HS (05.09.1990 - Heikki Jokinen) Viime keväänä pidettiin Australiassa maailmanlaajuinen Tupakka ja terveys -konferenssi. Kokouksen aikana erään osanottajan hotellihuoneen oven ali työnnettiin valokopio, jonka päällä komeilivat "yksityinen & luottamuksellinen" -leimat. Se oli kopio kirjasesta nimeltään Opas menettelystä tupakanvastaisten painostusryhmien suhteen. Julkaisun takana on Infotab, Lontoossa sijaitseva maailman tupakkateollisuuden tiedotuskeskus.
Opas kehottaa tupakkateollisuutta analysoimaan erilaisia "vaaran merkkejä" niiden toimintaan kohdistuvasta kritiikistä. Ensimmäisinä vaaran merkkeinä ovat Maailman terveysjärjestön WHO:n aktiivisuus ja kuluttajajärjestöjen olemassaolo. Terveyskasvatusryhmien yhteistyö on vaara, samoin ehdotukset tupakkalainsäädännöksi. Omana vaaratekijänään mainitaan WHO:n jokavuotinen tupakaton päivä.
Näiden pohjalta opas neuvoo, miten luoda tupakkateollisuuden strategia. Se luonnostelee hyvin yksityiskohtaisen ohjelman tupakanvastaisen työn tyhjäksi tekemisestä.
Suomen ASH:n tiedotuspäällikkö Mervi Hara pitää opasta erittäin hyvin tehtynä. "Se on ajan tasalla ja esimerkit ovat joka puolelta maailmaa. Niin Uuden-Seelannin kuin Ruotsinkin uusimmat tapahtumat on jo huomioitu." ASH on tänä vuonna toimintansa aloittanut erityisesti nuorten tupakoinnin lisääntymisestä huolestuneiden ihmisten perustama järjestö. "Tarkastelemme tupakkaa yhteiskunnallisena ja sosiaalisena ongelmana, emme niinkään lääketieteellisenä", Hara kertoo.
"Suomessa tupakkateollisuus tarvitsee vuosittain 15 000 uutta tupakoijaa kuolleiden ja lopettaneiden tilalle. Suurin osa heistä on lapsia ja nuoria, 90 prosenttia tupakoitsijoista aloittaa alle 20-vuotiaina." Toimintaopas kehottaa tupakkatehtaita hankkimaan henkilökohtaisia kontakteja erityisesti poliitikkoihin, ammattiyhdistysväkeen sekä urheilujärjestöihin. Tupakoitsijoiden yhdistysten kanssa on oltava yhteydessä, samoin on pyrittävä luomaan liitto niiden poliittisten voimien kanssa, jotka korostavat vapaus-näkökohtia.
Poliitikkojen asenteista on pidettävä ajan tasalla olevaa tiedostoa. Heihin on vaikutettava kampanjoilla, joissa käytetään "yleisiä populistisia lähestymistapoja", organisoitava tupakoitsijoita painostusryhmäksi, joka hyödyntää "kansanedustajien poliittista herkkyyttä", sekä muodostettava laajempia kuin vain tupakkateollisuuden kattavia teollisuuden painostusryhmiä. Kampanjat "on toteutettava kaikkien soveltuvien media- ja pr-kanavien kautta epätavallisen korkeilla kustannuksilla".
Erityisen uhkaavana Mervi Hara pitää poliittisten päättäjien sitomista mukaan tupakkatehtaiden etuihin. "Se on tällä hetkellä tupakkateollisuuden keskeisiä tavoitteita. Luulen heidän oivaltaneen, että poliittisten päätöksentekijöiden lobbaus on tehokasta." "Muuten, miksi ministeri Ilkka Kanerva on viime aikoina puhunut epäilevästi tupakan mainontakiellosta? Tehtailla on myös varaa palkata korkean tason asiantuntijoita, kuten hiljan Amer-yhtymän leipiin siirtynyt Lasse Lehtinen."
"Tupakan yhdistäminen urheiluun on tehtaille tärkeää. Urheilu koetaan myönteiseksi, tupakan liittäminen urheiluun on suuri voitto." Myös ammattiyhdistysyhteyksien Hara näkee toimivan: "Tupakkatehtaiden pääluottamusmiehet jättivät jo 1979 adressin tupakan hinnankorotuksia vastaan työllisyyssyihin vedoten. Opashan kehottaa pääsääntöisesti käyttämään muita tahoja tehtaiden sanoman viejänä. Siinä on usein onnistuttu."
