Ahjo (18.02.2016 - Heikki Jokinen) Suomessa puhutaan usein Saksan joustavasta paikallisesta sopimisesta. Miten se käytännössä toimii?
Saksan työ- ja sosiaaliministeriön rekisterissä on 71 900 työehtosopimusta. Määrä selittyy sopimusjärjestelmän rakenteella sekä sillä, että maa on liittovaltio.
Metalli- ja elektroniikkateollisuuden ammattiliitto IG Metallilla on useita erityyppisiä työehtosopimuksia. Palkoista sovitaan yleensä vuosittain tarkistettavalla sopimuksella.
Pidemmän ajan voimassa olevat runkosopimukset taas määrittelevät korvausperusteet kuten palkkausluokat ja bonukset. Lisäksi on erillissopimuksia esimerkiksi työajoista, joulurahoista tai eläkkeistä.
IG Metallin työehtosopimukset voivat olla teollisuudenalakohtaisia tai tietyn osavaltion alueella päteviä.
Järjestäytymättömien yritysten kanssa IG Metall tekee yrityskohtaisia sopimuksia. Nämä sopimukset ovat yleisten työehtosopimusten tasoa tai työntekijöille parempia, kuten Volkswagenilla.
IG Metallilla on yli 10 000 työehtosopimusta, joista yrityskohtaisia on kolme neljäsosaa.
Yleissitovuus harvinaista
Työehtosopimukset eivät Saksassa ole yleissitovia. Ministeriö voi kuitenkin yleisen edun vaatiessa päättää, että sopimus on yleissitova. Niitä on ministeriön rekisterissä vain 490 lähinnä aloilla, joilla poljetaan palkkoja.
Metalliteollisuudessa näin ei ole, koska IG Metall -ammattiliitolla on neuvotteluvoimaa. Liitto ei vaadi yleissitovuuden laajentamista, sanoo IG Metallin asiantuntija Uwe Fink sähköpostissa. Liitto uskoo, että sama tulos saavutetaan tehokkaalla järjestäytymisellä.
- Kokonaan työehtosopimusten ulkopuolella olevat yritykset tosin maksavat matalampia palkkoja kuin ne, joita sopimukset sitovat, mutta nekin suuntautuvat sopimusten mukaan eivätkä maksa polkupalkkoja. Sopimuksillamme on siis vahva säteilyvaikutus.
Työntekijöiden oikeudet Saksassa ovat melko vahvat, ja tämä luonnollisesti helpottaa paikallista sopimista. Laki säätää, että yli viiden työntekijän yrityksiin on perustettava työntekijöitä edustava yritysneuvosto.
Se valvoo lakien sekä sopimusten noudattamista ja sillä on oikeus laaja saada laajasti tietoa yrityksen toiminnasta. Työnantajan on lisäksi kuultava yritysneuvostoa ennen jokaista irtisanomista. Jollei sille kerrota päteviä syitä, irtisanominen on mitätön.
Laki listaa asiat, joista yritysneuvosto saa sopia työnantajan kanssa. Niitä ovat muun muassa vuorokautinen työaika, työsuojelun järjestäminen, palkan maksuajankohta ja lomien ajankohta.
- Yritysneuvostot eivät saa korvata työehtosopimuksen määräyksiä. Yrityksen tason sopimukset voivat konkretisoida työehtosopimuksia, mutta eivät saa muuttaa niiden sisältöä, Uwe Fink sanoo.
- Ne eivät saa esimerkiksi muuttaa loman pituutta. Yrityksessä voidaan toki sopia milloin loman voi ottaa.
Poikkeukset korvataan aina
Työntekijöiden suomalaisittain laajasta myötämääräämisoikeudesta huolimatta Saksan työehtojärjestelmän sitovuus alkoi metalliteollisuudessa rapautua 1990-luvulla.
