Matti Hagelberg: Silvia Regina. Kreegah bundolo. 216 s. 40 e.
HS (01.12.2010 - Heikki Jokinen) Alussa jumala loi saunan Silvia Reginan ensimmäisellä sivulla lukee: isänmaan puolesta. Toisella sivulla sanoma täsmentyy: takapuolesta.
Matti Hagelbergin viisi vuotta työn alla ollut magnum opus Silvia Regina piirtää eteemme kuvan uusliberalismin raiskaamasta maasta.
Hagelbergin (s. 1964) aiemmista töistä tuttu Bonuskaupunki on muuttunut Anuskaupungiksi, jonka portilla roikkuu hyvinvointivaltio hirtettynä. Työmaiden nostokurjet lentävät etelään natisten ja nitisten.
Hagelbergin luoma kuva on julma, mutta vain samassa mielessä kuin kevään voimakas aurinko, joka paljastaa silmälle huoneen ummehtuneet loukot. Tämä kuva on tarkka ja ankara, mutta - uskokaa pois - hauska ja nautinnollinen lukea. Vaikka Hagelberg on vihainen, hän ei ole julistaja vaan taiteilija, jolla on taiteilijan kyky nähdä asioiden monitasoinen ironia.
Mittava kirjapaketti sisältää useita eripituisia tarinoita yhden sivun sivalluksista Minna Canthin pitkään kertomukseen Köyhää kansaa. Silvia Regina on kerronnan aarrearkku täynnä tavaraa ja huikeita hahmoja.
Hagelbergin teosten tuttu populaarikulttuurin kuvasto ja hahmot ovat nyt astetta vakavampia. Sitaatit löytyvät Raamatusta ja virsistä, vaikka Spede ja Irwin vielä vilahtavatkin. Kansallisen apokalypsin kuvaaminen vaatii järeämmät vertaukset.
Alussa jumala loi saunan. Hän ilmoitti Atte Naulalle tarkasti, miten se tehdään.
"Ota tuohon emalimukiin vettä. Uhraa sitä kuumille kiville. Aina lauantaisin tee niin." Ja Atte teki kuten oli käsketty: jopa pyydysti punatulkun, kääri sen alumiinifolioon ja kypsensi kivien päällä.
Atte Naula on eräs kirjan eri suuntiin risteävien tarinoiden yhdistäviä tekijöitä. Hän nosti repustaan leipomatonta leipää ja pullon jaloviinaa, kiersi siirtotyöläisenä maata parakilta parakille ja puhui, vaikkei kysytty. Hän otti lapion työn raskaan raatajalta ja piilotti sen tuntemattomaan paikkaan.
Atte teki ihmetekoja: ryösti tulen markkinavoimilta, ratkaisi Kansan Uutisten sunnuntairistikon alta puolen tunnin sekä pesi ja kiillotti kaikki Jorma Ollilan loistoautot yhdessä yössä. Hän eli saappaat jalassa ja kuoli valkoisissa puuvillasukissa.
Kirjan muihin huikeisiin hahmoihin kuuluvat Masa Laakso ja Esa Kukkula. Heidän toilailunsa ovat lakonisessa absurdiudessaan silkkaa Daniil Harmsia. Heille liukuportaiden yläpää tulee vastaan liian nopeasti ja siihen he jäävät pyörimään, työmatkalaisten jalkoihin.
Laakso ja Kukkula ovat perisuomalaisia miehiä. He katoavat Tallinnan-laivalta ja samalla sohvalta, jääkaapilta ja marketin jonoista. Suomessa ei enää ole Laaksoa ei Kukkulaa. "Se olisi voinut tapahtua kenelle tahansa", Hagelberg muistuttaa.
Silvia Regina on palapeli, jonka palat ovat hyvin erinäköisiä, mutta muodostavat yhtenäisen kuvan. Yhteiskunta natisee liitoksissaan ja raha kerääntyy rahan luo, mutta kansa katsoo tyynenä televisiota.
Huikein rappion kuvaus on Haluatko pysyä ziljonäärinä -ohjelman juontaja Lauri Kentän vierailu rahvaan kapakassa, jossa vessaan sammuneen miehen näkeminen nostaa Kentän himot.
Hagelberg kuvaa synkeän kohtauksen äärimmäisen tehokkaasti, monen sivun tekstillä ja väliin leikatulla kuvasitaatilla Alfred Hitchcockin elokuvasta Vaarallinen romanssi.
Kiirastuli kestää kuitenkin vain aikansa: kirjan lopussa Tuomiokirkko palaa ja pääministeri Matti Uutinen viedään giljotiiniin Aatos-sedän hajalle ammutun lasikonttorin ohitse.
Hagelberg kaivertaa kuvansa esiin mustasta raapekartongista. Kuvat ovat jykeviä mutta samalla äärimmäisen ilmaisevia. Hagelberg luo omat kerronnan lakinsa, vääntää kuvat eri asentoihin ja muotoihin, venyttää tai hidastaa tapahtumaa kuten haluaa. Lukijalle tämä moninaisuus on silkka ilo.
Silvia Regina on näiden vuosien komeimpia taiteellisia tulkintoja maamme tilasta. Se on tarkka ja hauska, ironinen ja vakava, riemastuttava ja rienaava.
Kirjan alussa uusliberalismin ihana Kristus julistaa "Blessed are the greedy". Mutta varo: kirves on pantu puun juurelle.
Sillä ennustettu on, että Atte Naulaa seuraa Simo Kolo, "eikä hän toisi tullessaan kahvipakettia vaan vesurin".
