AKT-lehti (03.03.2026 - Heikki Jokinen) Suomen hallitus tekee voitavansa haitatakseen palkansaajien järjestäytymistä. Kaikkialla ei ajatella samoin. Tärkeissä verrokkimaissamme Saksassa ja Ruotsissa on tuoreita esimerkkejä siitä, kuinka myös oikeistopuolueet ja työnantajat ymmärtävät, että ammatillinen järjestäytyminen on tärkeää.
Saksassa ammattiliittojen jäsenten verovähennysoikeus laajeni tämän vuoden alusta.
Kokoomuksen veljespuolue CDU:n Friedrich Merzin hallitus kirjasi ohjelmaansa, että ammattiliittojen jäsenyyttä pitää tukea verovähennyksillä. Tämä tukee samalla kansalaisyhteiskuntaa. Merzin hallituksessa istuvat myös kristillisdemokraatit ja sosialidemokraatit.
Saksan verotuksessa on automaattisena meidän työtulovähennystämme muistuttava 1 230 euron vähennys, Werbungskostenpauschale. Verotuksessa on mahdollisuus osoittaa myös tätä summaa enemmän työhön liittyviä kuluja. Mikäli muut kulut ja ammattiliiton jäsenmaksu jäivät yhdessä alle tuon rajan, jäsenyys ei tuonut verohyötyä. Sitä syntyi, jos kulut ja jäsenmaksu ylittivät 1 230 euroa vuodessa.
Tätä ammattiliitot arvostelivat. Keskusjärjestö DGB sanoi, että käytäntö asetti liittojen jäsenet ei-jäseniin nähden epäedulliseen asemaan. DGB vastaa suomalaista SAK:ta. Sen liittojen jäsenmaksut taas ovat 300 - 600 euroa vuodessa.
Tasa-arvoisempi vähennys
Verolakia muutettiin, ja tämän vuoden alusta ammattiliiton jäsenmaksu ei Saksassa enää ole osa työtulovähennystä. Ay-jäsenmaksun saa nyt vähentää verotuksessa kokonaisuudessaan. Saksan parlamentissa esitystä tukivat kaikki muut puolueet paitsi äärioikeiston AfD.
”Ammattiliitoilla on keskeinen merkitys Saksan Liittotasavallan työ- ja elinkeinojärjestyksessä. Kollektiivinen järjestäytymisvapaus on sosiaalisen oikeusvaltion kantava perusosa", perusteli hallitus lakiehdotustaan, jolla ammattiliiton jäsenmaksun verovähennysoikeutta parannettiin.
Päätös lisää palkansaajien keskinäistä tasa-arvoa. Moni korkeasti koulutettu voi kirjata verotukseensa työhuonekuluja ja vastaavia eriä. Nämä saattoivat olla niin suuria, että ay-jäsenmaksusta tuli kokonaan tai osin verovähennyskelpoinen. Työntekijäammateissa näin ei yleensä ollut, ahtaaja ei saa verovähennystä kotitoimistosta.
Teollisuuden ammattiliitto IG Metall laski, miten muutos vaikuttaa. Jäsenen säästö on 25 - 36 prosenttia jäsenmaksusta. Tyypillisellä 52 200 euron vuosituloilla IG Metallin jäsenmaksu on 522 euroa vuodessa.
Tämän summan ansaitsevan perheettömän jäsenen nettotulo oli viime vuonna 33 477 euroa, lakimuutoksen jälkeen tänä vuonna 33 644 euroa. Säästö on 167 euroa, liitto laskee.
Ruotsissa yritykset toivovat liiton apua
Ruotsissa 19 rakennusyritystä liittyi Nätverk för seriösa byggare -verkostoon. Sen tarkoitus on torjua vilppiä, rikollisuutta ja työvoiman hyväksikäyttöä rakennusalalla eli käytännössä harmaata taloutta. Verkosto tekee laajaa yhteistyötä ammattiliittojen kanssa. Verkosto kannustaa sekä yrityksiä että työntekijöitä järjestäytymään.
Verkosto laati 13 kohdan ohjelman. Ohjelmassa se kehottaa alan yrityksiä liittymään Svensk Byggkontrolliin, joka on rakennusalan ammattiliitto Byggnadsin erillinen yksikkö. Yksikkö voi tarkastaa, että yritykset maksavat palkat ja palkkiot työehtosopimuksen mukaisesti. Yritykset rahoittavat sen toiminnan maksamalla tarkastuksista.
Ohjelmassa yritysten vastuu ulottuu myös alihankkijoiden toimintaan. Ammattiliiton luottamushenkilöille annetaan mahdollisuus paitsi yrityksen myös sen alihankkijoiden toiminnan tarkastamiseen. Alihankkijaketjun pituudelle annetaan myös raja; ketju voi olla enintään kahden yrityksen mittainen.
Verkoston yritykset ymmärtävät, että vahva ammattiliitto on niidenkin etu kamppailussa reilun työelämän puolesta. Siksi ne "kannustavat niin koti- kuin ulkomaisiakin ammattilaisia liittymään ammattiliittoon".
Ruotsin Byggnads-liitto kommentoi, että joulukuussa perustettu verkosto on rohkea ja välttämätön. Se toivoo muidenkin yritysten liittyvän verkostoon. Suurimmista rakennusyrityksistä vain Veidekke on toistaiseksi mukana. Peab, Skanska, NCC ja JM eivät.