Kuvittaja (04/2015 - Heikki Jokinen) TOULOUSE Euroopan suureksi kasvanut animaatioteollisuus turvautuu usein kuvakirjoihin ja sarjakuviin aiheita etsiessään. Miltä prosessi näyttää kuvittajan ja ohjaajan silmin?
Babette Cole on yli 150 kuvakirjaa tehnyt brittiläinen kuvittaja. Hänen kirjojaan on käännetty 72 kielelle, suomeksikin melkoinen määrä. Cole tunnetaan ilkikurisesta huumoristaan ja leikkisästä, ajoittain jopa groteskista kuvitustyylistä.
Moni kirjoista on päätynyt animaatioksi. Miten kokenut tekijä neuvoo kuvittajaa, jonka kirjasta animaatiotuottaja on kiinnostunut?
”Etsi elokuvalakimies ennen kuin teet sopimuksen. Ei riitä, että joku sanoo, että tulet kuuluisaksi. Kuuluisaksi tulo on hauskaa, mutta kun rahasta on kyse, voivat ystävätkin riitautua. Hanki juristi.”
Colen omat kokemukset animaatiotuotannoista ovat kuitenkin myönteisiä. Joustavuus auttaa onnistumista. ”Olet kuvittaja, et elokuvantekijä. Tuottajat johtavat elokuvahanketta. Kuvitus on vaikeaa animoida, joten älä ylläty kun tuottaja haluaa muuttaa jotakin.”
Cole toteaa, että jotkut kuvittajat haluavat määrätä elokuvatuotannosta, mutta eihän se niin mene. ”Yleensä kuvittajat pelkäävät näyttääkö valmis elokuva minun työltäni, onko se yhä minun.”
Uusia hahmoja tarvitaan
Cole osallistui eurooppalaisen tv-animaation yhteisrahoitustapahtuma Cartoon Forumiin Toulousessa syyskuussa. Siellä brittiläinen tuotantoyhtiö Spider Eye etsi rahoitusta Babette Colen kirjaan perustuvalle tv-sarjalle The trouble with Mum.
Sarjaan on tulossa 52 osaa, kukin 11 minuuttia. Yksi minuutti animaatiota maksaa 8 500 euroa. Kirja ilmestyi suomeksi vuonna 1990 nimellä Hassunkurinen äiti.
”Alkuperäinen kirja on aika suppea. Sitä on laajennettu monilla hahmoilla. Animatiosarjan 52 osaa ei voisi tehdä kirjan muutamilla hahmoilla”, sarjan tuottaja Erica Darby.
”Teen pyydetyt uudet piirrokset. Tuottaja voi soittaa vaikka keskellä yötä ja sanoa, että tee uusi hahmo”, Cole täydentää.
Babette Cole kertoo olevansa tyytyväinen sarjan käsikirjoitukseen, vaikka siitä vain osa pohjautuu hänen kirjaansa. Sarjan maailma on kuitenkin sama kuin kirjassa.
On erittäin tärkeää, että tällaisessa työssä kukin tuo mukaan oman osaamisensa, Cole painottaa. ”Me olemme tekemässä jotakin kaunista, jota ihmiset eivät unohda.”
”Lapsena juoksin koulusta tullessani bussista katsomaan televisiota. Nyt teen työtä yhdessä näiden ihmisten kanssa”, Cole sanoo innostuneena.
Kuvakirjassa ei ole ääntä
Ranskalainen Xavier Picard on ollut tekemässä useita valmiiden teosten adaptaatioita animaatioiksi, sekä ohjaajana että tuottajana. Hänen uusin työnsä on Muumit Rivieralla -elokuva.
”Alkuperäiskäsikirjoituksesta tehtäessä kaikki on täysin auki, mutta adaptaatiossa on noudatettava originaaliteosta. Yhteistä on se, että molemmat vaativat luovaa työtä.”
