SAK (02.07.2014 - Heikki Jokinen) Suomi on ollut globalisaation suurin hyötyjä, sanoo saksalainen Bertelsmann Stiftung tutkimuksessaan. Se selvittää ketkä ovat saavuttaneet eniten talouden maapalloistumisessa.
Säätiön tutkimus laski 42 kehittyneen teollisuusmaan ja hiljan teollistuneen maan talouden muutoksia ajalla 1990 - 2011. Suomen bruttokansatuote kasvoi globalisaation vuoksi 1 500 euroa henkeä kohti, enemmän kuin missään muussa tutkitussa maassa.
Voittajien listan kärjessä ovat kehittyneet teollisuusmaat. Kakkosena on Tanska 1 420 euron bruttokansantuotteen nousulla henkeä kohti ja sen jälkeen Japani (1 400 euroa), Saksa (1 240 euroa) sekä Sveitsi (1 220 euroa).
Listan viimeisenä on Intia, jossa globalisaatio nosti bruttokansatuotetta 20 eurolla henkeä kohti. Siitä ylempänä ovat Kiina (80 euroa), Meksiko (100 euroa), Venäjä (120 euroa) ja Brasilia (120 euroa).
Suomi pysyi ykkösenä myös ostovoimalla korjatussa taulukossa. Siinä toiseksi eniten hyötyneeksi maaksi nousi Slovenia.
Maat pisteytettiin yleisesti käytetyn KOF Globalisazion Indexin avulla. Siinä huomioidaan muun muassa maan kansainvälinen kauppa ja pääomaliikkeet, matkailu, ulkomailla syntyneiden osuus väestöstä sekä linkittyminen muuhun maailmaan esimerkiksi kansainvälisten järjestöjen jäsenyytenä.
Näin saadun pisteytyksen avulla selvitettiin kansainvälistymisasteen vaikutus kansantalouden kasvuun.
Tutkijat laskivat Suomen saaneen vuosina 1990 - 2011 yhteensä 164 miljardin lisän bruttokansatuotteeseensa globalisaation ansiosta. He vertaavat tätä summaa vuoden 2011 koko bruttokansatuotteeseemme ja laskevat summan olevan 102 prosenttia sen arvosta.
Suurimmat voittajat rahassa mitattuina ovat suuria maita: Japani, Yhdysvallat ja Kiina.
Bruttokansantuote on pulmallinen mittari, tutkijat itsekin sanovat. Toisaalta materiaalinen hyvinvointi luo työpaikkoja, helpottaa tulonjaosta päättämistä sekä vähentää painetta sosiaalisia kuluja kohtaan.
Koko raportti saksaksi (pdf)
Raportin yhteenveto englanniksi (pdf)