SAK (03.06.2015 – Heikki Jokinen) Vuoden alusta käyttöön otettu vähimmäispalkka ei johtanut peloteltuun työpaikkojen vähenemiseen Saksassa. Sen sijaan se on leikannut erityisehdoin palkattujen Minijob-työtekijöiden määrää.

Minijob on järjestely, jossa työntekijä saa ansaita alle 450 euroa kuussa osin verovapaasti. Työnantaja on vapautettu tavanomaisista työnantajamaksuista, mutta maksaa kevennetyn maksun. Tuntipalkka Minijobeissa oli yleensä alle uuden vähimmäispalkan.

Minijobien määrä on laskenut ensimmäisellä vuosineljänneksellä 237 000 henkeä 6,6 miljoonaan. Uusi 8,50 euron vähimmäispalkka rajoitti Minijob-työtuntien enimmäismäärän 53 tuntiin kuukaudessa, koska tulokatto tulee nyt nopeammin vastaan.

Tämä on saanut monet työnantajat muuttamaan työsuhteita osa-aikaisiksi. Tällöin niistä maksetaan tavanomaiset sosiaaliturvamaksut. Aiemmin Saksassa ei ollut lainkaan vähimmäispalkkaa.

Minijob-töiden määrä väheni jo viime vuonna. Nyt vauhti on kaksinkertaistunut, laskee Saksan työvoimaministeriö.

Järjestelmää hallinnoiva Minijob-Zentrale kertoo Minijob-töiden vähenemisen näkyvän erityisesti itäisen Saksan osavaltioissa. Ammattialoista Minijob-töiden määrä on laskenut selvästi vähittäiskaupassa.

Palveluala työllistää enemmän

Saksan ammattiliittojen keskusjärjestö DGB:n johdon jäsen Stefan Körzell pitää hyvänä sitä, että ihmiset saavat sellaista työtä, josta suoritetaan täydet sosiaaliturvamaksut.

- Se ei ole edes maksanut yhtään työpaikkaa. Rekisteröity työllisyys parani talven aikana 48 000 ihmisellä.

- Minijobit kohdistuvat yleensä naisiin, ne eivät tarjoa sosiaalista turvaa ja ovat usein liukurata vanhuuden köyhyyteen.

Körzell toteaa, että tammi- ja helmikuussa syntyi 127 000 uutta työpaikkaa etupäässä palvelualoille. Ne ovat tyypillisiä Minijob-aloja.

- Joka yhä valittaa vähimmäispalkan olevan työpaikkojen tappaja, ymmärtää todellisuuden ilmeisen tarkoituksella väärin.

Minijob-työtunien määrän väheneminen on valitettavasti johtanut joissakin yrityksissä kikkailuun, Körzell kertoo.

- Työntekijöille on esimerkiksi tehty uudet työsopimukset, joissa työtuntien määrä on pienempi, vaikka työtä tehdään yhä yhtä paljon kuin aiemmin.

{