HS (19.01.1993 - Heikki Jokinen) Terveystietoiset voivat ostaa nykyään Alkosta biologisesti viljeltyä saksalaista viiniä. Korkeavuoren Kasvisravintola on alkanut myydä lisäaineetonta saksalaista ja Tshekinmaan olutta ja suunnitelmissa on myös biologisten viinien ottaminen valikoimiin.
Biologisesti viljeltyjä viinejä kutsutaan Suomessa usein luomuviineiksi, mitä ne eivät ole. Myös biologiset viljelijät ruiskuttavat viinirypäleensä yleensä useita kertoja kasvukaudessa kuparisulfaatilla, vaikkakin he välttävät synteettisiä ruiskutteita.
Varastoinnissa biologiset viljelijät lisäävät juomaan rikkidioksidia kuten kaikki viinin tuottajat. Sen puuttuminen hapettaisi viinin ja lisäisi bakteerikantoja. Viinin rikkidioksidi on myös syy monien punaviinistä saamaan allergiseen päänsärkyyn.
Lisäainetietoisuuden hyväksikäyttö alkoholin myynnin edistämisessä on huijausta. Biologisten viinien lisäainejäämät ovat muita viinejä pienempiä, mutta sen seikan merkitys juoman terveysvaikutusten kannalta on olematon.
Alkoholijuoman pahin myrkky on etyylialkoholi. Jos se yritettäisiin nyt lanseerata uutena elintarvikkeena, sitä ei saisi laskea markkinoille lainkaan.
Alkoholi lamauttaa keskushermostoa leviämällä nopeasti kaikkiin kudoksiin, myös aivoihin. Se tuhoaa uusiutumattomia aivosoluja tehokkaammin kuin yksikään elintarvikkeiden lisäaine ja aiheuttaa vähäistenkin määrien nauttimisen jälkeen kehoon päihtymyksenä ilmenevän myrkytystilan oireen.
Sadattuhannet suomalaiset kärsivät alkoholin aiheuttamista akuuteista tai pysyvistä vaurioista. Olemme kuitenkin oppineet sulkemaan siltä silmämme.
Luomuviljely tai alkoholin myynti terveystietoisille kasvisruokailijoille ei valitettavasti muuta näitä tosiasioita pisaraakaan.
