Ahjo (14.08.2014 - Heikki Jokinen) Etelä-Afrikan pisin lakko päättyi kesäkuun lopussa, kun kaivostyöläisten liitto AMCU hyväksyi platinakaivosten sopimusesityksen. Implats, Amplats ja Lonmin -yhtiöiden lakko kesti peräti viisi kuukautta.

Marikanan kaivos oli mukana lakossa. Kaupunki muistetaan siitä kun poliisi ampui siellä 34 lakkoilevaa Lonmin-yhtiön työläistä vuonna 2012.

Pitkä lakko tuntui koko maailmassa, sillä Etelä-Afrikka tuottaa suurimman osan maailman platinasta.

Liiton vaatimus oli nostaa kaivostyöläisten 354 euron kuukausipalkka 885 euroon. Työnantaja tarjosi muutaman prosentin korotusta.

Lakko päättyi kun työläiset hyväksyivät noin viidenneksen korotuksen eli 81 euroa kuussa matalimpiin palkkoihin. Ensi vuonna palkat nousevat 67 euroa. Lisäksi vähimmäispalkka nostetaan 567 euroon. Sopimus on kolmivuotinen.

Oman sävynsä lakkoon toi se, että AMCU on riippumaton hallitsevasta ANC-puolueesta. Kilpaileva kaivostyöläisten liitto NUM taas on ANC:n liittolainen.

Maan metalliliitto NUMSA oli heinäkuussa neljä viikkoa laajassa lakossa. Liitto on arvostellut rajusti maan ammattiliittojen keskusjärjestö COSATU:a, joka tukee ANC-puoluetta. NUMSA on yhä keskusjärjestön jäsen, mutta lopetti maksunsa sille.

Lakolla saatiin kymmenen prosentin korotus matalimpiin palkkoihin vuosittain kolmen vuoden ajan.

Liitto saavutti muitakin parannuksia. Niistä keskeinen liittyy tilapäistyötä yrityksille kauppaaviin yrityksiin. Ne velvoitetaan noudattamaan alan sopimuksia.

Tilapäistyön käyttöä pyritään samalla vähentämään. Pulmia varten luodaan erityinen valitusmahdollisuus väärinkäytöksistä.

Työläisten jatkokoulutusmahdollisuudet paranivat ja luottamusmiesten toimintamahdollisuuksia kohennettiin.

Lakko vaikutti laajalti. Autotehtaat seisoivat, terästeollisuuden tuotanto häiriintyi ja rakennustyöt hidastuivat joidenkin rakennustarpeiden loppuessa

Maan hallitus oli aktiivisesti mukana pyrkimässä sopimukseen. Sopimus pohjautuu työmarkkinaministeri Mildred Oliphantin ehdotukseen.

Sitkeissä ja laajoissa lakoissa on takana useita syitä. Etelä-Afrikan talous on heikentynyt viime aikoina. Tämä tuntuu irtisanomisina, palkkojen nousun taittumisena ja osin työolojen heikentymisenä.

Toinen syy on kasvava tyytymättömyys ANC-puolueen hallintoon. Puolue ei enää kykene ohjaamaan kaikkia ammattiliittoja keskusjärjestö COSATU:n kautta.