Fipsu (03.03.2016 - Heikki Jokinen) Euroopan unionin puitteissa valmisteltu uusi sopimus kohentaa valtiosektorin työntekijöiden asemaa. Suomeen sopimus ei käytännössä vaikuta, mutta monessa EU-maassa se tuo valtion työntekijöille lisää oikeuksia.
Euroopan unionilla on sosiaaliseksi vuoropuheluksi kutsuttu järjestelmä. Se tarkoittaa työnantajien ja työntekijöiden sopimusneuvotteluja unionin tasolla. Järjestöjen oikeus tähän on vahvistettu EU:n perussopimuksessa Maastrichtissä vuonna 1991.
Nämä neuvottelut käydään kunkin alan omissa komiteoissa. Niitä on kymmeniä esiintyvistä taitelijoista laivanrakennukseen tai terveydenhoitoon. Valtiosektorilla on oma komitea.
Mikäli EU-tason työmarkkinajärjestöt sopivat vuoropuhelun alaan kuuluvista työelämään liittyvistä asioista, unioni voi vahvistaa niiden sisällön lainsäädännöksi eli direktiiveiksi. Jäsenvaltioilla on velvollisuus siirtää direktiivien määräykset omiin lakeihinsa.
Edistystä Euroopassa
Juuri joulun alla vuonna 2015 EU:n valtiosektorin sosiaalisen vuoropuhelun komitea hyväksyi asiakirjan valtion virkamiesten sekä työntekijöiden edustajien oikeudesta tiedonsaantiin sekä yhteistoiminnasta työpaikoilla. Sopimus asettaa niille vähimmäisehdot.
Yhteistoiminnan vähimmäisaloiksi sopimus määrää työsuojelun, työaikakysymykset sekä organisaatiomuutosten työllisyysvaikutukset.
Tietoa työntekijöille tulee antaa palkkausperusteista, työntekijöiden koulutuksesta, tasa-arvokysymyksistä ja julkisen alan työntekijöiden sosiaalisesta suojasta.
”Suomessa sopimuksella ei ole isoa merkitystä”, sanoo valtion henkilöstöä edustavan ammattiliitto Pardian neuvottelupäällikkö Katja Heikkilä. ”Suomessa on oma valtion yhteistoimintalaki, joka määrittelee henkilöstön kuulemisen ja osallistumisen päätöksentekoon.”
Euroopan tasolla sopimus merkitsee kuitenkin edistystä. Heikkilä arvelee, että erityisesti Itä-Euroopan maissa se voi tuoda parannuksia, sillä niissä sosiaalisen vuoropuhelun perinne ei ole kovin pitkä.
”Sopimus määrittelee vähimmäistason ja on siksi merkittävä. Talouskriisi on johtanut siihen, että virkamiesten asema on monesti heikentynyt.”
EU:ssa on direktiivi työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemisestaan, mutta virkamiehet on rajattu siitä ulos, Katja Heikkilä sanoo. ”Tällä sopimuksella heillekin tulee oikeus tulla kuulluksi ja osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon.”
Sopimus kirjaa erityisesti, että mikäli työntekijöillä on jossakin maassa sopimuksen määrittelemiä vähimmäisoikeuksia paremmat oikeudet, noudatetaan niitä.
Sopimusta voi seurata direktiivi
”Sopimus on jo nyt valtiosektorin vuoropuheluun osallistuvia sitova, mutta tavoitteena on, että tästä tulee direktiivi”, Heikkilä sanoo.
”Yleensä jos sosiaalidialogissa on päästy sopimukseen, komissio on vahvistanut sen direktiiviksi. Oletamme, että niin käy nytkin ja lobbaamme sen puolesta.”
Valtiosektorin työntekijöitä vuoropuhelussa edustaa Tuned-ryhmä. Se kokoaa julkisen alan kaikista muista EU-maista paitsi Sloveniasta sekä lisäksi Norjasta ja EU-hakijamaista.
Työnantajapuolelta valtiosektorin vuoropuheluun osallistuu 11 EU-maata ja viisi on tarkkailijana. Suomi ei ole joukossa.
”Pitäisimme tärkeänä, että Suomi olisi mukana. Sosiaalinen vuoropuhelu voi johtaa EU-direktiiviin. Olisi hyvä, että Suomikin toisi kokemuksensa siihen”, Katja Heikkilä toivoo.