Tekijä (13.11.2019 - Heikki Jokinen) Suomessa moni pyrkii työehtosopimuksissa kohti Ruotsin mallia. Siinä teollisuuden liittojen sopimukset asettavat palkankorotuksille rajat, joissa muutkin pysyvät. Ruotsissa on kuitenkin alettu pyristellä irti tästä mallista.
Työehtosopimuskierroksen pohjan luo vuonna 1997 solmittu industriavtal eli teollisuussopimus. Siinä ovat mukana puu- ja graafisen alan GS, elintarviketyöläiset, teollisuusliitto IF Metall, insinöörien liitto sekä teollisuuden toimihenkilöiden Unionen.
Tämä Facken inom industrin -yhteenliittymä määrittää käytännössä Ruotsin palkankorotukset. Linjaus tunnetaan nimellä märket.
Järjestelyn vahvuutena nähdään se, että palkankorotukset asettuvat tasolle, jonka maan vientiteollisuus kestää. Tämä on kutistanut inflaatiota ja nostanut reaalipalkkoja.
Kritiikki teollisuussopimusta kohtaan on kuitenkin kasvanut yhä äänekkäämmäksi. Selkeimmin sen muotoilee yhteistyöjärjestö 6F. Siinä ovat mukana rakennustyöväen, sähköalan, kiinteistötyöntekijäin ja maalarien liitot sekä julkisten palveluiden liitto Seko.
6F julkaisi moniosaisen raportin teollisuussopimuksen vaikutuksista. Sen mukaan nykyjärjestelmä ei kykene kaventamaan tuloeroja, se päinvastoin sementoi ne.
Eniten ansaitsevat saavat suurimman hyödyn, 6F sanoo. Se laskee, että vuodesta 1997 toimihenkilöiden ja työntekijöiden palkkaero on kaksinkertaistunut. Lisäksi miesvaltaiset alat ovat voittajia ja naisvaltaiset häviäjiä.
Toinen kritiikin kohde on se, että useimmat liitot ja alat ovat vailla vaikutusvaltaa sopimukseen.
6F vaatiikin teollisuussopimuksen romuttamista. Sopijoiden tulisi olla LO - Ruotsin SAK - ja toimihenkilöiden yhteistyöjärjestö PTK. Tämä parantaisi kotimarkkinasuuntautuneiden liittojen mahdollisuuksia vaikuttaa, 6F sanoo.
Samalla joka tes-kierroksella määrättäisiin kunnon matalapalkkaerä kaikille alle 2 580 euroa kuussa ansaitseville.
Nykyjärjestelmän puolustajat muistuttavat, että tämä on mahdollista nytkin. Vuonna 2016 kaikkiaan 130 000 apuhoitajaa sai kolmivuotisella sopimuksella yleistä linjaa selkeästi isommat korotukset.
IF Metallin puheenjohtaja Marie Nilsson ei kannata teollisuussopimuksen romuttamista. Hän sanoo, että olisi erehdys repiä rikki 20 vuotta toiminut ja reaalipalkkoja nostanut malli.
Ensi vuonna Ruotsissa neuvotellaan 485 työehtosopimusta. Paperiliitto avasi pelin syyskuussa vaatimalla neljän prosentin korotuksia vuoden sopimuksella.