Tekijä (14.12.2022 - Heikki Jokinen) Viimeaikaiset vaalit ovat tuoneet eri vasemmistovirtauksia valtaan Latinalaisessa Amerikassa. Tuorein saavutus on Luiz Inácio Lula da Silvan eli Lulan voitto Brasilian presidentinvaaleissa.

Vasemmistopresidenttejä ovat nyt muun muassa Gabriel Boric (Chile), Xiomara Castro (Honduras), Gustavo Petro (Kolumbia), Andres Manuel Lopez Obrador (Meksiko) ja Pedro Castillo (Peru).

Yhdistävänä tekijänä heillä on enemmänkin taloudellisen uusliberalismin vastustaminen kuin tarkkarajainen vasemmistolaisuus. Heidän linjansa eriävät, mutta työelämän kysymyksissä he ovat selvemmin työntekijöiden kuin yritysten omistajien puolella.

Tekijä (14.12.2022 - Heikki Jokinen) Ruotsin teollisuuden viiden ammattiliiton yhteistyöjärjestö Facken inom industrin vaatii 4,4 prosentin palkankorotuksia yksivuotisella sopimuksella. Niissä sopimuksissa, joissa on määritelty alin palkka, sitä on nostettava vähintään 145 eurolla kuukaudessa.

Lisäksi liitot esittävät parannuksia eläkejoustoon, joka sallii työajan lyhentämisen eläkkeen häämöttäessä. Sen kustannusvaikutus sisältyy 4,4 prosentin korotuksiin.

Puu- ja painoalojen liitto GS:n puheenjohtaja Per-Olof Sjöö sanoi tiedotustilaisuudessa, että korotusvaateen tason löytäminen oli nyt vaikeampaa kuin koskaan. Korotus ei korvaa koko inflaatiota, mutta muidenkin toimijoiden on otettava osansa vastuusta, esimerkiksi sähkön hinnan laskemiseksi, hän sanoo.

Tekijä (14.12.2022 - Heikki Jokinen) Zheng Yong -yhtiön tekstiilitehdas lopetti keväällä Swazimaassa 1 247 työntekijän ammattiliittojen jäsenmaksujen keräämisen ja tilittämisen kostona lakosta. ATUSWA-liitto vei yhtiön oikeuteen, joka 31 lokakuuta tuomitsi yhtiön toimivan lain vastaisesti.

Kilpailulakien tulee olla kovia vahvoille ja lempeitä heikoille, ei päinvastoin.

Grafia (20.12.2021 - Heikki Jokinen) Vapaa kilpailu markkinoilla kuuluu Euroopan unionin lainsäädännön pyhiin teksteihin. Siitä on selkeä poikkeus: työsuhteisen työn vähimmäishinta. Työsuhteiset työntekijät voivat liittyä ammattiliittoon ja sopia kollektiivisesti työehtosopimuksista.

Työsuhteen hinnan alaraja ei siis määräydy vapaasti markkinoilla. Yrittäjätyön hinta taas määräytyy täysin markkinoilla. EU säätää, että yrittäjien hinnoitteluun vaikuttava yhteistoiminta on lähtökohtaisesti kartelli ja siten kiellettyä.

Tämä on asetelman ydinkysymys: kuka on työsuhteessa, kuka voidaan rinnastaa työsuhteiseen ja kuka on yrittäjä? Tulkintoja on monia, ja siksi useissa EU-maissa itsensätyöllistäjien on osin mahdollista sopia kollektiivisesti vähimmäistaksoista.