Tupakkakeskustelun sisältöön opas ei anna ohjeita. Argumentteja keskusteluun on saatavilla Infotabista. "Teidän ei tarvitse aloittaa alusta - malliperusteluja on jo olemassa", neuvoo kirjanen. Sen sijaan terveysvalistuksen jakajat on "saatettava huonoon valoon, ihannetapauksessa kolmannen osapuolen avulla". "Käyttäkää mielipidetiedusteluja ja tutkimuksia hyökätäksenne aktivistien luotettavuutta vastaan", Infotab kehottaa tupakkatehtaita.
"Ihmisten mustamaalaaminen on tehokkaampaa kuin heidän argumentteihinsa vastaaminen", Mervi Hara uskoo.
"Kun henkilö on mustamaalattu eivät muut enää uskalla käyttää samoja perusteluja. Tässä suhteessa tupakan psykologinen markkinointi on hyvin onnistunut, terveysterroristeista ja vouhottajista puhuminen on siitä merkki. Huomaavaisten tupakoitsijoiden puheenjohtaja Aarne Saarinen on myöntänyt tupakkateollisuuden tukeneen yhdistystä."
Tupakkatehtaiden yhdistyksen asiamies Raimo Lintuniemi ei itse tunne Infotabin opasta, mutta on lukenut siitä lehdistä. "Ilmeisesti en ole niin tärkeä ihminen, että minun pitäisi keskustella urheilijoiden kanssa." Infotabista hänellä on paljon kokemusta: "Jos haluan tietää mitä tahansa tupakasta, niin soitan sinne ja tieto tippuu minulle samana päivänä."
Infotab toimittaa säännöllisesti tietoja tupakanvastaisesta työstä eri maissa, samoin tiedemiesten tutkimustuloksista. "Jos Helsingin Sanomat raportoi tupakkaoikeudenkäynnin viimeisimmästä istunnosta niin viikon päästä saan jo Infotabista raportin jutusta."
Lintuniemen havaintojen mukaan suomalaiset tupakkatehtaat eivät toimi oppaan suuntaviivojen mukaan. "Olen kyllä huomannut, että tietyn tupakkamerkin puitteissa pyritään purjehtimaan maailman ympäri. Meidän kokouksissamme ei näistä asioista puhuta, ehkä tehtaiden kansainväliset päämiehet sitten antavat suuntaviittoja. Kyllä se rahallinen kiinnostus ja aktiivisuus urheilun suhteen lähtee rajojemme ulkopuolelta."
"Mitä tulee tupakkatehtaiden yhdistyksen yhteiskuntasuhteisiin niin kyllä me olemme flegmaattisia. Itsekin tunnen poliitikkoja, istun joskus ministerien kanssa ruokapöydässäkin, mutta tupakasta ei vaihdeta sanaakaan. Lasse Lehtinen tietysti tuntee poliitikot, mutta ei häntä vain tupakan vuoksi Amer-yhtymään palkattu."
Vastustajien mustamaalauksesta Lintuniemi sanoutuu jyrkästi irti: "Ei maistu. Tässä on liian paljon suoraa huutoa, olen kyllästynyt siihen, että parhaansa tekevää lääkintöhenkilökuntaa haukutaan ja nimitellään. Koko yhteiskuntahan on täynnä eriasteista holhousta. En minäkään voi heittää kiveä Hamusen kenkäkaupan ikkunaan ilman, että poliisi tulee holhoamaan minua. Ei työtään tekeviä ihmisiä pidä pilkata tai heitä vastaan hyökätä."
Suomen Tupakan tiedotuspäällikkö Satu Kaarenoja tuntee hänkin oppaan vain lehtitietojen perusteella. Tehtaan omistava British-American Tobacco on eronnut Infotabista. "Suomen Tupakka ei harrasta lobbausta, lääkintöhallitukseen olemme tietysti yhteydessä. Tupakkalain voimaan tullessa teimme periaatepäätöksen, että emme ole mukana urheilutapahtumissa. Yrityskuvamainontamme suuntautuu kulttuuriin, olemme tukeneet jazz- ja elokuvajuhlia."
Mervi Hara taas näkee, että oppaan liki jokaisesta kohdasta voi löytää vastaavuuden suomalaiseen keskusteluun ja tilanteeseen. "Se kertoo, kuinka yhtenäinen, vahva ja taisteluvalmis kansainvälinen tupakkateollisuus on. Kun kyseessä on raha, kaikki keinot ovat sallittuja. Siitä että ihmisiä kuolee, ei välitetä."
"Oppaan tekeminen nyt on ymmärrettävää, teollisuusmaissa tupakan kulutus laskee prosentin vuodessa. Myös lainsäädäntö on kehittynyt. Vuonna 1986 oli 56 maassa tupakkamainontaa rajoittavia säädöksiä. Niistä yhdessäkään niitä ei ole poistettu tai lievennetty."
