleva tutkimuslaitos Hans-Böckler-Stiftung teetti tutkimuksen vuoden 2014 yritysneuvostovaaleista.
Niissä äänesti 79 prosenttia työntekijöistä. Se on enemmän kuin missään Saksan valtiollisissa tai muissa yleisissä vaaleissa.
Naisten osuus valituista oli keskimäärin 30 prosenttia, palveluyrityksissä kuitenkin 46 prosenttia.
Kattavimmin yritysneuvostoja on lähinnä SAK:ta vastaavaan keskusjärjestö DGB:hen kuuluvien liittojen toimialoilla. Ne tukivat yritysneuvostojen toimintaa liitoista aktiivisimmin muun muassa koulutuksella.
Valituista neuvostojen jäsenistä kolme neljäsosaa on ammattiliiton jäseniä ja aktiiveja. Korkeimmat ay-taustaisten neuvostojäsenten osuudet ovat DGB-liitoissa. Teollisuusalojen liitto IG BCE:n alojen yritysneuvostoissa osuus on 80 prosenttia, puheenjohtajista 90 prosenttia.
Puolet hallintoneuvostosta on työntekijöitä
Suurimmissa yrityksissä on erityinen hallintoneuvosto (Aufsichtsrat), jossa on työntekijöiden edustus. Pakollinen se on yli 500 työntekijän osakeyhtiössä.
Hallintoneuvoston jäsenistä puolet edustaa osakkeenomistajia. Pienemmissä yrityksissä kolmasosa ja muissa puolet on työntekijöitä. Osan työntekijöiden edustuksesta valitsee ammattiliitto.
Laki määrittelee hallintoneuvoston tehtäväksi valvoa yrityksen johdon toimintaa. Sillä on oikeus nähdä yrityksen tilit, saada selko sen koko taloudesta ja kutsua tarvittaessa kokoon yhtiökokous.
Hallintoneuvosto nimittää enemmistöpäätöksellä yhtiön hallituksen (Vorstand) ja päättää heidän palkkansa.
Johdon päätöksiä hallintoneuvosto ei voi kumota, mutta se voi päättää, että tietyt liiketoimet vaativat sen hyväksymisen.