Eräissä yrityksissä yritysneuvostoja painostettiin tekemään työntekijöille epäedullisia paikallisia sopimuksia uhkaamalla esimerkiksi toiminnan siirtämisellä ulkomaille. Yrityksiä erosi työnantajaliitoista ja siirtyi siten työehtosopimusten ulkopuolelle.
Vuonna 2004 IG Metall allekirjoitti metallin työnantajaliiton kanssa ”Pforzheimin sopimuksen”, jossa määriteltiin ehdot, joilla työehtosopimuksista saa poiketa alaspäin.
Perusajatus on selkeä: työehdoista voi poiketa määräaikaisesti ja tarkasti määritellyillä tavoilla, mikäli yritys takaa vastikkeeksi esimerkiksi irtisanomissuojan, investointeja tai lupauksen olla siirtämättä toimintaa muualle.
Sopijaosapuolena voi olla vain IG Metall, eivät yritysneuvostot. Toisena osapuolena on joko työnantajaliitto tai yritys. Tämä on parantanut sopimusten laatua ja vahvistanut liiton asemaa. IG Metallissa poikkeussopimuksista vastaavat sen seitsemän piirijärjestöä.
- Sopimuspoikkeukset ovat lisä-, täydennys- tai saneeraussopimuksia, jotka solmitaan työllisyyden turvaamiseksi tai kohentamiseksi, Uwe Fink määrittelee.
Poikkeuksilla on tarkat ehdot
Tilapäisistä työehtosopimuksen heikennyksistä yritystasolla sopimiselle on tarkat ehdot. Uwe Fink listaa ne näin:
- Ensisijaisesti on käyettävä työehtosopimuksen sallimia keinoja, kuten joustava työaika, ylityön lopettaminen, työaikapankin käyttö, työprosessien optimointi, lyhennetty työaika. Yrityksen tason osapuolten on todistettava, että näin on tehty.
- Elleivät nämä toimet auta tai tyydytä, asia siirtyy IG Metallin ja työnantajaliiton piirjärjestöille.
- Asian käsittelyn ehto on se, että työnantaja toimittaa kattavan tiedon yrityksen tilaan liittyvistä seikoista. Sen on samoin laadittava vakuuttava investointisuunnitelma.
- Järjestelyn täytyy taata työllisyyskehityksen paraneminen. Sen on turvattava työpaikkoja tai luotava pysyvästi uusia työpaikkoja. Työnantajan on todistettava järjestelyn välttämättömyys. Pelkkä halu turvata työllisyys ei riitä.
- Työllisyyden säilyttäminen tai parantaminen on kirjattava sopimukseen. Aikomuksen julistaminen ei yksin riitä.
- Työehtosopimuksen vähimmäisehdoista poikkeaminen saa aina olla vain väliaikaista.
- Sopijoiden on otettava huomioon sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset sekä arvioitava poikkeusten mahdolliset seuraukset alueella ja alalla.
Työehtosopimuksesta poikkeamisen tavoite on vakiinnuttaa alan työehtosopimus, Uwe Fink korostaa. Siksi IG Metall sopii poikkeamista vain järjestäytyneiden työnantajien kanssa.
Poikkeussopimuksessa on samoin määriteltävä tie takaisin työehtosopimuksen palkka- ja työehtotasolle.
- IG Metall ei solmi yhtäkään poikkeussopimusta, jolla halutaan vain nostaa yrityksen tuloja, omaa pääomaa tai markkinaosuutta, Fink painottaa.
- Työehtosopimuksen ehtojen heikentäminen yhdessä samanaikaisten irtisanomisten kanssa on mahdollista vain ehdottomissa poikkeustapauksissa ja erityisen hyväksyttävillä perusteilla.
Työllisyyden turvaaminen tärkeintä
Sopimus on kahden kauppa, kyse ei koskaan voi olla vain työntekijöiden etujen yksipuolisesta heikentämisestä. Poikkeussopimuksissa sanotaan selkeästi se, mitä työntekijät saavat vastapainoksi.
