Ay-uutiset maailmalta
Tekijä (23.04.2025 - Heikki Jokinen) Saksan teollisuuden vankin tukijalka on autoteollisuus. Se tarjoaa hyvin palkattuja työpaikkoja, pitää leivässä mittavan määrän alihankkijoita ja kattaa viidenneksen maan tavaraviennistä.
Erityisen tärkeä autoteollisuus on itäisen Saksan osavaltioissa, joissa joka neljäs teollisuuden työpaikka liittyy autoteollisuuteen. Suurten autovalmistajien tehtaissa työskentelee siellä 51 000 ihmistä. Niiden alihankkijoina toimii 1 300 yritystä.
Ammattiliitto IG Metall on vahva autoteollisuudessa ja niiden yritysneuvostoissa. Liitto takaa, että tuottavuuden nousu koituu työntekijöidenkin hyödyksi, ei vain omistajien.
Nyt ala voi heikosti. Kilpailu kiinalaisten kanssa on kovaa, edullisten sähköautojen valmistus takeltelee ja Yhdysvaltojen tullit uhkaavat vientiä.
Tekijä (23.04.2025 - Heikki Jokinen) Scania maksaa Ruotsissa kaikille 19 000 työntekijälleen ennätyssuuren liki 5 700 euron voitto-osuuden viime vuodelta. Vuonna 2023 bonuksena maksettiin 5 100 euroa. Summa lasketaan yhtiön voitosta ja se sijoitetaan voitonjakorahastoon.
Sieltä sen saa ulos vuonna 2029. Nyt voi nostaa vuoden 2021 osuutensa. Viivästyttäminen johtuu verotukseen näin saatavasta edusta. Voitonjako alkoi vuonna 2015.
Tekijä (23.04.2025 - Heikki Jokinen) Vaatimus Grönlannin liittämisestä Yhdysvaltoihin sai maan monialaisen ammattiliitto Sulinermik Inuussutissarsiuteqartut Kattuffiatin puheenjohtaja Jess G. Berthelsenin lähtemään ehdolle maan parlamenttiin. Hänet valittiin Siumut-puolueen varaedustajaksi maaliskuun vaaleissa.
- Tiedämme, kuinka ammattiliittojen jäseniä kohdellaan Yhdysvalloissa, ja tiedämme, kuinka Yhdysvallat kohtelee ihmisiä, joilla on taloudellisia haasteita. Emme halua sitä. Meillä on todella hyvä pohjoismainen työmarkkinamalli ja meidän on puolustettava sitä nyt, Berthelsen sanoo Nordic Labour Journalin haastattelussa.
Tekijä (05.03.2025 - Heikki Jokinen) Monissa maissa on lakisääteinen vähimmäispalkka, Suomessa ei. Miksi ei?
Kasvavan teollisuuden palkat johtivat kurjuuteen, joka 1800-luvun lopulla huomattiin jo laajemminkin. Amsterdamin kaupunki tilasi vuodesta 1894 työtä vain yrityksiltä, joissa maksettiin vähimmäispalkkaa. Uusi-Seelanti sääti vähimmäispalkasta 1896 ja Victorian osavaltio Australiassa 1899.
Nykyään valtaosassa maailman maita säädellään ainakin joltakin osin vähimmäispalkkaa. Kansainvälinen työjärjestö ILO kirjasi vuoden 2025 alussa, että vain neljässä Afrikan 54 maasta niistä ei ole määräyksiä. ILO:n mukaan 90 prosentissa sen jäsenmaista määrättiin vähimmäispalkasta. Säädökset ja niiden kattavuus tosin ovat kirjavia.
Sivu 1 / 16