Tekijä (11.12.2019 - Heikki Jokinen) Onko järjestäytymisestä ja työehtosopimuksista oikeasti hyötyä? Ainakin norjalaisen parin vuoden takaisen tutkimuksen mukaan kyllä. Institutt for samfunnsforskning selvitti lähes kaikkien Norjan viisi tai enemmän ihmisiä työllistävän työpaikan palkkatason.
Tulos oli selvä: kun korkeintaan neljäsosa työntekijöistä oli järjestäytyneitä, tulot nousivat järjestäytymättömään työpaikkaan verrattuna naisilla kuusi ja miehillä kahdeksan prosenttia.
Jos järjestäytyneitä oli neljäsosasta puoleen työntekijöistä, tulot nousivat naisilla 14 prosenttia ja miehillä 15 prosenttia. Kun liittoon kuului yli puolet työntekijöistä, naisten tulot nousivat 23 prosenttia ja miesten 18 prosenttia.
Tutkimuksen johtaja Harald Dale-Olsen oli yllättynyt siitä, että kasvava paikallinen ay-aktiivisuus nosti tuloja selvästi, vaikka perustana ovat valtakunnalliset työehtosopimukset.
Saksan IG Metall laski, että yrityksissä, joilla ei ole työehtosopimusta, palkat ovat 24 prosenttia sellaisen omaavia matalammat. Sopimusten ulkopuolelle jääneet tekevät lisäksi 14 prosenttia pidempää työpäivää.
Ammattiliittojen mahdollisuus solmia työehtosopimuksia on kuitenkin heikentynyt 20 viime vuoden aikana, sanoo teollisuuden ammattiliittojen eurooppalaisen kattojärjestö Industriall Europen pääsihteeri Luc Triangle.
Järjestö käykin aina maaliskuulle asti Together at work -kampanjaa. Sen tavoite on osoittaa, että työehdoista sopiminen vahvojen liittojen tukemana tuo työntekijöille paremman elämän.
Kampanja kertoo todellisia tarinoita miten liittojen toiminta ja työehtosopimukset vaikuttavat. Teollisuusliitto on mukana kampanjassa ja Youtubesta löytyvät pääluottamusmiesten Sami Ryynänen ja Tytti Pernu aihetta valaisevat videot.
Kaikki todelliset tarinat eivät ole mukavia. Industriall muistuttaa kuinka Euroopassa on purettu rajusti työehtosopimusjärjestelmiä talouskriisin varjolla.
Romania sai lainan Kansainväliseltä valuuttarahastolta vuonna 2009 ja joutui siksi leikkaamaan palkkoja sekä eläkkeitä ja nostamaan arvonlisäveroa. Kansa köyhtyi.
Vuonna 2011 maa kielsi kansalliset työehtosopimukset. Työehtosopimusten kattavuus romahti vuodessa 98 prosentista 35 prosenttiin. Alle 15 työntekijän yrityksissä liiton edustuoikeus on kielletty.
Niinpä vähimmäispalkalla kituuttavien määrä lähes nelinkertaistui vuosien 2011 ja 2016 välillä. Se on nyt 437 euroa kuukaudessa.