Sellaisia ovat muun muassa lupaus olla siirtämättä yrityksen toimintaa muualle, investointi- ja innovaatiositoumus, työllisyyslauseke sekä koulutuksen lisääminen.
Sopimuksissa voidaan määritellä miten työntekijöiden menetykset korvataan kun yrityksen tilanne kääntyy paremmaksi.
Yleisimpiä asioita, joissa työehtosopimuksista on poikettu ovat muun muassa työajat, palkan lisät, lomarahat, lomat, tulospalkkiot, työaikapankki tai palkka ja sen maksutavat.
IG Metall ja yrityksen työntekijät arvioivat aina poikkeussopimusten kohtuullisuuden. Ne rajataan vähimpiin mahdollisiin poikkeuksiin ja laaditaan siten, että mikään työntekijäryhmä ei kärsisi erityisesti.
Kaikki sopimukset tehdään määräajaksi ja niissä määritellään miten palataan takaisin normaalitilaan kun tilanne muuttuu. Työnantajan on raportoitava liitolle säännöllisesti toimenpiteistään ja tilanteestaan. Liitto välittää tiedon yrityksen työntekijöille.
Sopimusjärjestelmä vahvistunut
Millaiset ovat kokemukset poikkeusopimuksista? Myönteistä on ollut työllisyyden turvaaminen ja työehtosopimusten aseman vahvistuminen, Uwe Fink sanoo. Poikkeusopimukset lisäävät niiden kattavuutta yritysten järjestäytyessä sekä määritellessä tien työehtosopimuksen noudattamiseen jatkossa.
- Myönteistä on myös työntekijöiden aktivoituminen sekä liiton jäsenmäärän kasvu neuvottelujen yhteydessä ja liiton jäsenille sovitun bonuksen vuoksi.
Kielteiset kokemukset ajoittuvat erityisesti sopimuksen alkuvuosiin 2004 - 2006, jolloin eräät yritykset uhkasivat siirtää toimintansa muualle, kun sopimusta ei syntynyt.
- Yritykset yrittivät toistuvasti kiertää poikkeuksien tiukkoja ehtoja, Uwe Fink sanoo.
+++++
Mikä on IG Metall?
Tämän vuoden alussa IG Metall -liitossa oli 2 274 000 jäsentä. Se on Saksan suurin ammattiliitto. Naisia jäsenistä on 18 prosenttia.
Liiton ydinala on metalli- teräs- ja ja elektroniikkateollisuus, mutta siihen kuuluu myös 47 000 jäsentä vaatetusteollisuudesta sekä 53 000 jäsentä puu- ja muoviteollisuudesta.
Liiton jäsenen bruttokuukausipalkka on metalliteollisuudessa 3 913 euroa kuussa.
Järjestön perustasona ovat 155 alueellista hallintokeskusta. Yli puolessa niistä on yli 10 000 jäsentä. Suurin niistä on 90 000 jäsenen keskus Wolfsburgissa. Heistä Volkswagenilla tyäskentelee 50 000 jäsentä.
Alueelliset keskusten jäsenet valitsevat aluevaltuuston, joka kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Alueelliset keskukset toimivat kiinteässä yhteistyössä kunkin paikkakunnan järjestön kanssa.
Koko maa on jaettu seitsemään piiriin, joilla on oma toimisto sekä hallinto. Koska Saksa on liittovaltio, piirien merkitys osavaltiokohtaisten työehtosopimusten laatimisessa on tärkeä.
Liiton edustajakokous pidetään joka neljäs vuosi ja se valitsee liiton johdon sekä liittovaltuuston. Kokous valitsee lisäksi tarkistustoimikunnan, joka varmistaa, että liiton johto seuraa sääntöjä ja edustajakokouksen päätöksiä. Kenelläkään sen seitsemästä jäsenestä ei saa olla muita luottamustoimia liitossa.
IG Metallin päämaja on Frankfurt am Mainissa. Liiton jäsenmaksutuotto oli viime vuonna 533 miljoonaa euroa.