Tekijä (05.03.2025 - Heikki Jokinen) Monissa maissa on lakisääteinen vähimmäispalkka, Suomessa ei. Miksi ei?

Kasvavan teollisuuden palkat johtivat kurjuuteen, joka 1800-luvun lopulla huomattiin jo laajemminkin. Amsterdamin kaupunki tilasi vuodesta 1894 työtä vain yrityksiltä, joissa maksettiin vähimmäispalkkaa. Uusi-Seelanti sääti vähimmäispalkasta 1896 ja Victorian osavaltio Australiassa 1899.

Nykyään valtaosassa maailman maita säädellään ainakin joltakin osin vähimmäispalkkaa. Kansainvälinen työjärjestö ILO kirjasi vuoden 2025 alussa, että vain neljässä Afrikan 54 maasta niistä ei ole määräyksiä. ILO:n mukaan 90 prosentissa sen jäsenmaista määrättiin vähimmäispalkasta. Säädökset ja niiden kattavuus tosin ovat kirjavia.

Tekijä (05.03.2025 - Heikki Jokinen) Audin 2 910 työntekijän autotehdas Brysselissä suljettiin helmikuun lopussa. Volkswagen-konsernin tehdas valmisti täyssähköisiä Audi Q8 e-tron -katumaastureita. Vuonna 2023 niitä valmistui 53 555, mutta viime vuonna vain 15 193. Tuotanto pysähtyi vaikeuksien vuoksi marraskuussa.

Kiinalaistehtaat ovat kovia kilpailijoita Suomessa 80 000 - 100 000 euroa maksavalle autolle. Muutoinkin vaikeuksissa oleva Volkswagen päätti lopettaa koko tehtaan, ja viimeinenkin kiinnostunut luopui sen ostoaikeista alkuvuodesta.

Tekijä (05.03.2025 - Heikki Jokinen) Saksan IG Metall -liitto määritti tammikuun lopussa vaatimuksensa tekstiili- ja vaatetusteollisuuden työehtosopimusneuvotteluun. Liitto haluaa 6,5 prosentin korotuksen yhden vuoden sopimuksella. Jokaisen on saatava kuitenkin vähintään 200 euron korotus palkkaansa.

Lisäksi liitto hakee parannusta järjestelyyn, jolla 57 ikävuoden jälkeen voi vähentää työaikaansa tuetulla palkalla. Ammattiliiton jäsenille vaaditaan oma bonus. Vastaava kohta on mukana useissa työehtosopimuksissa.

Tekijä (15.01.2025 - Heikki Jokinen) Venäjän sota Ukrainassa syö satojatuhansia miehiä. Ulkomaisten työntekijöiden kasvanut syrjintä sai monet heistä palaamaan kotimaahansa. Sodan alkamisen jälkeen maasta on lisäksi lähtenyt pysyvästi arviolta 650 000 venäläistä.

Venäjän tiedeakatemia laski, että 2023 maan työvoimapula ylti 4,8 miljoonaan työntekijään, ja tilanne paheni 2024. Työttömyys on 2,4 prosenttia, iloitsi Vladimir Putin puheessaan joulukuussa. Työttömistä ei siis uutta reserviä löydy.

Työvoimapula näkyy erityisesti korkeaa koulutusta vaativissa tehtävissä sekä matalapalkka-ammateissa. Maasta muuttaneet ovat usein erikoisosaajia. Matalapalkkaiset työt taas hoitivat maahanmuuttajat. Sodassa kuolleet olivat parhaassa työiässä.

Jegor Gaidar -instituutin tutkimuksessa elokuussa 42 prosenttia teollisuusyrityksistä kärsi työvoimapulasta. Puute näkyi kaikissa työtehtävissä ja joka alalla. Joissakin kaupungeissa ei enää saa taksia.