Tekijä (04.02.2026 - Heikki Jokinen) Lähes 138 miljoonaa lasta on työssä, laskivat YK-järjestöt ILO ja Unicef vuonna 2024. Vaarallista työtä teki 54 miljoonaa lasta, joista 10,3 miljoonaa oli 5–11 -vuotiaita. Lapsista suurin osa työskentelee maataloudessa, 61 prosenttia. Teollisuuden osuus on 13 prosenttia ja palveluiden 27 prosenttia – luvussa on mukana kotiapulaisen työ.
Lapsityön syinä ovat yleisimmin köyhyys, sodat ja vastaavat kriisit sekä yhteiskunnallinen eriarvoisuus ja vaikeus päästä kouluun. Usein ne kietoutuvat toisiinsa.
Erityisen haavoittuva ryhmä ovat pakolaiset. Tutkija Özgür Hüseyin Akış selvitti Turkkiin tulleiden pakolaislasten työntekoa. Hän kutsuu heitä näkymättömiksi työväenluokan jäseniksi.
- Opetusministeriö sanoo, että 1,5 miljoonaa syyrialaislasta on koulussa. Entä se toinen puoli? Data ei kerro pakolaislapsista, jotka työskentelevät kaduilla, kausitöissä ja epävirallisissa töissä, hän sanoo Bianet-lehdessä.
Akış kertoo Önderin alueesta. Joka aamu voi nähdä joukoittain 13- ja 14-vuotiaita kulkevan läheisiin huonekalutehtaisiin. Joka vuosi noin 60 lasta kuolee Turkissa työtapaturmissa.
Jos kouluja ei ole, niitä ei voi käydä. Israelin armeija tuhoaa järjestelmällisesti Gazaa. Työttömyyden, nälän, saarron ja koulujen tuhon vuoksi lapsetkin joutuvat tekemään työtä. Ennen Gazan tuhoa sen väestö oli korkeasti koulutettua, samalla tasolla kuin Britannia.
Rikkaissakin maissa voi esiintyä lapsityötä. Yhdysvalloissa laki sallii sen tietyin ehdoin maataloudessa. Obaman hallinto yritti muuttaa lakia, mutta ei onnistunut maataloussektorin ja poliittisen oikeiston kovan vastustuksen vuoksi.
Ammattiliittojen maailmanjärjestöillä on selkeä strategia lapsityötä vastaan. Sitä toteutetaan joka tasolla.
Ghanassa liitot sopivat työehtosopimuksessa lapsityön kiellon Volta-järven kalastuksessa. Sopimus pelasti 4 500 lasta työstä ja he pääsivät kouluun. Bangladeshissa liitot toimivat laajasti lapsityön vastustamiseksi kouluttamalla ja yhtiötason toiminnalla.