Fipsu (01.02.2014 - Heikki Jokinen) Tanskan kuntien henkilöstörakenne muuttuu selvästi. Vuodesta 2009 kunnat ovat palkanneet 2 000 akateemisesti koulutettua lisää. Samaan aikaan ne ovat vähentäneet 27 000 työntekijää.

Luvut ovat peräisin kuntien ja alueiden palkkoja seuraavan Kommunerne og Regionernes Løndatakontorin tilastoista toukokuusta 2009 toukokuuhun 2013. Ne analysoi ja niistä raportoi Fagbladet 3F.

Tilastoista näkyy kehitys ammateittain. Akateemisen koulutuksen saaneiden määrä kasvoi 1 955 henkeä. Siivousapulaisten määrä väheni 2 000 henkeä, tutkinnon suorittaneiden siivoojien 600.

Ammatillisen koulutuksen saaneita huoltotehtävissä ja korjauspalveluissa työskenteleviä vähennettiin 800, kotiavustajia 500. Erilaisia suorittavan työn tekijöitä kuten puistojen työntekijöitä ja katujen kunnossapitäjiä on nyt kunnissa 3 100 vähemmän.

Tanskassa on 98 kuntaa. Useimmat niistä ovat neljän viime vuoden aikana vähentäneet työntekijöiden määrää, mutta vain 11 kunnassa akateemisesti koulutettujen määrä on vähentynyt.

Sen sijaan 82 kuntaa on palkannut lisää akateemisia työntekijöitä. Esimerkiksi Kööpenhaminassa heidän määränsä kasvoi neljässä vuodessa 556 henkeä eli 23 prosenttia.

Professori Peter Birch Sørensen Kööpenhaminan yliopistosta sanoo Fabbladet 3F:lle kehityksen olevan sellainen, että siitä on syytä puhua.

Hän on hallituksen asettaman tuottavuuskomitean puheenjohtaja. Se julkaisi syksyllä raportin, joka toteaa että vähempi määrä lakeja ja määryksiä säästäisi rahaa.

"Laki lailta tulee uusia sääntöjä, jotka vaativat lisää byrokoratiaa. Se voi jotenkin selittää lukuja."

Birch Sørensen sanoo rahaa säästyvän hyvinointipalveluihin mikäli hallitus lopettaisi kuntien lisääntyvän sääntelyn. Samoin kuntien tulisi antaa lisää vapautta työntekijöilleen sen sijaan, että ne palkkaavat lisää työntekijöitä hallintoon ohjaamaan heitä.

Lukujen takana näkynee myös kunnallisten palveluiden ulkoistaminen ja yksityistäminen.