HS (27.08.1994 - Heikki Jokinen) Naisten työ on perinteisesti ollut tuottaa tavaroita ja palveluja jotka eivät säily. Ne likaantuvat, kulutetaan loppuun tai syödään. Naisten seuraaville sukupolville siirtämä tieto ja perintö perustuu yleensä puhuttuun sanaan, ei kirjoitettuun. Siksi useimmat museot ovat esineisiin painottuessaan kovin kaukana naisten maailmasta.
Tanskan toiseksi suurimassa kaupungissa Århusissa vuodesta 1983 toiminut Tanskan naismuseo näkee yhteiskunnan naisten silmin. Museo kokoaa järjestelmällisesti naisten elämään liittyviä valokuvia, esineitä, kertomuksia, kirjeitä, päiväkirjoja ja elämäkertoja. Museo on hyväksytty yhdeksi Tanskan valtakunnalliseksi erikoismuseoksi.
Kokoelmat kattavat kaiken mahdollisen, kynsilakasta pesusoikkoon ja terveyssiteistä käytösoppaisiin. Esineitä ei kuitenkaan koota vain kylminä esineinä. Jokaiseen tavaraan liittyy sen historia; kuka sen teki, mitä ja ketä varten, kuka sitä käytti.
Naismuseo nauhoittaa myös naisten suullista historiaa, vanhojen ja nuorten naisten kertomuksia elämän hyvistä ja huonoista hetkistä. Keräämisen perusteena on naisten perinteen suullinen luonne.
Museon laaja valokuvakokoelma näyttää naisia peltotöissä, tyttöjä pyöräilemässä tai kalastajanaisen verkkoja setvimässä. Kokoelma pyrkii kattamaan virallisen historiankirjoituksen usein toisarvoisena unohtaman naisten koko elämänkaaren ja kaikki ne toimet joissa naiset ovat mukana.
Museorakennus on ollut aiemmin niin Århusin kaupungintalo kuin poliisiasemakin. Sen tilat ovat museoksi epäkäytännölliset eivätkä salli peruskokoelman jatkuvaa esittelyä, joten näyttelyt vaihtuvat.
Tänä vuonna käyttöön otetulle ullakkolle on sijoitettu naistaiteilijoiden näyttely.
Näyttelyt ovat moninaisia. Keväällä Kaupungin äidit -näyttely esitteli naisen osuutta kaupungin historiassa. Kaikkien elämää valotettiin tasapuolisesti, niin ensimmäisten kunnanvaltuutettujen kuin prostituoitujenkin.
Aiempi Viisi sisarta -näyttely esitteli yksityiskohtaisesti viiden vuosisadan vaihteessa syntyneen jyllantilaissisaruksen elämää. Maalaistalon tyttäret olivat toisilleen läheisiä, he tekivät monia asioita yhdessä. Näyttelyssä oli sisarusten elämään liittyneitä kuvia, kirjeitä, muistelmia, vaatteita, työkaluja, käsitöitä ja koulutodistuksia. Nyt jo kadonneesta elämänmuodosta piirtyi tarkka kuva.
Museoon on myös eräässä näyttelyssä rakennettu århusilainen kauppakatu. Kunkin kaupan historia oli selvitetty tarkkaan, erityisesti naisten omistamien ja pitämien. Naiskeksijät on myös esitelty omassa näyttelyssään.
Kokoelmien kartuttaminen ja ylläpito, talon kahvila sekä naisten neuvontapalvelut työllistävät 40 naista.
Århusin naisten työttömyys on melko korkea, ja museeon palkataankin vain naisia. Vaihtuvuuden takaamiseksi useimmissa työllisyysrahoilla kustannetuissa töissä saa olla vain puolisen vuotta kerrallaan.
Kvindemuseet i Danmark. Domkirkeplads 5, DK-8000 Århus C. Avoinna ti-su klo 12-17.
