Tekijä (14.06.2023 - Heikki Jokinen) Presidentti Macronin esitys eläkeiän nostamisesta 62 vuodesta 64 vuoteen synnytti pitkän ja laajan mielenosoitusten aallon Ranskassa. Sadattuhannet marssivat esitystä vastaan.
Lopulta esitys hyväksyttiin. Sen tuki parlamentissa kuitenkin hupeni vähitellen. Presidentti käytti lain sallimaa, harvoin käytettyä tapaa ohittaa parlamentti päätöksenteossa.
Muutos ei tunnu eurooppalaisittain rajulta. EU-maissa 65 vuotta on yleinen eläkeikä. Moni maa on kuitenkin nostanut tätä 67 vuoteen tai jo päättänyt tulevasta nostosta. Me ihmiset elämme kaikkialla yhä pidempään.
Mekaaninen eläkeikään tuijottaminen ei ole koko totuus. Oleellista on, kauanko eläkkeellä ehtii olla ja onko silloin vielä terve. Etelä-Afrikassa miesten keskimääräinen eläkkeelle siirtymisen ikä on 60, mutta odotettavissa oleva elinikä 62,2 vuotta.
Japanissa taas miehet siirtyvät eläkkeelle 65-vuotiaana, mutta elävät 81,49-vuotiaiksi. Eläkkeellä he ovat 16 vuotta. Japanilaisnaiset ehtivät olla eläkkeellä keskimäärin 22 vuotta. Suomalaismiehet ovat keskimäärin eläkkeellä 14 vuotta ja naiset 19 vuotta.
Monessa maailman maassa eläkeikä on teoriaa: surkea eläke pakottaa jatkamaan työntekoa. Vanhenevan väestön maissa työvoimapula saa eläkkeellä olevat jatkamaan töissä.
Tutkijat puhuvat jäljellä olevista terveistä elinvuosista. Niihin ja elinvuosiin yleensäkin vaikuttavat vahvasti ammatti ja elintavat. Maasta riippumatta työntekijäammateissa elämä jää usein lyhyemmäksi kuin akateemisissa ammateissa. Työ voi olla vaarallista, raskasta tai kuluttavaa. Runsaampi alkoholin käyttö lisää kuolleisuutta.
OECD:n 38 jäsenmaan tilaston mukaan pisimpään terveistä eläkevuosista nauttivat miehistä ranskalaiset, luxembourgilaiset ja belgialaiset. Suomi on sijalla 13 ja viimeisinä tulevat Meksiko sekä Kolumbia. Yhdysvallatkin on listan loppupäässä.
Naisten tilasto on samankaltainen, mutta heille Yhdysvallat jää toiseksi heikoimmaksi maaksi ennen Meksikoa. Maan rikkaus ei yksin auta. Kaikki riippuu siitä, kenen hyväksi sitä käytetään.