Ari Folman, David Polonsky: Anne Frankin päiväkirja. Päiväkirjan suomennos Anita Odé, jälkisanojen suomennos Oona Juutinen. Tammi.
Sarjainfo (189, 4/2020 – Heikki Jokinen) Miten saada tuttuun, lähes kanonisoituun teokseen uutta näkökulmaa? Moni yrittää sitä siirtämällä teoksen toiseen ilmaisumuotoon. Se ei aina onnistu.
Anne Frankin päiväkirjan sarjakuvaversio on kuitenkin sulavan eläväinen huolimatta vankasta tekstipainottuneisuudesta ja hiukan jäyhäksi tyylitellystä piirroksesta.
Anne Frank (1929-1945) on holokaustin tunnetuimpia uhreja. Natsit vangitsivat Amsterdamissa piileskelleen Frankin perheen elokuussa 1944. Vain isä selvisi hengissä leireiltä. Hän julkaisi vuonna 1947 tyttärensä sodan aikana kirjoittaman tekstin. Holokaustille kasvot antanut teos on käännetty yli 60 kielelle.
Israelilainen ohjaaja Ari Folman (s. 1962) alkoi vuonna 2013 suunnitella animaatioelokuvaa Frankin tekstistä. Samalla syntyi israelilaisen David Polonskyn (s. 1973) piirtämä, vuonna 2017 julkaistu sarjakuva.
Anne Frankin päiväkirja -sarjakuva kuvaa arkea kahdeksan hengen piilopaikassa teräväkatseisen Annen huomioiden kautta.
Esiin nousee monia teemoja, kuten ihmisten ristiriidat, sisarusten keskinäinen kateus, orastava rakkaus ja kamppailu ruoasta. Frank kirjoittaa tarkasti ja kypsästi.
Sarjakuva seuraa valikoiden alkuperäistekstiä. Folman ja Polonsky painottavat tunteita, kuvitelmia ja unia. Tämä antaa kerronnalle tilaa hengittää visuaalisestikin, sillä kirjassa on välillä pitkiä tekstijaksoja.
Polonskyn piirros on äkkiseltään nähtynä jäykähkön kuvakirjamaista, mutta paljastuu tarkemmin katsottuna ilmaisuvoimaiseksi. Hän vaihtelee kuvakokoa ja sivujen kompositiota sekä käyttää välillä aukeaman kokoisia tehokuviakin.
Vaihtelua tarvitaan, sillä kirjassa on runsaasti kuviin liittyvää selittävää kerrontaa. Kokonaisuus on visuaalisesti moniaineksinen, mutta pysyy koossa. Värit ovat selkeitä ja heijastavat kulloinkin kuvaamaansa ympäristöä.
Ari Folmanin animaatio on tuotannossa ja valmistumassa tänä vuonna. Se kertoo Annen mielikuvitusystävä Kittystä, joka etsii Annea sodan jälkeen.
Maaliskuussa 2019 seurasin kun Folman esitteli elokuvaansa Cartoon Moviessa Bordeaux'ssa. "Teen tätä äidilleni", hän sanoi. Ohjaajan molemmat vanhemmat joutuivat Auschwitziin syyskuussa 1944. Hänen 96-vuotias äitinsä lupasi elää ensi-iltaan asti, Folman lisäsi.
Folman tunnetaan animaatiostaan Waltz with Bashir (2008). Hän luotaa siinä tuntemuksiaan Beirutista syyskuulta 1982. Hän oli silloin Israelin armeijan joukoissa osaltaan tekemässä mahdolliseksi Sabran ja Shatilan palestiinalaisten pakolaisleirien siviilien raakaa joukkomurhaa.
