HS (28.8.1990 - Heikki Jokinen) Tuhansia lapsia värvätään edelleen armeijoihin eri puolilla maailmaa. Osa heistä joutuu jopa taisteluun, tapetaankin.
Viime vuonna hyväksyttyyn YK:n yleissopimukseen lapsen oikeuksista yritettiin saada alaikärajaksi armeijoihin värväämiselle 18 vuotta. Esitys ei mennyt läpi. Suomessa asepalvelun alaikäraja on 17 vuotta.
Me sivistyneessä luterilaisessa Suomessa tuomitsemme lapsisotilaiden käytön ja taistelussa tapettujen asettamisen virallisesti kanonisoiduiksi sankareiksi. Eikö vain? Uskonkiihkoinen intoilu ikuisen kunnian lupauksineen kuuluu aivan muualle.
Kirja Suomen vapaussota kuvissa esittelee pariinkin kertaan Limingassa Oulun valtausjoukkoihin liittyneen Onni Kokon. "Hänestä tuli Vänrikki Stoolin Tarinain 'sotilaspoika' jonka sankaritaru päättyi Tampereella."
Onni Kokko kuoli 13-vuotiaana Messukylän taistelussa. Laaja vapaussotakirjallisuutemme on käyttänyt paljon kuvaa, jossa pieni poika makaa kuolinvuoteellaan, pää kääreissä vierellään kunniamerkkinauha.
Vuodesta 1918 on paljon aikaa, monet asenteet ovat muuttuneet.
Eivät kuitenkaan kaikki. Vaasan Palosaarella on tänäkin päivänä lapsisotilaamme kunniaksi nimetty Onni Kokon tie. Vielä joitakin vuosia sitten puolustusvoimista kertovassa kirjassa esiteltiin kuvan kanssa tuskin kiväärinsä mittainen Onni Kokko.
Nuoriso tarvitsee esikuvansa.
