Edustava joukko Suomen politiikan päättäjiä pääministeri Sanna Marinia myöten kokoontui elokuussa Flow-festivaalille keskustelemaan musiikkialan tulevaisuudesta.
Gramexpress (03/2022 - Heikki Jokinen) Päättäjien paneeli näki melko yksituumaisesti musiikkialan tulevaisuuden valoisana ja sen tukemisen tärkeänä. Tukea ja hyviä ideoita esitettiin, mutta lupauksia toimiksi jopa näin vaalien lähestyessä tuli nirkoisesti.
Paneeliin osallistui tärkeitä poliittisia päättäjiämme: pääministeri ja SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin, ympäristö- ja ilmastoministeri sekä vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen, keskustan eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja Eeva Kalli, perussuomalaisten kansanedustaja Ritva Elomaa, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo ja RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.
Keskustelulle oli selvät säännöt. Tilaisuuden kuusi järjestäjää saivat kukin esittää yhden kysymyksen, johon panelistin tuli vastata minuutissa. Kun aika meni yli, gongi kumahti.
Piratismin rangaistuksista
Ehkä konkreettisimpia vastauksia saatiin Gramexin esittämään kysymykseen piratismirikosten rangaistuksista. Kysymyksen mukaan Suomessa on Pohjoismaiden lievin rangaistuskäytäntö IP-rikoksista.
Tulisiko piratismirikosten maksimirangaistukset nostaa Suomessa samalle tasolle kuin Ruotsissa ja Tanskassa, jotta niitä pystyttäisiin tutkimaan ja torjumaan yhtä tehokkaasti kuin niissä, Gramex kysyi.
Kai Mykkänen sanoi olevansa tähän valmis. "Tekijänoikeuksien murtuminen on vakava asia koko alalle."
Eeva Kalli muistutti, että usein on kyse ammattimaisista rikoksentekijöistä. "En halua nähdä, että Suomi olisi jotenkin houkutteleva kansainvälisille rikollisille." Kike Elomaa oli sanoissaan selkeä: "Piratismi on rikos."
Anders Adlercreutz pohti, että laillisia tuotteita on voitava ostaa helposti. "En usko, että hän joka levittää piraattikopioita, miettii mikä on rangaistus."
Sanna Marin huomautti, että on tärkeää voida erottaa erilaiset toimijat: pyritäänkö rahalliseen hyötyyn vai onko kyse nuoruuden tyhmyyksistä. Yleisesti Marin olisi kyllä valmis nostamaan rangaistusasteikkoa. Piratismin torjunnassa hän painotti kansainvälistä yhteistyötä.
Samaa tähdensi Jussi Saramo. "Isot rikolliset tulee ottaa kiinni ja tuomita. Mutta suomalaiset ovat usein alaikäisiä, jotka eivät ole saaneet rahallista hyötyä. On väärin, jos he ovat lopun ikäänsä velkavankeudessa."
"On helppo sanoa, että rangaistukset tappiin, mutta onko poliisilla resursseja?", kysyi Maria Ohisalo. Tärkeää on ymmärtää laajasti, että kulttuuri on työtä ja sitä tulee kunnioittaa.
Kasvu on rajaton
Musiikin vientiä ja kansainvälistymistä pitivät suotavana kaikki. Sanna Marin tiivisti, että musiikki on bisnestä, joka tuo valtiolle rahaa, mutta lisäksi musiikki tuo iloa elämään. On tärkeää päästä nauttimaan siitä.
"Tärkein asia on, että saamme nauttia niistä kulttuurin ja musiikin muodoista, joita ei voisi tehdä viidelle miljoonalle ihmiselle", sanoi Kai Mykkänen. Vienti tuo lisää voimaa kotimaiseen kulttuuriin.
Musiikilla on itseisarvo, mutta se on myös tulevaisuuden vientituote, Jussi Saramo sanoi. On painotettava omaan musiikkiin, ei vain tuijotettava Ruotsiin, miten siellä on tehty, hän sanoi.
Pitkän uran laulajana tehnyt Kike Elomaa tähdensi, että luova talous on ala, jonka kasvu on rajaton. Hän muistutti esimerkiksi suomalaisen hevi- ja metallimusiikin menestyksestä maailmalla. "Me olemme mystinen kansa, sitä ei pidä kadottaa."
Luottamus syntyy teoista
Koronapandemia mursi luovan alan luottamusta valtion toimiin. Kuinka tämä luottamus saadaan palautetuksi, panelisteilta kysyttiin.
Anders Adlercreutz sanoi, että korona-aikana käytettiin niitä aseita, jotka olivat käytettävissä. "Se ei riittänyt."
Hän ei usko valtiolta tulevan isoja lisäpanostuksia, mutta on ymmärrettävä, että musiikin ja kulttuurin tekeminen ei ole harrastus. "Se on elinkeino, jolla tulee ansaita elanto, se on työtä jolla ansaitaan lisäarvo paitsi itselle myös yhteiskunnalle", Adlercreutz sanoi.
Luottamus syntyy teoista, painotti Jussi Saramo. "Seuraavaan hallitusohjelmaan on kirjattava se, että kulttuuri kuuluu kaikille hallinnonaloille." Samaa korosti Eeva Kalli, tekojen on oltava ennustettavia.
Maria Ohisalo vaati perustuloa sekä seuraavaan budjettiin korvamerkittäväksi yksi prosentti kulttuurille. Kike Elomaa toivoi kansan äänestävän seuraavaan eduskuntaan kulttuurin edustajia ja Kai Mykkänen halusi yrittämisen edellytykset kuntoon.
Sanna Marin muistutti, että epävarmuus koronaviruksen kanssa jatkuu yhä. Pahempiakin kulkutauteja voi tulla luonnon monimuotoisuuden heiketessä, ilmastomuutoksen edetessä ja väestön kasvaessa. "Jos pandemiassa jotain hyvää oli, niin se, että on tajuttu kulttuurin tärkeys."
Monipuolisuuden jäljillä
Kysyjiä kiinnosti, miten taata musiikkialan elpyminen ja moninaisuus. Eeva Kalli muistutti, että moni suomalainen menestys edustaa muuta kuin valtavirtaa. "Monipuolisuus on otettava huomioon ja Business Finlandin rahoituksen on oltava monimuotoisesti haettavissa."
Business Finlandin tuista puhui Jussi Saramokin. Niitä on jaettava kulttuurillekin, hän vaati. "Lisäksi treenikämppiä tarjolle."
Kike Elomaa lähettäisi opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet kurssille, jolla puhutaan suomalaisen kulttuurin edistämisestä. "Ja soittolistat pois radioista!"
Maria Ohisalo muistutti osallistumisen tärkeydestä. "Lähettäkää ihmisiä politiikkaan. Tarvitsemme kulttuurin alan toimijoita."
Paneelin järjestivät Gramex, Teosto, IndieCo, Suomen Muusikkojen Liitto, Suomen Musiikintekijät ja LiveFIN.
