Fipsu (06.02.2013 - Heikki Jokinen) Aave kummittelee Euroopassa - palveluiden yksityistämisen aave. Viime vuosikymmeninä moni kunta eri Euroopan maissa on myynyt pikavoittojen toivossa, pankkien ja hallitusten painostuksesta tai ideologisista vaikuttimista yksityisyrityksille useita julkisia palveluja, myös vesihuollon.
Nyt aalto on alkanut hitaasti kääntyä. Yksityistetty vesihuolto on monesti tuonut mukanaan jyrkästi kohonneet hinnat, investointien vähäisyyden ja joskus jopa huonomman veden laadun. Monopoliasemaan päässeet yritykset eivät aina ole toimineet vastuullisesti. Usein monikansallisina toimivien yhtiöiden toiminta ja todellinen taloustilanne jää liikesalaisuusdeksi.
Yksityistämisen sydänalueita 1990-luvulla oli Ranska, jossa toimivat jättiyhtiöt Veolia ja Suez. Jälkimmäinen hallitsi yli sadan kunnan vesihuoltoa Ranskassa. Vuonna 2006 maan kilpailuneuvosto totesi päätöksessään yhtiön hyödyntäneen hallitsevaa markkina-asemaansa kilpailijoitaan vastaan ja ylihinnoitelleen.
Kymmenen viime vuoden aikana noin 40 kuntaa ja aluetta Ranskassa on ottanut vesihuollon takaisin julkiseen omistukseen, tuoreimpina Rennes ja Aubagne. Marraskuussa 2008 Pariisin kaupunginvaltuusto päätti olla uudistamatta vesihuollon sopimusta Veolian ja Suezin kanssa. Uusi julkinen yhtiö Eau de Paris aloitti 2010 säästäen kuluissa 15 prosenttia ensimmäisenä vuonna ja laskien veden hintoja 8 prosentilla seuraavana vuonna.
Budapest haluaa kunnallistaa saksalaiselle RWE:lle ja ranskalaiselle Suezille yksityistämänsä vesihuollon jo ennen sopimuksen päättymistä 2022. Oikeiston ehdokkaana valittu pormestari István Tarlós syyttää monikansallisia yhtiöitä ylihinnoitelusta. Kaupunki laskee säästävänsä kunnallistamisella 111 miljoonaa euroa kymmenesssä vuodessa.
Yksityistetyn kunnallistaminen on usein vaikeaa ja kallista solmittujen sopimusten vuoksi. Berliinin parlamentti päätti lokakuussa 2012 ostaa neljänneksen kaupungin vesiyhtiön osakkeista 654 miljoonalla eurolla RWE-yhtiöltä. Summan lasketaan olevan yhtiön voitto seuraavan 16 vuoden ajalta. Kaupan käynnisti kansanäänestys, jossa 98,2 prosenttia äänestäneistä kannatti toimia asiassa.
Vuonna 1999 Berliini myi lähes puolet vesihuollostaan RWE:lle ja Veolialle. Veolia jatkaa osakkaana ja sille taataan tietty voitto sekä oikeus johtaa yhtiötä, vaikka kaupunki omistaa siitä nyt kolme neljännestä.