SAK (06.03.2015 - Heikki Jokinen) Lakkojen määrä saattaa kasvaa rajusti ensi vuoden aikana Ruotsissa, kertoo ruotsalainen Arbetet-lehti. Etenkin naisvaltaisilla aloilla kytee kapina palkoista, jotka laahaavat miesten palkkojen perässä.
Miehet ansaitsivat Ruotsissa 13,4 prosenttia enemmän vuoden 2013 tilaston mukaan. Osa selittyy eri töillä. Jäljelle jää kuitenkin 5,8 prosentin ero, jota kutsutaan selvittämättömäksi palkkaeroksi.
Ruotsissa teollisuusliittojen sopimukset ovat yleensä pohja, joka määrittää muidenkin palkkaratkaisujen tason. Esimerkiksi kunta-alan ammattiliitto Kommunal katsoo, että teollisuusliittojen seuraaminen saa naisten palkat laahaamaan jatkuvasti jäljessä.
Jos siis teollisuusliittojen sopimukset jäävät ensi vuonna laihoiksi, saattaa lopputuloksena olla lakkoja etenkin naisvaltaisilla aloilla.
Keskustelu samapalkkaisuudesta käynnistynee kunnolla maaliskuussa, jolloin julkaistaan Medlingsinstitutetin tilasto naisten ja miesten palkoista.
Medlingsinstitutet on valtion virasto, joka vastaa työriitojen sovittelusta ja palkkatilastoista. Sen tehtäviin kuuluu myös selvittää, mitkä palkkamallit parantaisivat naisten ja miesten samapalkkaisuutta.
Valtaosa työehtosopimuksista päättyy
Ruotsissa lakkoiltiin viime vuonna vähemmän kuin muissa naapurimaissa. Tilanne voi muuttua, sillä ensi vuonna päättyy 454 työehtosopimusta eli kaksi kolmasosaa kaikista työehtosopimuksista.
Viime vuosi oli palkkojen nousun ennätysvuosi. Reaalipalkat nousivat noin kolme prosenttia. Tällä vuosituhannella vain vuosi 2009 oli parempi, jolloin reaalinousu oli noin neljä prosenttia. Molemmilla kerroilla nousu selittyi putoavilla hinnoilla ja korkojen laskulla.
Ruotsissakin työnantajat vaativat palkkojen määrämistä yhä enemmän yritystasolla. Arbetet-lehden mukaan tähän ollaan hiljalleen menossa, sillä yksi neljästä työehtosopimuksesta ei sisällä lainkaan yleiskorotuksia.
Seuraavan sopimuskierroksen jälkeen tämä voi olla tilanne kuudelle kymmenestä palkansaajasta. Edes jonkinlaisen palkankorotuksen takaavat sopimukset ovat vähenemässä.
Olosuhteet neuvotteluille työehtosopimuksista ovat karut, Arbetet-lehti arvelee. Sopimusten syntyä eivät helpota miinuskorko, putoavat hinnat, heikko tuottavuuden nousu sekä teollisuuden viennin vähenevä osuus.