Adaptaatiossa ohjaajalla ei ole täyttä vapautta, mutta Picard sanoo siinä olevan hyvätkin puolensa. Ei voi kääntyä oikealle eikä vasemmalle vaan on ajateltava miten toimia annetuissa puitteissa.
”Kuvakirjoissa ei ole ääntä, joten äänimaailma on aina luotava tyhjästä.” Muumit Rivieralla -elokuvassa musiikkia teki kuusi säveltäjää, neljä Suomesta ja kaksi Ranskasta.
Xavier Picard osallistui myös ranskalaisen Valerian-sarjakuvaan perustuvan animaation tekoon. Jean-Claude Mézièresin piirtämä ja Pierre Christinin käsikirjoittama sarjakuva tunnetaan hyvin Suomessakin.
”Se oli kiinnostavaa, sillä Christin oli lähellä ajatuksiani sarjan teosta. Mézières taas ei hyväksynyt muutoksiani.”
Vuodesta 1967 ilmestyneen sarjakuvan hahmot ovat muuttaneet muotoaan ajan kuluessa. ”Kysyin Mézièresilta, että kerro sitten mikä Valerianeista on oikea. Hän vastasi, että kaikki ovat oikeita.”
Suuttomat muumit
Muumit Rivieralla -elokuvan teossa Picaridilla oli selkeä lähtökohta. ”Oikeuksien omistaja Sofia Jansson sanoi, että seuraa alkuperäistä sarjakuvaa. Minulle se oli helppoa ja helpotus.”
Avoimia kysymyksiä oli silti monia. Mustavalkoisessa sarjakuvassa ei ollut värejä. Tove Janssonin Ateneumin näyttelyssä Picard näki tauluja, joissa ei ollut realistiset värit. Elokuvassa oli päädytty samaan. ”Näyttelyssä ajattelin, että Tovekin olisi pitänyt elokuvan väreistä.”
Muumit on piirretty yhdellä viivalla. Se näyttää helpolta, mutta on vaikeaa, Picard sanoo. Kolmiulotteinen tietokoneanimaatio ei olisi sopinut ja tuotannossa päädyttiin käsin tehtyihin piirroksiin. Niitä syntyi 120 000. ”Minulla on maalla huone täynnä piirroksia.”
”Tovella ei ole kuvissa perspektiiviä, vain muutama taso. Taiteillijoilleni oli vaikeaa ymmärtää se, että pyysin piirtämään vain tasoja. Moni sanoi sitä yksinkertaiseksi, mutta yksinkertainen on kaunista.”
Elokuvan muumeilla ei ole suuta kuten ei Toven piirroksissakaan. ”Se oli tietoinen riski. Ihmiset ihmettelevät kun ei ole suuta, mutta en halunnut pettää Toven työtä.”
Nyt Picard työskentelee 52-osaisen Muumi tv-sarjan kanssa. ”Tarvitsemme siihen uusia tarinoita, mutta en ole huolissani. Toimimme Toven hengessä.”
****
Animaatio on miljardibisnes
Cartoon Forum on vuosittain järjestettävä eurooppalaisen tv-animaation yhteistuotantotapahtuma. Neljän päivän aikana tuottajat esittelevät uudet hankkeensa tv-kanavien ostajille sekä rahoittajille.
Vuosittain järjestettävä tapahtuma keräsi tänä syksynä 900 alan ammattilaista Ranskan Toulouseen seuraamaan 91 uuden animaatiohankkeen esittelyä. Niiden yhteinen budjetti oli 354,5 miljoonaa euroa, jolla syntyisi 534 tuntia uutta animaatiota.
Vain reilu kolmasosa esitellyistä hankkeista saa yleensä kaipaamaansa rahoituksen. Vuodesta 1999 järjestetty Cartoon Forum on auttanut noin 645 animaatiosarjan rahoituksen hankkimisessa. Näiden tuotantojen budjetti on yhteensä 2,2 miljardia euroa.
Suomalaisia hankkeita Cartoon Forum -tapahtumissa on yleensä joka vuosi muutama.
